perjantai 22. maaliskuuta 2013

Kasvihuoneemme synty

(Varoitus: tämä postaus on piiiitkä, rakkaan aviomieheni mukaan suorastaan romaani)

Lupailin postauksen kasvaristamme ja sen synnystä. Alla siis aikamoinen kuvapläjäys...

Ensin oli kasvimaa.
Elokuu 2010

Pihan aurinkoisimmalla paikalla, pääterassin läheisyydessä.
Olin jo pitkään haaveillut kasvi-kahvihuoneesta. Sellaisesta kauniista, lasisesta, puurungolla, joka olisi käytössä ympäri vuoden. Oikeanlaista ei vain tuntunut löytyvän, ainakaan asetettujen hintarajojen puitteissa. Nikkaroimaan emme ryhtyneet, koska meiltä puuttui aikaa, taitoa ja vanhoja ikkunaruutuja. Muun muassa. Sitten näin jossakin lehdessä Juliana Classic kasvihuoneen ja päätös oli nopeasti tehty. 

Monenmoisten mittausten ja auringonsädekulmien laskemisten jälkeen todettiin, että ainoa mahdollinen paikka on loistavasti satoa antavan kasvimaan kohdalla. Ensin vuodatettiin vähän kyyneleitä (minä), ja sen jälkeen paljon, paljon hikeä (koko perhe). 

Siinäpä kesän 2011 ohjelma pähkinänkuoressa.
Toukokuu 2011

Kaikki kaivuutyöt tehtiin käsipelillä, en enää oikein muista (ja ennen kaikkea ymmärrä) miksi näin.
Myös lapsityövoimaa käytettiin.
Tonttimme on runsaasti routivaa savimaata, entistä peltoa. Vannotin miesväkeä tekemään perustustyöt todella huolella. Ja pysyin tiukkana, vaikka välillä meinattiin vähän oikaista.
Ennen valua valmiista elementeistä kasattiin runko keskelle pihaa ja suoritettiin viimeiset mittaukset.
En meinannut enää millään malttaa odottaa. 

Mutta mies oli tuolloin viikot töissä toisaalla ja kasvihuoneprojektin eteneminen oli kovin hidasta.
Joskus hitaanpuoleinen eteneminen on hyväksi. Ehdin metsästää vanhoja punatiiliä lattiaa varten. Meidän onneksemme sukulaisen vanha sauna piti purkaa.

Tiilenpäitä laskettiin kerta jos toinenkin.
Kesäkuu 2011

Laskettiin, mitattiin, pestiin, harjattiin, naputeltiin, purettiin, kiiteltiin ja kirottiin.
Mutta lattiasta oli tulossa hieno, juuri sellainen kuin olin haaveillutkin: rosoinen, eläväinen, ei liian säntillinen.
Halusin naputella lattian kokonaan valmiiksi ennen lasien asentamista. Ihan vain varmuuden vuoksi. Ja kun puuhaan meni tunti jos toinenkin, tuli myös puutarhaa katsottua ihan uudesta vinkkelistä.

Pursuin ideoita, ja kumma kyllä, mies suostui niitä jopa toteuttamaan!
Säleikköseinä sai jatkeeksi portin, sillä suunnittelin seinän taakse keittiöpuutarhaa menetetyn kasvimaan tilalle.
Keskeneräisenäkin, ilman laseja ja lattiaa, saatoimme tyytyväisenä todeta kasvarin istuvan pihaamme kuin nakutettu.
Samaan syssyyn viimeistelimme kasvarin ympäristöä. Jäljelle jääneet kasvimaan osat rajattiin istutuslaatikoihin, ympärille kärrättiin sepeliä, alue rajattiin laatoilla.
Heinäkuu 2011

Ja kun lattia oli viimeistä tiiliriviä vaille valmis, onnistuin työntämään teräspiikin sormeni läpi. Ihan kirjaimellisesti, toiselta puolelta sisään ja toiselta ulos. Naapuri ajoi minut ensiapuun, kun en ollut aivan varma lähteekö jalat alta.
Vauriot jäivät vähäisiksi, mutta lattiahommiin ja sitä kautta myös kasvarin lasien asentamiseen tuli harmillinen tauko.

Kun kasvari vihdoin heinäkuun viimeisellä viikolla saatiin valmiiksi, olin onnesta soikeana! Hurautin saman tien alueen puutarhamyymälät läpi toivoen, että jostakin vielä löytyisi jotakin kasvatettavaa. Tomaatit ja maissit istutettiin mökkinaapurilta saatuihin vanhoihin perunalaatikoihin.
 Kasvihuone sopi ympäristöönsä heti ihan täydellisesti, niin edestä, sisältä kuin takaakin.
Ja voi sitä ihanuutta, kun ensimmäistä kertaa join kasvarissa aamukahvit, muun perheen vielä nukkuessa.
Alusta asti oli selvää, että täällä tullaan kasvatuspuuhien lisäksi myös oleskelemaan. Joten olihan sitä sisustettava! Kirppikseltä löytyi vanhoja kahvi- ja sokerisäkkejä, joista tuunattiin istuintyynyjä. Sinkkikantinen työkalulaatikko oli hieno löytö, ja sai sisäänsä ruukkuja ja muita tarvikkeita.
Elokuuhun mennessä olimme jo unohtaneet miltä tämä nurkkaus näytti ennen kasvihuonetta. Niin luontevasti se sujahti paikoilleen ja ympäröivään miljööseen!
Elokuu 2011
Ja sitten vastauksia kysymyksiinne, eli kasvarin tekniset tiedot: kasvihuoneemme on Juliana Classic puukasvihuone, kasvarimme koko 7,2m2. Ostin kasvihuoneen keväällä 2011 Kivikankaalta, josta se toimitettiin elementteinä kotiovelle. Kasvihuoneen pystytys saviselle tontillemme pohjatöineen ei ollut mikään suit sait sukkelaan pikaprojekti. Mutta ehdottomasti kaiken vaivan ja odotuksen arvoista!

54 kommenttia:

  1. Olipa kiva postaus. Kiitos :O) ja satoisaa kasvarikesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, sitä odotellessa! Saas tosin nähdä, miten viljelykset nyt onnistuu pikkumiehen kanssa, kun ei ole mikään maratoninukkuja:D

      Poista
  2. Ihana kasvihuone ja todellakin se sopii tuohon kuin nenä päähän. Minä olisin kanssa omakotitalossa asuessani halunnut kasvihuoneen, mutta mulla ei ollut tekijää.....Ihanaa, että miehesi on mukana ja on osaavainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, siihen on ihan syy miksi valittiin tuollainen mahdollisimman valmis paketti:D Mutta pitää ehdottomasti lukea kommenttisi miehelleni (ja kehua vielä vähän päälle), niin ehkä saan taas ensi kesänä parit kasvilaatikot lisää!

      Poista
  3. Ihana on kasvihuoneesi! Ja kiva postaus muutenkin, kun kasvihuone olisi suunnitelmissa meillekin ja nimenomaan savimaalle. Nuo vanhant tiilet ovat kyllä piste iin päälle, kunpa löytäisin sellaisia minäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva kuulla jos tästä postauksesta oli hyötyä! Meillä kävi kyllä tuuri punatiilien kanssa. Tosin tuollaisissa vanhoissa oli kyllä aivan järjetön putsaaminen ja laastin irrotteleminen, kai siihenkin hommaan olisi löytynyt paremmat vehkeet jos olisi osannut etsiä. Mutta kun tuli tuollaiseen rosoiseen ulkokäyttöön, niin ei ollut niin nökönuukaa.

      Poista
  4. Kiva postaus ja ihanan kesäisiä kuvia! Kiitos myös perunarieskaohjeesta. Tein niitä eilen iltapalaksi ylijääneistä uuniperunoista. Niin helppoa ja hyvää! Tänään tehdään uusi satsi perunamuusista :)

    Aurinkoista viikonloppua!
    -Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla!:) Ja aurinkoa sinnekin, toivottavasti saataisiin vielä sitä lämpöäkin!

      Poista
  5. Ehdottomasti kaiken vaivan ja odotuksen arvoista! Kiva postaus projektista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä meinasi usko loppua, kun projekti vain venyi ja venyi. Mutta kun pamautin korituolin keskelle kasvarikehikkoa (vaikka siis se lattia ja lasit vielä puutuivat), kummasti sai voimaa jatkaa:D

      Poista
  6. Voi että ku ihana kasvihuone ja kaffittelu paikka, mäkin niiin haluisin tollasen ihanan paikan :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä romaanista, luen sen vielä monta kertaa läpi! Teillä on kyllä niin upea piha <3

    Mulla myös haaveena kasvihuone mutta aika jyrkällä rinnetontilla laittaakin vähän miettimään mihin sen rakentaisi. Paras paikka noin niin kuin kasvua ajatellen voisi olla verstaan päädyssä, jossa meillä on tällä hetkellä kasvulava. Siihen sopisi hyvin myös sellainen isompi seinämallinen kasvihuone. Meillä olisi myös vanhoja ikkunoita 1920-luvulta mutta niitä en ehkä raaski tuohon käyttää ja se tarkoittaisi isännälle varmaan tuplasti ikkunoiden kunnostusta vuosittain tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna :/ Täytyy alkaa pikku hiljaa suunnittelemaan, jos vaikka viiden vuoden sisällä saataisiin valmista :) Mutta lähtökohtana on ehdottomasti oltava tuo, että se on riittävän iso! Kun pohjatyön kerran tekee, niin sen tekee kyllä melkein samalla vaivalla isommallekin alueelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olisin mielelläni ottanut isomman, mutta kun halusin ehdottomasti puurunkoisen, ei valinnanvaraa kauheasti ollut. Ja toki tuo paikkakin rajoitti, sillä jouduimme jo nyt siirtämään yhden (nuoren) omenapuun alta pois. Toisaalta tonttimme ei ole iso, eli tuo on varsin sopusuhtainen kasvarikoko tähän maaplänttiin.

      Suunnitelmasi verstaan päädystä kuulostaa ihanalta! Tuolta samalta valmistajalta saa nykyään myös puurunkoista seinämallia, nyt haaveilen (miehen kauhuksi) sellaisesta:D

      Poista
  8. Kaunis kasvihuone. Mullakin on haaveissa uusi ja isompi kasvari, jossa voi myös oleskella ja kasvattaa jotain kivaa ruukuissa. Kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit:) Kävinkin jo katsomassa blogissasi ihania puutarhakuvia, vau!

      Poista
  9. Ihan mahtava tuo kasvihuone puurunkoisena! ja paikka on siitä hyvä ettei turhan kaukana. Itselläni oli sellaisia isoja, kauppapuutarhamaisia koska olin pienen puutarhan pitäjä. Kun niistä luovuin olen ollut ilman minkäänlaista kasvianssaria ja mieli kyllä palaisi vielä tuollaiseen pieneen.
    Ihanaa kevään odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan kiva piipahtaa kasvihuoneessa / kasvimaalla vaikka kesken ruoanlaiton, kun kaikki on lähellä. Mutta tämän kokoisessa pihassa ei mikään voi kovin kaukana ollakaan:) Ihanaa kevään odotusta myös sinulle!

      Poista
  10. Oi, tuo kasvihuone ON hieno, LATTIAA myöten. Minua viehättää juurikin tuommoinen rosoinen lattia kuten kirjoitit. Ehkä minäkin saan joskus kasvihuoneen. Nyt en siihen ehkä ennättäisi perehtyä, mutta haaveilen makoisista tomaateista itse kasvatettuna :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makoisat tomaatit ovatkin olleet sitä parasta antia. Ensi kesänä taidan suosiolla jättää muut kokeilut sikseen ja keskityn suosiolla pelkkiin tomaatteihin, isoihin ja pieniin:)

      Poista
  11. Hieno kasvihuone! Itse haaveilen EDES pienestä parvekkeesta, että saisin pari yrttiä kasvamaan. Kasvihuone olisi silkka luksusta...mutta ehkä joskus sekin. Kunhan nyt ensin saisin sen parvekkeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parvekkeesta on oikein hyvä aloittaa! Eipä tarvitse kitkeä rikkaruohoja tai leikata nurmikkoa tai kirota rusakkoja ja myyriä tai...:)

      Poista
  12. Onhan se juuri niin hieno, kun on tullut niin monessa postauksessa aiemmin ihailtua. Aivan mahtava! Puurunkoisena vielä enemmän pihaan sopiva, ja sen tiililattiasta olen aina ollut todella kateellinen. Kiitos tarkemmasta esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, jotenkin tuo puurunko tekee kasvarista enemmän huoneen, ja siksi kahvitteluun erityisen hyvin sopivan paikan. Tai ehkä yritän vain perustella siellä istuskelua;)

      Poista
  13. Toden totta, kyllä tuon eteen kannatti nähdä vaivaa. On se niin upea ja kuten sanpit, istuu ympäristöön ja on kuin olisi ollut siinä aina. Lucky you :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina! Nyt kun ollaan miehen kanssa katseltu näitä ennen ja jälkeen kuvia, ollaan molemmat hieman ihmeissämme, että saatiin rykäistyä sekä kasvari että ympäristö kerralla kuntoon. Nämä rakennuspuuhat eivät ole ihan sitä ominta aluettamme:)

      Poista
  14. Kerrassaan upea ja tunnelmallinen! Ihanan vehreää ja kodikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanni! Osa vehreydestä ei kyllä ole sellaista tarkoituksella istutettua, mutta onneksi sitä ei näin kaukaa tarkasteltuna huomaa:D

      Poista
  15. Ah, elät todeksi minun unelmaani! Tätä minä jaksan odottaa ja minullakin mies, joka mielellään tekee itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Leena! Onnea on vaimon harrastuksista innostuva mies:)

      Poista
  16. Aamulla näin että oot tehnyt pitkän postauksen,ajattelin jotta ilalla kun lapset on nukahtaneet,minä luen ja nautin,ja toden totta kyllä se silmä lepää,niin kaunis ja tunnelmallien tuo kasvari,ja lattia kruunasi ja just nämä pienet löydöt mitä voi tuunata uuteen uskoon.Jatkan oman kasvarin haaveilua,vielä se ei toteudu lapset 10,2v8kk ja 8kk ja maatila eläimineen mutta haaveilla ja ideolilla menee arki hienosti eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän itseäkin mietityttää miten viljelyt onnistuvat tänä kesänä, kun tuo marraskuussa syntynyt pikkumies ei ole kovin innokas päikkäreiden nukkuja. Että meneekö yöviljelyksi vai tuleeko välivuosi?:) Kuulostaa siltä, että teillä tuota puuhaa riittää ihan ilman kasvariakin!

      Poista
  17. Unohtui...ja perunamuusia ja kaupasta muut tarvittavat jotta saan kokeilla rieskoja tehdä:)

    VastaaPoista
  18. Upea kuvasarja, ja reippaan näköistä väkeä siellä pihahommissa! Hieno kasvihuone kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tuli reippailtua toissakesänä, viime aikoina on ollut reippailusaralla vähän hiljaisempaa... Mutta kun katselen näitä kuvia, tunnen itseni oikein aikaansaavaksi:D

      Poista
  19. Moikkis! Taisin ekkua kertaa löytää kauniiseen blogiisi. Voi miten ihana kasvihuone teillä on <3 Me myös tehtiin kesähuone/kasvihuone tuossa toissa kesänä ja kyllä on kovassa käytössä ollut kesällä että talvella. Ja voi kesä vitsi miten sitä onkin jo ikävä..mutta sitä kohden mennäänkin kokoajan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että löysit!:) Olenkin käynyt teidän mahtavaa kasvihuonetta ihailemassa, sehän on oikea helmi! Onneksi tosiaan suunta on oikea, vaikka näillä keleillä tuo kesä tuntuu vielä niin kovin kaukaiselta.

      Poista
  20. Mutta niin ihana romaani...
    Minäkin haaveilen uudesta kasvihuoneesta, tosin nykyinen on vielä ihan kelpo huone, vähän pieni kuitenkin eikä niin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haaveilen jo seuraavasta projektista, vaikka ei varmasti vielä lähiaikoina (vuosina...) tule toteutumaan. Mutta haaveita ja suunnitelmia pitää olla!

      Poista
  21. Ihana tarina, ihan tippa linssissä luin. Tuli niiiiin ikävä kevättä ja kesää näitä aurinkoisia kuvia katsellessa. Sopii tosiaan teidän pihaan kuin nakutettu; elokuun kuvaa katsoessa voi vain ihmetellä, että saman kesän aikana näin hurja muutos on mahdollista.

    - Elma -

    VastaaPoista
  22. Ei voi muuta sanoa kuin, että ihana! Tuo viimeinenkin kuva, olen kateudesta vihreä, koska tuollaisen itsekin haluaisin, mutta haaveeksi taitaa jäädä..Tosi kaunista pihassasi on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Kyllä sitä jo niin malttamattomana odottaa kevättä ja kesää, että pääsisi tuonne taas möyrimään. Vaikka loppukesästä sekin sitten jo tympii:D

      Poista
  23. Kiitos ihanasta ja idearikkaasta postauksesta ! Tällaisia postauksia on todella mielenkiintoista lukea ja katsella. Itsellä, kun ei ole tuota rakennustaitoa, on mahtavaa nähdä kuvista, miten projekti etenee. Teillä on kaunista ja selkeää puutarhassa, niin mun makuun :) WAU !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija viestistäsi! Rehellisyyden nimissä on sanottava, että juuri tuo kasvihuonekulma pihastamme on se kaikkein kaunein. Toisaalla piha on monesta kohtaa vielä aivan lapsen kengissä, paikka paikoin jopa ilman niitä kenkiä...

      Poista
  24. Siis kerrassaan aivan ihana kasvihuone :) Oikea tuollainen rentoutumiskeidas pihalla, mahtava :)

    VastaaPoista
  25. Hyvä postaus! Kasvihuoneen lattia tekee siitä persoonallisen ja on se ihana! Tykkään myös tosi paljon tuosta säleiköstä kasvarin vieressä :)

    VastaaPoista
  26. Olipa ihana postaus, todella mielenkiintoinen, eikä tippaakaan liian pitkä! :) Teidän kasvihuone on kyllä kaunis ja kerrassaan täydellinen! <3

    VastaaPoista
  27. OIH! Nyt tuli kesää ikävä! Meillä jäi "Lippakioskista" ulkopuoli kesken kun talvi yllätti, kevättä odotellessa siis...

    Mutta niin oikeassa olet siinä että kasvihuone on parhaimmillaan kun siellä saa myös rentoutua, istuskella.
    AROMATERAPIAA!

    -Pari tomaattia vähemmän ja tuoli tilalle- sanon minä :)

    VastaaPoista
  28. Kiva postaus. Teillä on aivan mielettömän upea piha kaikkine kasveineen ja istutuksineen ja kasvi(kahvi)huone kruunaa kaiken, wau! :)

    VastaaPoista
  29. Voi miten kaunis kasvihuone ja miten huolella ja siististi kaikki on tehty :)
    Ja voi tuota lattiaa, se on niiiiin kaunis. Koko nurkkaus on teillä niin upea.
    Tuli niin ikävä Suomen kesää :) Vaikka koko talven olen viettänyt täällä lämpimässä. Olen vuorotteluvapaalla ja kiertelimme pitkin Aasiaa. Pidän matkastamme myös blogia,jos haluat kurkata.
    http://irtiarjesta.blogspot.com

    VastaaPoista
  30. Tämä oli kyllä ihana postaus, eikä yhtään liian pitkä :) kaunis on kasvihuone ja sen ympäristökin.

    VastaaPoista
  31. Voi miten ihana kasvihuone, mä tahdon kanssa! Tarinasi toi lohtua että savimaa ja siihen perustaminenkin onnistuu ihan käsipelillä(kin). Nyt metsästämään sopivaa kasvihuonetta meidän pieneen pihaan!

    VastaaPoista