torstai 5. helmikuuta 2015

Dinosaurus tässä terve!

Minusta on jo pidemmän aikaa tuntunut, että aivan  k a i k k i  ovat Instagramissa. Sain viikonloppuna säälinsekaista opastusta suvun nuorisolta Instagramin saloihin. No nytpä alkoi Lyyti taas kirjoittaa ja yritän räpiköidä perässä parhaan kykyni mukaan.


Täältä löydät siis blogin Instagram-tilin. Instassa on nähtävillä lähinnä puhelinkuvia, jotka eivät päädy blogiin asti. Osaa kuvista päivittelen myös Facebook-sivuille. Tervetuloa seuraamaan, jos niillä main liikut!


Moni on muuten tahoillaan pohtinut blogien tulevaisuutta. Onko sitä? On niin paljon nopeampaa huikata heipat Facebookissa tai ladata kuvia Instagramiin ja saada mahdollinen "Tykkään!"-palaute saman tien. Vaikka olen melkoinen kuvanarkomaani ja tykkään selailla paljon ja nopeasti, pidän kuitenkin valtavasti blogipostausten hitaammasta tyylistä. Teksti on tarkemmin harkittua, kuvat huolella valittuja. Kukapa olisi arvannut, että tavalliset blogipostauksetkin alkavat olla vanhanaikaisia? Onneksi olen melkoinen dinosaurus!

30 kommenttia:

  1. Välillä on tosiaan silmät ja korvat täynnä tykkäystä ja peukutusta. Sanojen ja kuvien suoltamista ja sanahelinää. Vähän sama kun piloille menneet soita-soita radio-ohjelmat.
    Moni kirjoittelee blogia omaksi ilokseen ja julkaisee juurikin mietittyjä ajatuksia. Viis veisaten, tuliko peukku vai kaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin näin! Minulla kun on tällainen kuvapainotteinen blogi, menee kuvien valintaan ja karsintaan ihan turkkasen paljon aikaan. Oma julkaisukynnys on melko korkea. Tuonne Instagramiin ja Fb-sivuille on jotenkin paljon hyväksytympää laittaa "sinne päin" -kuvia. Mukavaa sekin, mutta kyllä mietitympien kokonaisuuksien seurassa jaksaa viihtyä pidempään:)

      Poista
  2. Luin jostain että blogit ennemminkin sinnittelevät! Käytännössä taas oon huomannut, että esim. vuorovaikutus on blogeissa vähentynyt ja se tietenkin syö kirjoittajiltaan intoa ainakin vähän.

    Insta on tosi kiva muttei korvaa blogeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo vuorovaikutuksen väheneminen. Tosin minä olen hieman huono ihminen puhumaan siitä, kun välillä saattaa olla pidempikin pätkä, etten ehdi tai muuten vaan saa aikaiseksi kommentoitua viesteihin. Mutta aina niitä on yhtä ihanaa lukea, melkein kuin jutustelisi tutun kanssa kahvipöydässä!

      Poista
  3. Minäkin hurahin Instagrammiin tyttären opastuksella vaan bloggaamista en mistään hinnasta lopeta, täällä niin kotosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt vihdoin löysin sinut, mutkan kautta. Ollaan me pop!:)

      Poista
  4. Tykkään ehdottomasti enemmän blogeista ja aion jatkaa omaani niin kauan kuin pystyn. Instagramissa olen piipahtanut, mutta en oikein saa sen ideasta kiinni. Onneksi minulla ei koskaan ole niin kiire, etten ehtisi tehdä postausta blogiini. Ja jos on niin kiire, niin sittenhän voi kirjoittaa seuraavana päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on kyllä vielä tuo Instagram-käyttäytyminen hakusessa. En oikein tiedä kuuluuko sinne laittaa vain puhelinkuvia vai muitakin, pitäisikö niissä aina erikseen lukea jos on vaikkapa otettu kameralla (esim. kuvat blogipostauksista). Mutta ehkä se tässä pikku hiljaa avautuu. Pääsen kai hommaan sisään siinä vaiheessa, kun kaikki muut ovat jo siirtyneet seuraavaan osoitteeseen!

      Poista
  5. Keski-ikäinen nykynuori on niin pudonnut kelkasta, että ei tajua Instagraminkaan olevan vanhanaikainen. Näytin teineille puolitoistavuotta vanhaa sosiaalisen median käyttötutkimusta ja sieltä tuli tuhahduksia, että miltä muinaisvuosilta tuo on. Hyvä, kun itse on päässyt mukaan tähän ikuisuuden vanhaan blogimaailmaan, kun huomaa olevansa pelkkä dinosauruksen fossiili. Ollakseni edes hieman ajassa mukana, voin tuhahtaa (sanomalehtiviikon kunniaksi) että painettu sana, kuka sitä enää lukee? Ja vielä tueksi: siis mikä kirjasto, siis MIKÄ arkisto?

    Silti näppärä small talk Instassa ei ole mitään, laadukas julkaisukokonaisuus hyvällä suomen kielellä ja sisältöä tukevalla visuaalisella ilmeellä on pop. Ja rock. (Nykymusiikin tyylisuuntia en sitten tähän osaakaan kirjoittaa iskusanoiksi.)

    Jatka samaa ihanaa bloggausta kuin aiemminkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että näitä sun kirjoituksia on aina niin herkullista lukea! Ja tosiaan, huomasin viikonloppuna olevani melkoisen pihalla kaikesta somemaailmaan liittyvästä. Mutta ei sitä kaikessa mukana tarvitse ollakkaan. Tai näin ainakin uskottelen itselleni.

      Poista
  6. Voi kuule, mulla ei ole edes älypuhelinta! Että toinen dino täällä, terve! Ei sitä joka paikassa tartte ihmisen olla, vaika instagram kivalta kuulostaakin ja varmasti itsekin sinne eksyn sitten kun vanha nokialaiseni levahtaa. :) Jatka bloggausta vaan, sanon minäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No terve terve! On se mukavaa huomata, etten ole ainoa. Ja mitä vanhaan nokialaiseesi tulee, se tuskin levahtaa:D Oma älypuhelimeni ei puolestaan tykkää pakkasesta (eikä monesta muustakaan asiasta), kyllä on välillä vanhaa nokialaista ikävä!

      Poista
  7. Mä olen pohtinut vähän samoja asioita eli että Insta on ehkä hiljalleen osin syrjäyttämässä blogeja, sillä samat kuvat ladataan instaan jossa niitä on paljon helpompi tykkäillä kuin kommentoida blogiin asti. Ehkä osin siitä syystä olenkin alkanut laittamaan Instaan ihan eri kuvia kuin blogiin, pääseepä vähän enemmän sitten kirjoittajankin "nahan alle".

    Kommenttien vähyys osuus kyllä silmään entistä enemmän ja useammissa blogeissa mikä vähän mietityttää näin kesken talven, mikähän tilanne on keväällä/kesän korvalla jolloin perinteisesti kommentointi vähenee muutenkin? Jos vuorovaikutus blogeissa hiipuu, uskoisin saman käyvän myös innolle pitää blogia. Täytyy varmaan itsekin pistää oikein joku kommentointikampanja pystyyn ja jättää kommentti joka postaukselle jonka lukee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä hurahdin aikoinani Pinterestiin, sieltä oli helppo napsia parhaat kuvat talteen omiin ideakansioihin. Se kuvavirta tuntui ihan mahtavalta! Mutta jossakin vaiheessa sitä halusi taas "lihaa luiden ympärille" ja pinnailu hiipui. Instassa on etuna edes jonkinlainen vuorovaikutus. Luulen, että tämä on pitkälti myös ikäkysymys. Vanhemmat ovat tottuneet rauhallisempaan tahtiin ja jutusteluun, nuoremmat janoavat vauhdilla vaihtuvia tilapäivityksiä.

      Ymmärrän kommenttien selvän vähenemisen siinä mielessä, että mobiilisti viestin jättäminen on usein todella kankeaa. Ja itsekin luen suurimman osan postauksista puhelimella. Mutta saattaa kyllä ole melkoisen hiljaista kesällä, kun yleinen tilanne on tässä vaiheessa vuotta tämä!

      Poista
  8. Minä olen hitaamman viestinnän ystävä eli ehdottomasti peukut blogeille. Kaikki tuntuu nyky-yhteiskunnassa muuttuvan nopeammaksi, pirstaleisemmaksi ja hätäisemmäksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä huomaa tippuilevansa kelkasta ihan koko ajan. Jotenkin jo tekstiviestinkin kirjoittaminen vie liikaa aikaa, "ennen vanhaa" sentään läheteltiin edes niitä. Nyt tämä dinosauruksena oleminen alkaa itse asiassa tuntua jo oikein hyvältä. Hidastakaa ihmiset, hidastakaa!:)

      Poista
  9. Minäkin tykkään blogien hitaammasta tavasta. Se antaa aikaa harkitummille sanoille ja sille muullekin elämälle ja tykkäämiset sekä tykkäämättömyydet voi pitää omana tietonaan jos ei niitä sanoin halua tuottaa. Instant-elämä ei tämmösille vanhuksille enää tunnu omalta, mutta kukin valitsee oman tapansa. Aion blogata, vaikka kukaan ei lukisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on asenne joka ratkaisee, ja nyt on asenne kohdallaan!:)

      Poista
  10. Eksyin juurikin instagramin kautta tänne ja voi kuinka kiva blogi täältä löytyikään :)
    Minun mielestä on mukava lukea kirjoitettuja juttuja ja yleensä blogeissa on enemmän kuviakin aina yhdessä postauksessa. Instagram on mukava lisä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva että eksyit ja vastavierailulle ehdin jo minäkin piipahtaa:)

      Poista
  11. Voi kuinka kaunista <3 Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  12. Täällä on todellinen dinosaurus. Mulla ei oo edes älypuhelinta. Tosin välillä kaipaisin kunnon kameraa puhelimessa, kun tulee yllättäviä kuvauskohteita eteen.
    Muo jotenkin ahdistaa kun kaiken täytyy koko ajan nopeutua ja koko ajan täytyy olla tavoitettavissa. Jopa sähköposti on monen mielestä tosi hidasta, kirjeistä ja korteista puhumattakaan. Mutta ois ihana saada ihan oikeita postikortteja, muuten vain, tavallisena päivänä.
    Mutta onhan noista kaikista uusista jutuista paljon iloakin. Tuntuu, että tyttärenikin näkee paljon kaikkea kaunista, kun on tottunut ottamaan paljon kuvia. Ja kavereiden kanssa on helpompaa ja halvempaa kommunikoida kun on niin monia tapoja, eikä vain lankapuhelin (niinkuin erään nuoruudessa).
    Ja täytyy myöntää, että jos sen älypuhelimen joskus hankin (sen kameran takia), niin instaan minäkin varmaan sorrun. Jos sitä enää silloin on...
    Mutta ei unohdeta silti näitä vanhojakaan juttuja, ei edes kirjeiden tai korttien lähettämistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin viikonloppuna sukulaisille otteita äitini minulle lähettämistä kirjeistä. Olin lukiolaisena vuoden amerikassa ja äitini kirjeet olivat humoristisia kuvauksia tuon vuoden tapahtumista ja ihmisistä. Sukulaistyttö pohti kirjeitä kuunneltuaan, että mitä hänelle aikoinaan jää? Äitinsä lähettämiä tekstiviestejä? En tiedä, olisinko säilyttänyt noita kirjeitä, jos äitini ei olisi kuollut heti tuon vuoden jälkeen. Nyt ne ovat arvokas aarre ja niiden kautta pystyn vielä kuulemaan äitini äänen. Päätin, että alan kirjoittaa kirjeitä omille lapsilleni ja säilytän ne vaikka itse, että myös säilyvät!:)

      Poista
  13. Mukava huomata sinut instassa. Täytyy myöntää, että oma boggaamiseni on jäänyt vähemmälle, mikä todella harmittaa itseänikin. Olen pohtinut syytä ja yksi on juuri nuo kuvat. Tykkään laittaa paljon kuvia blogiin, mutta haluan , että ne ovat hyviä ja oimean kokoisia. Ostin tabletin vuosi sitten ja otan sillä ja puhelimella paljon kuvia. Niitä on niin helppo laittaa suoraan faceen tai instaan, mutta blogia varten kuvat on ensin siirrettävä tietokoneelle ja muokattava oikeaan pikselikokoon ja se vie aikaa ja on sidottu tiettyyn paikkaan. Olen kyllä päivittänyt blogia tabletillakin, mutta en ole vielä löytänyt ohjelmaa jolla saisin kuvat oikean kokoisiksi. Tykkään kirjoittaa blogia, mutta pidän myös facesta ja instastakin :)
    Äitini on 83 vuotta ja hänellä on insta ja facebook ja hän todellakin päivittää niitä ja kommentoi sekä peukuttaa tarvittaessa : )
    Loin itselleni twittertilinkin, mutta siihen en oikein ole päässyt mukaan, mutta pinterest on hyvä keksintö.
    Siellä on niin mahdottomasti ihania kuvia ja ideoita :)
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peukut äidillesi!:) Ihanaa, että hän haluaa pysyä ajan hermoilla, ellei jopa siellä joukon etunenässä! Itse en ole blogannut mobiilisti, joskus yritin, mutta turhauduin heti alkumetreillä. Ei tämä koneella työstäminenkään mitään nopeaa ole, tai sitten vaan teen kaiken turhan monimutkaisesti. Mutta välillä on ihanaa soljua kuvavirran mukana ja vain ihastella ja inspiroitua, siihen insta ja Pinterest ovat loistavia paikkoja!

      Poista
  14. Ihana huomata, että meitä dinosauruksia ja hitaammasta menosta tykkääviä on enemmänkin ;) Itse en ole "ehtinyt" innostua instasta, pinnauksesta enkä naamakirjailustakaan, mutta blogeista pidän. Niissä on väljyyttä ja ihminen tulee esiin. Se on kyllä harmi, että vuorovaikutus on vähentynyt blogeissa. Luulisin, että blogit eivät katoa, mutta pikajuttujen tilalle/rinnalle tulee uusia pikajuttuja. Ehkä kaikilla on loppujen lopuksi oma paikkansa ja merkityksensä.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmasti juurikin näin. Pikajutut tulee ja menee, juuri kun pääsee yhteen sisään pitäisi jo opetella toista. Pitkää ikää blogeille siis!

      Poista
  15. Dinosaurusosastoa täälläkin;)
    Mulla on blogin lisäksi instagram, mutta ei edes facebookia... ai niin, onhan mulla myös pinterest, vaikkakin vähän käytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli ajan hermoilla kuitenkin, mutta omaan tahtiin, ilman kotkotuksia:)

      Poista