lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kohti uutta elämää

No okei, myönnetään. Vähän raflaava otsikko. Ei täällä nyt uuden elämän pyörteisiin olla hypätty, mutta henkilökohtaisia muutoksia kuitenkin. Olen nimittäin alottanut ihan uuden ja melkoisen kokonaisvaltaisen harrastuksen: Fustran.
Minä jos joku rakastan mukavuusalueella oleilua. Tuttua, turvallista, tietyssä määrin ennakoitavissa olevaa. Rakastan myös hyvää ruokaa, tai no, ruokaa ylipäätään. Leipomista, haaveilua, tuttuja rutiineja. Pidän ryhdikkäästä elämästä, omat rahkeet eivät vain ole tuntuneet riittävän siihen. Refluksitaapero, mies reissutöissä, lähellä olevan turvaverkon puuttuminen. Kun puskee jaksamistaan äärirajoille arjesta selviytyäkseen, tahtoo omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäädä kaiken muun jalkoihin. Se tavallinen tarina.
Kiinnostuin Fustrasta toden teolla viime syksynä, kun kuulin sen auttavan selkäsärkyihin ja niskajomotuksiin. Pari vuotta refluksilasta öisin kanneltuani päätin ansainneeni apua. Maksoi mitä maksoi. Ja sehän maksoi! Kauhistuin netistä löytämiäni hintoja, joten kirjoitin saman tien joulupukille. Toiveikkaana kiltteydestäni varasin näytetunnin Kouvolan Lady Linesta ennen joulua.
Pidän kyllä liikunnasta ja sen tuomasta hyvästä olosta. Olen kuitenkin liikkujana kamalan kranttu. Juokseminen, nooh, kyllähän sitä paremman puutteessa tekee. Punttisali, ei todellakaan minun juttuni. Kaikki ne laitteet ja härvelit, huh! Ja joukkuelajit sitten. Ei, ei, ei. Rakastan tanssillista, ohjattua liikuntaa, mutta nykyisessä elämäntilanteessa säännöllisille viikkotunneille osallistuminen ei yksinkertaisesti onnistu.
Lehtijuttujen perusteella tiesin suurin piirtein mitä odottaa. Ihmeellisiä asentoja, moitteita omasta ryhdistäni, ihmeitä tekevää ohjausta ja lopuksi loistavaa fiilistä. No, yksilövalmentajani eli Fustra personal trainer Marja Pesonen ei haukkunut minua, hyvästä ohjauksesta huolimatta olin asentojen kanssa aivan pihalla, mutta fiilis tunnin jälkeen oli mahtava ! Pari päivää paasasin Fustrasta suu vaahdossa jokaiselle vastaantulijalle.
Fustra Finland kertoo sivuillaan, että Fustraa käytetään parantamaan ryhtiä, lisäämään liikkuvuutta, kehittämään kehon hallintaa ja vahvistamaan keskivartaloa. Fustra-metodi soveltuu kaikille ja keskittyy jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin. Ensimmäisellä kerralla analysoidaankin lähtötilanne ja ohjelma räätälöidään jokaiselle henkilökohtaisesti. Jos asut näillä suunnilla, ja haluaisit kokeilla Fustraa, pääset varaamaan näytetunnin tästä.
Olen vuosien varrella harrastanut erilaisten tanssilajien lisäksi joogaa, pilatesta ja thai chitä, joten kuvittelin osaavani hahmottaa ja hallita kroppaani keskimääräistä paremmin. Vaan karu totuus paljastui jo näytetunnilla. Kroppani on aivan eri paria ja epätasapainossa. Sekä taka- ja etupuolelta että vasemmalta ja oikealta. Toki tiesin, että oikea puoleni on notkeampi ja vahvempi. Mutta että eriparisuus näkyisi kaikessa, jalkaterän asentoa myöten!
Siinäpä siis työmaata minulle ja valmentajalleni. Fustra tapahtuu aina yksilövalmentajan kanssa (myös pariohjaus on mahdollista). Hintaa kauhistellessani ja myöhemmin järkeistäessäni tällä henkilökohtaisella ohjauksella oli valtavan suuri merkitys päätöstä tehdessä. Ajattelin, että tämän ikäisenä ja toistuvasti omat harrastukseni perheen aikataulujen vuoksi haudatessani olin kerrankin ansainnut vain parasta. Onneksi joulupukki oli samaa mieltä.
Olen toki harrastanut jo vuosikausia, lähes päivittäin. Nimittäin bloggaamista. Illalla lasten mentyä nukkumaan tai öisin valvoessani. Mutta siitä on kuulkaas ergonomia kaukana. Etukumarassa, vatsalihakset lytyssä, leuka eteenpäin kenottaen. Juuri nämä epäkohdat Marja minusta ensimmäisenä huomasi. Enkä kuulemma ole "ryhtini" kanssa yksin. Suomalaisten painopiste on muuttunut, olemme suurin osa kansaa aivan epätasapainossa! (Henkisestä puolesta nyt puhumattakaan...) 
Menen tunneille innosta puhkuen ja lähden joka kerta vähän pidempänä ja parempiryhtisempänä. Ainakin henkisesti. Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä kevät tuo tullessaan. Olen vasta päässyt raapaisemaan pintaa, mutta nyt jo uskallan sanoa, että tämä on niin minun juttuni!
SHARE:

30 kommenttia

  1. Vau..tämä oli minulle ihan uusi juttu, mutta sait kyllä kiinnostumaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Eija! Kannatta katsastaa oman alueen tarjonta ja käydä näytetunnilla. Siellä saa selkeän kuvan koko hommasta ja huomaa, tuntuuko Fustra omalta. Itse kyllä täydestä sydämestä suosittelen <3

      Poista
  2. Kuulostaapa upealta! Aurinkoista kevättä! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! On ollut ihanaa löytää juttu, joka kolahti heti ja kovaa :)

      Poista
  3. Hieno homma, ruoto suoraksi, siitä kaikki lähtee:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amen! Mutta miten niin yksinkertainen homma voi joskus tuntua niin vaikealta..?

      Poista
  4. Ihanaa että olet löytänyt itseäsi inspiroivan lajin ja vieläpä olet kokenut ansainneensi tämän "harrastuksen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Kohta meikäläistä ei näy kotona enää ollenkaan, kun huitelen vaan Fustraamassa:D

      Poista
  5. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Ja tosi kalliilta... että se siitä sitten minun kohdalla. Mutta kerrohan lisää sitten tuonnempana, kyllä tämä takaraivoon nyt jää hautumaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo hinta on kyllä kova, mutta niinkuin sanotaan, kerran se kirpaisee. Mutta kyllä tässä piti melkoinen ajatus-kypsyttely-työ tehdä. Niin harvoin tulee panostettua itseensä, että nyt päätin repäistä. Kirjoittelen lisää kuulumisia Fustra-matkan varrelta!

      Poista
  6. Huippua, että.olet löytänyt oman juttusi! Mulle pilates oli vastaava silmiä ja kroppaa avaava kokemus. Rakastan sitä, joskin on tosi paljon ohjaajastakin kiinni.
    Fustrasta sait nyt kiinnostumaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tykkäsin kovasti pilateksesta. Fustrassa kiehtoo erityisesti tuo yksilöohjaus ja mitä sen avulla onkaan mahdollista saada aikaan, kun sitä ei näemmä hahmota omaa kroppaansa vieläkään. Kun vain nyt olisi mahdollista jatkaa tätä pidempään!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Ja tuntuu myös! Paitsi ei aina seuraavana aamuna:D Mutta sekin on sellaista ihanan kamalaa lihasjomotusta, että tietää tosiaankin kaivaneensa "lihaksia" esiin.

      Poista
  8. Upea juttu kun saat apua, tekisi varmaan niin hyvää omallekin ruodolle! terkuin Suska koivuladesignesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että melkein jokaisen ruoto kaipaisi pikku suoristusta:) Vaan miten sen muistaisi arjessa, esim. tietokoneella istuessa ja autoa ajaessa. Niin kovin helposti tulee valahdettua ihan väärään asentoon. Mutta yritetään nyt saada ryhtiä elämään! :)

      Poista
  9. Olipa juttu mikä tahansa, on tärkeää, että sen tuntee omakseen ja sitä tekee mielellään.
    Kuvasi ovat jälkeen kerran ihanan harmonisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla!

      Totta, oli se sitten vuorikiipeilyä tai postimerkkien keräilyä, pitäisi tekemisen lähteä omasta itsestään. Kaikkea on tullut itsekin vuosien varrelta kokeiltua, osaa yleisen hypetyksen vallassa ja osaa pienen painostuksen alla. Vaan niin ne ovat jääneet matkan varralle.

      Poista
  10. Onnea matkalle kohti uutta elämää! Mikä siinä onkin, että sen ryhtiliikkeen tekeminen on aina niin hankalaa, vaikka tietää sen olevan itselle hyväksi. Täällä siis yksi, joka junnaa paikoillaan siinä pitäisi, pitäisi... -vaiheessa.

    Ja ihana blogi sinulla, tykkään! Olen jo jonkin aikaa hiljaisesti seurannut ja ihastellut kuviasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Muusa viestistäsi!

      Olen itsekin monessa asiassa tuossa pitäisi, pitäisi... -vaiheessa. Ihan koko elämää en kerralla saanut suoristettua, mutta jospa tämä tästä askeleen kerrallaan:)

      Poista
  11. Toi olis varmaan niin mun juttu. Mulla on suoraan sanottuna aivan paska ryhti ja kehonhallinta olematonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuon perusteella voisin kuvitella Fustran toimivan myös teikäläisellä:D Tosin on maltettava edetä pienin askelin ja unohdettava turhautuminen. Uskon, että osaset loksahtelee paikoilleen pikku hiljaa. Tietämys omasta kropasta ainakin lisääntyy joka kerta huimasti. Ja ne hetket, kun tajuaa tekevänsä jotakin ihan oikein ja samalla ihan liian tuttua kipua ei tunnekaan. Voi sitä epäuskon ja onnen määrää!

      Poista
  12. Kuullostaapa mahtavalta harrastukselta!

    VastaaPoista
  13. Mukavaa pääsiäisen aikaa sinne :)

    VastaaPoista
  14. Hyvä oppilas olet ollut. Ja tästähän tämä vaan paranee ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä koitan itselleni vakuutella, kun selkälihakset täällä huutavat olemassaoloaan:D Mutta hinku seuraavalle tunnille on jo kova!

      Poista

Blog Design Created by pipdig