perjantai 30. syyskuuta 2016

Hetki itselle

Jotenkin uskomatonta, että syyskuu kääntyy jo lokakuuksi. Vastahan tässä aloiteltiin syksyä.
Rakastan syksyä, sen tuoksuja ja sävyjä. Usvaisia aamuja ja auringon kultaamia iltoja. Tänä vuonna syyskuu oli vielä poikkeuksellisen kaunis. Mutta se meni minulta pikkuisen ohi, sillä mies oli melkein koko kuukauden työreissuissa. En vieläkään, kaikkien näiden reissuvuosien jälkeen, pidä pitkistä poissaoloista. Saamme kyllä lasten kanssa nopeasti kiinni uudesta rytmistä ja rutiinit jaksottavat arkea. Mutta yksikin sairastuminen ja koko paletti menee sekaisin. Sairas lapsi ja väsynyt äiti on aina huono yhdistelmä.
Akkujen lataukseen riittää pieni hetki ikiomaa aikaa. Kuppi kahvia, hyvä lehti tai käynti kirppiksellä. Se pienikin hetki voi tosin olla haasteellista järjestää, jos lähistöllä ei ole turvaverkkoa. Onneksi anoppi pääsee nykyään hurauttamaan junalla avuksi. Lapset kisailevat mummon huomiosta ja miniä voi karata hetkeksi vaikka kukkakauppaan. 
Nyt kun saimme isän taas kotiin, nautimme viikonlopusta ja tuikitavallisista perhejutuista. 3-vuotiasta lainatakseni: "Ihanaa, kun meidän lauma on koossa!"

6 kommenttia:

  1. Kukkakauppa on hyvä pakopaikka!
    Siellä saa hetken hengähtää.

    Iloista lokakuuta!

    VastaaPoista
  2. <3
    Ihanaa viikonloppua koko laumalle! :)

    VastaaPoista
  3. Tämä syksy on ollut uskomattoman kaunis, suorastaan ylellinen. Toki eniten siitä nauttii kun rakkaimmat ovat ympärillä - ja saa hetken huokaista :)

    VastaaPoista
  4. Isovanhemmat ovat kultaakin arvokkaampia hädän tullen. Nuo pienet hetket auttavat kummasti jatkamaan taas arjen pyörittämistä. Ihana kommentti pikku mieheltä.

    VastaaPoista
  5. Omat pienet pakohetket ovat arjen henkireikä. Vaikka kyllä perhekin on sitä, mutta loputtomiin ei aina vain jaksa. Kauniita ja levollisia hetkiä sinulle syksyn saloissa <3

    VastaaPoista
  6. Onneksi on isovanhemmat apuna, se helpottaa tosi paljon.

    VastaaPoista