Jouluaskarteluja appelsiinista

Ensimmäinen adventti on täällä, niin ihanaa! Ei tässä nyt joulumopon keulimista ole pidätellyt mikään enää pitkään aikaan, mutta ainakaan näin ensimmäisen adventin jälkeen kenelläkään ei ole syytä katsoa kieroon. Vaikka itsestäni kyllä tuntuu, että näin koronavuonna yksi sun toinenkin on ollut normaalia aikaisemmassa. Ja hyvä niin. Nyt otetaan kotoilusta kaikki irti!

Itse olen kotoillut muun muassa appelsiinien kanssa. Appelsiiniviipaleiden kuivattaminen on mukavaa puuhaa ja ah se tuoksu! Mutta hätähousuille tämä ei sovi. Itse tekemiseen ei mene kuin hetki, mutta uunissa kuivattaminen ottaa useamman tunnin. Näin etätöiden aikaan sekin onnistuu työpäivän sivussa vallan mainiosti.

Pari kikkaa kuivattamisessa kannattaa muistaa, joten tein selkeät ohjeet Versoilevan uusimpaan artikkeliin. Löydät ohjeet appelsiiniviipaleiden kuivattamiseen täältä.

Ihanaa 1. adventtia!

Kiitospäivän kattaus

Tänään torstaina Yhdysvalloissa vietetään kiitospäivää. Se on varsin iso perhejuhla, johon kuuluu pitkän kaavan ruokailu sekä pidennetty viikonloppu lähisuvun kanssa. Ei ole tavatonta, että kiitospäiväksi lennetään kotiin vaikka toiselta puolelta Amerikkaa. Esimerkiksi naapurimme Washington D.C:ssä saivat aikuiset tyttärensä kotiin kiitospäiväksi. Toinen tuli neljän tunnin automatkan päästä New Yorkista, toinen 6 tunnin lentomatkan päästä San Franciscosta.

Kiitospäivä toi ihanaa juhlahumua marraskuuhun, joten päätimme tuoda juhlan jossakin muodossa osaksi elämäämme myös Suomessa. Kiihtyvä koronatilanne pisti ohjelman kuitenkin uusiksi ja peruimme jo lukkoon lyödyt juhlasuunnitelmat. Nyt vietämme rauhallisen illan oman perheen kesken ja summaamme kuluneen vuoden kiitollisuuden aiheita.

Amerikassa kiitospäivää vietetään usein vielä hieman sadonkorjuu-teemalla. On kauniita koristemaisseja, upeita kurpitsoja, oranssia, okrankeltaista. Meidän pöytäämme valikoitui tänä vuonna varsin maanläheisiä sävyjä. Keräsin kesähuoneesta, kasvarista ja komeroista kaikenlaista väriin ja tyyliin sopivaa.

Mielessäni oli ihan tietyt kirppislautaset, mutta ne olivatkin matkanneet miehen mukana Helsinkiin. Taidan kiikuttaa lautaset pikimmiten takaisin kotiin ja laitan vaihdossa mukaan jotain vähemmän kuvauksellista... Nyt pohjalla on hieman tylsät valkoiset Teema-sarjan ruokalautaset. Piristin niitä väreihin sopivilla vanhoilla leipälautasilla. Ruskeat keittokulhot ovat Muubsin valikoimasta. Juomalasit, pullot ja osa kynttilänjaloista ovat kirppislöytöjä, kangasservetit ovat anopin vanhat ja "servettirenkaat" ovat uusiokäytössä. Oikeasti nuo nahkaiset nauhat ruskeilla helmillä ovat vaatteiden mukana tulleista varanappipusseista, muistaakseni Mos Moshin housuista.

Keräsin kuivakukkia, siemenkotia ja heiniä puutarhasta syystöiden yhteydessä. Pienet koristekurpitsat säilyivät onneksi hengissä tänne asti. Kuivuneet kasvit on asetettu rennosti ruskeisiin vanhoihin pulloihin sekä pellavaisen pöytäliinan päälle. Kynttilät tuovat aina lisäripauksen juhlatunnelmaa, vaikka tällaisessa kuivakukkasetissä niiden kanssa on oltava erityisen tarkkana. Kuvissa näkyvät valkoiset kruunukynttilät ovatkin turvallisia led-kynttilöitä.

Nyt pitää enää miettiä menu ja tehdä ruoat. Päätin aloittaa tästä kaikkein mukavimmasta puuhasta eli kattauksesta. Mutta mikäs kiire tässä on, vielä monta tuntia aikaa..!

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja hyvää kiitospäivää jos sellaista juhlitte! <3

Ps. Viime vuonna kiitospäivää juhlittiin kansainvälisissä merkeissä, kauniissa syyskelissä. Juhlatunnelmia ja pidemmän juhlapöydän kattaus löytyy tästä Kiitospäivä-postauksesta.

Terveisiä uudesta keittiöstä!

Terveisiä uudesta keittiöstä! Tai tarkemmin sanottuna täältä baarijakkaroilta. Keittiö on vielä hieman vaiheessa, joten aloitellaan ensin yhdestä kulmasta. Lopullinen keittiöesittely on luvassa sitten myöhemmin.

Lähtiessämme suunnittelemaan uutta keittiötä kaikilla perheenjäsenillä oli yksi ja sama toive: jonkin sortin saareke. Sellainen, jonka ääressä voisi syödä välipalaa, lukea sanomalehteä tai vaikka tehdä läksyjä. Amerikan kodissamme meillä oli valtavan kokoinen keittiö ja siellä valtavan kokoinen saareke. Aika nopeasti kaikki toimintomme keskittyivät sen ympärille. Saarekkeen toiselle puolelle mahtui heittämällä viisi tuolia ja syvyyttäkin oli vallan ruhtinaallisesti. (Kuvia sikäläisestä keittiöstämme löytyy mm. tästä vanhasta postauksesta.)

Nooh, nyt lähtökohta oli kovin erilainen ja tsiljoona kertaa pienempi. Mutta niin vain taitava suunnittelija sai toiveemme toteutettua ja siinä se nyt on, saareke ja baarijakkarat! Tästä on jo tainnut tullut kaikkien suosikkipaikka. Ja hyvin tuohon mahtui koko nelihenkinen perhe juomaan glögiä, kun otettiin jokainen sivu käyttöön eikä tarvinnut välittää koronaetäisyyksistä.

Vilauttelin kuvia näistä keskiviikkona saapuneista baarijakkaroista Instagramin Storyssa. Sain niistä niin paljon kyselyjä, että tässä vielä kaikille tiedot keskitetysti:

Tuolit ovat HAY:n Cornet baarijakkarat, tässä matalampana versiona (korkeus 65 cm). Tuolia on saatavana kahdessa eri korkeudessa ja useammassa värissä. Itse tykästyin juuri tähän malliin tuolin ilmavuuden vuoksi. Kuvissa ei näy, mutta lähellä tuota saareketta sijaitsee olohuoneen ja keittiön välissä oleva takka. Tila vaati siis sirot tuolit, jotta siitä ei tullut liian tunku ja tunkkainen. Tuolien vaalea väritys sopi hyvin muuhun sisustukseemme.

Erityiset pluspisteet jalkojen poikkiputkien epäsymmetrisyydestä. Jokaiselle istujalle on löytynyt sopivalla korkeudella oleva jalkatuki. Se mikä yllätti, oli tuolien raskaus. Mutta eipähän tarvitse pelätä korkean jakkaran keikkaamista.

Ostin Cornet baarijakkarat Finnish Design Shopista. Samaista tuolia on saatavilla muualtakin, osassa verkkokaupoista hieman edullisemminkin, mutta niissä oli viikkojen toimitusajat. Voitte arvata, että kukaan meillä ei olisi malttanut odotella jakkaroiden saapumista, nyt kun saareke vihdoin oli valmis. Finnish Design Shopista tilattuna toimitusaika oli vain muutaman päivän.

Kuten alussa mainitsin, keittiöremontti on vielä hieman kesken, harmillisesta mittavirheestä johtuen. Joudumme odottelemaan uuden tason saapumista ties miten pitkään. Mutta sähköt ja vedet (sekä kaikki kodinkoneet) saatiin käyttöön tällä viikolla, eli melkein maalissa jo!

Marraskuun iloja

Odotin eilisestä päivästä säätietojen perusteella yhtä harmaata kuin edellisistäkin. Joten ilo oli melkoinen, kun aurinko aivan yllättäen hiipi esiin ja ilahdutti monta tuntia!

Onneksi pääsin töiden lomassa piipahtamaan ulos. Tuntuu, että viime päivät (viikot?) ovat menneet joko koneen ääressä tai pää keittiössä. Eikä remontti vieläkään täysin ohi ole. Minä ja minikokoinen jouluruusu nautimme valosta ja auringonsäteistä taatusti yhtä paljon.

Takapiha viheriöi siihen malliin, että olen ihan vakavissani miettinyt kanttausrautaan tarttumista. Ehkä säästän puuhan suosiolle tuonne joulukuulle, puutarhassa heiluminen olisi oikein sopivaa vastapainoa kaikelle leipomiselle ja jouluherkuttelulle!

Aamut alkavat nyt kynttilöillä, joulukahvilla ja jouluradiolla. Myös koti on alkanut pukeutua jouluun. Ihan parhaat ajat edessä, sekä minun että lasten mielestä. Mies on tällä hetkellä viikot toisaalla, joten me otamme kaiken ilon irti varhaisesta joulun odotuksesta!

Ihanaa loppuviikkoa ja lisää yllätyksellisiä valopäiviä!

Ps. Kranssista lisää aikaisemmassa postauksessa: Mäntykranssi jouluisilla mausteilla.

Joulucookies

Meidän jouluihin tärähti juuri uusi perinneherkku! Piparkakut saavat tässä uuden muodon ja lisää makuaineksia. Äärimmäisen helpot leipoa, ja ihanalla tavalla vähän pehmeät ja sitkeät. Ja mikä parasta, helppo toteuttaa gluteenittomana ja vegaanisena.

Käy nappaamassa ohje mukaan Versoilevan resepteistä, piparkakku-cookies löytyy tästä linkistä.

Herkullista joulun odotusta!

Tasaisen harmaata

Juuri nyt marraskuun tasainen harmaus tuntuu jotenkin ihanan armolliselta ja hermoja lepuuttavalta. Helppo tietenkin sanoa näin, kun syksyn harmaita päiviä on takana vasta kourallinen. Tammikuussa fiilis voi olla jo vähän toisenlainen...

Meillä on menossa keittiöremontti ja muutenkin varsin kiireinen marraskuu. Siksi tällainen sumuvaippa ja ärsykevapaa maisema tuo kaivattua rauhaa ja seesteisyyttä. Kesähuoneessa on helppo hetkeksi unohtaa kodin kaaos ja tuijotella vain ikkunasta. Tai tässä tapauksessa ikkunaa.

Ikkunan takana näkyvä vihreys tulee yrttipenkistä, jossa salvia ja minttu vielä ilahduttavat. Salviaa tulee kyllä käytettyä hävettävän vähän, mutta onneksi aina voi nauttia kauniista ulkonäöstä. Ja nuo pullossa olevat kuivuneet ukkolaukan siemenkodat, aina yhtä ihania!

Viikonloppuna on luvassa sellaista pauketta ja räminää, että tulen pakenemaan tänne aina kuin mahdollista. Mieluiten kahvikupin kera.

Rentouttavaa alkavaa viikonloppua!

Havukransseja ja joulufiilistelyä

Nyt kun kaiken maailman isänpäivät ja synttärit on marraskuun osalta saatu juhlittua, on aika laittaa jouluvaihdetta isommalle! Kasvihuoneeseen nousi joulupaja, jossa on viime päivinä puuhailtu kranssien parissa. Sekä tietenkin juotu glögiä ja kuunneltu joululauluja.

Kranssien tekeminen ja niiden koristelu on jotenkin tavattoman terapeuttista puuhaa. Niinkuin käsillä tekeminen yleensäkin. Tässä vaiheessa joulun odotusta on vielä aikaa fiilistellä ihan täysillä. Myöhemmin homma saattaa mennä vain nopeaksi suorittamiseksi.

Mäntykranssit saivat tällä kertaa ihania jouluisia mausteita, niistä lisää Minttua ja mustikoita -blogissa. Pääset kranssipostaukseen tästä linkistä.

Mukavaa viikon jatkoa!

Juhlan tuntua

Tänään juhlitaan paitsi isiä ja isoisiä, niin myös meidän pikkumiestä. Mittarissa on kokonaiset kahdeksan vuotta. Alku ei ollut aikoinaan helppo ja matkan varrelle on sattunut kaikenlaisia mutkia. Hämmästelen yhä joka päivä, että saimme luoksemme tällaisen ihmeen! Maailmaa hyvin positiivisten lasien läpi katsova pikkumies on opettanut vanhemmillaan vuosien varrella aivan valtavasti.

Ilmassa on siis juhlan tuntua. On herkkuja, kynttilöitä ja yhdessäoloa. Olemme jo kaivaneet joitakin joulukoristeita esiin. Nyt saa fiilistellä, juhlistaa, iloita ja koristaa vaikka joka päivä. Koronaepidemian kiihtymisvaihe pakottaa taas entistä tiiviimmin kotiin. Kaikki ilonaiheet ovat tervetulleita.

En ole aikaisemmin ollut mikään tuoksukynttilöiden ylin ystävä. Liekö tuoksut jalostuneet vai oma hajuaisti huonontunut, mutta nykyään tykkään poltella kynttilöiden joukossa myös jotain tuoksuvaa. Tämä miellyttävä Amber-tuoksukynttilä sekä kauniit paperiset kuusenkoristeet löytyivät H&M:n valikoimasta.

Sohvalla istuessa on helppo uppoutua lempeän rauhalliseen tunnelmaan. Se on nyt enemmän kuin paikallaan, sillä heti selän takana on totaalinen kaaos! Keittiöremonttimme on alkanut ja tällä hetkellä astiat pestään saavissa kylpyhuoneessa, ruoka lämmitetään mikrossa olohuoneessa ja kahvit keitetään kodinhoitohuoneessa. Joten todellakin nautiskelen tiukan rajauksen tunnelmasta.

Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille sekä onnea päivänsankareille!

Oi ihana marraskuu!

Enpä uskonut tätä sanovani, mutta oi ihana marraskuu! Niin lempeässä kelissä kuuta on aloiteltu ja loppuviikon sääennuste lupailee kovasti aurinkoista. Voiko tämä edes olla totta, ettei nyt vain olisi menneet kuut sekaisin..?

Olen saanut otettua isoja harppauksia puutarhassa, penkkiä toisensa perään on vihdoin laitettu talviteloille. Olen yhä ihmeissäni, miten hienosti puutarha selvisi poissaollessamme, mitään suuria menetyksiä ei ole tullut vastaan. Kituvat kasvit kituivat jo ennen lähtöä. Rikkoja tietenkin on, mutta multapinta-alaan nähden yllättävän vähän niitäkin. Perennepenkit ovat onneksi olleet niin täynnä, ettei sinne ole rikka-armeijaa kunnolla edes mahtunut.

Mutta siis tämä aurinko! Niin ihmeellistä ja ilolla vastaan otettua näin marraskuussa. Jos auringonpilkahduksen onnistuu taltioimaan verkkokalvolleen, oli sitten itse ulkona, autossa tai työhuoneessa, saa siitä ihan mahdottoman paljon energiaa. Tämä on niin epätavallinen vieras tähän aikaa vuodesta, että tekisi mieli kapsahtaa auringon kaulaan joka kerta sen nähdessään. Ja siis miten huippua, että autostakin pitää löytyä aurinkolasit vielä marraskuussa!

Nämä kuvat ovat kasvihuoneesta, jossa syksyiset asetelmat voivat hyvin, kunhan niitä muistaa välillä kastella. Upea ruosteeseen vivahtava haltiankukka 'Sweet Tea' sopii täydellisesti 'Orange Savannah' Erican kaveriksi. Kodikseen ne saivat tietenkin ruosteisen laatikon. En oikein tiedä miten kuvailla kasvien väriä: murrettuja ja mausteisia sävyjä, kanelia, ripaus sinappia ja appelsiinia. Ihanan lempeitä syksyn sävyjä!

Olen nauttinut haravoinnista ja syksyn pihatöistä ihan uudella innolla, yleensä ne ovat olleet vähän pakkopullaa. Kunnon puutarhatauko näyttää tehneen todella hyvää (en kyllä uskonut tätäkään sanovani koskaan).

Sormet syyhyävät jo jouluun, mutta toisaalta en vielä malta luopua syksyfiilistelystä. Kasvihuoneessa on siis syksy, kesähuone on jo saanut ripauksen joulua ja lasitettu terassi on jostakin sieltä välistä. Ihanaa, kun on erilaisia tiloja, joita voi somistaa kulloisenkin fiiliksen mukaan. Sitten vaan suuntaan kaffelle tai glögille päivästä ja fiiliksestä riippuen!

Kaunista viikon jatkoa ja voikaa hyvin!

Kohti joulua!

Se on marraskuun ensimmäinen eli käytännöllisesti katsoen joulu! Halloween-kauhistukset vaihtuvat lennosta maltillisiin joulukoristeisiin. Näitähän lisätään vaivihkaa koko ajan. Enhän minä itse, muttakunteinipyysi... Tällainen ujuttaminen on siinäkin mielessä kätevää, että perheen isäntä ei huomaa ollenkaan elävänsä pian keskellä joulumaata. (Puolisoa ei ole ikinä voinut syyttää yksityiskohtien tarkasta havainnoinnista...)

Herkät eukalyptuskranssit ovat paitsi simppelin kauniita, niin myös superhelppoja tehdä! Ja se tuoksu, aah! Käy lukemassa lisää Versoilevan uusimmasta artikkelista, pääset sinne tästä.

Kaunista marraskuun aloitusta!