Kaaoksen keskeltä

Terkkuja kaaoksen keskeltä! Maanantaina saimme vihdoin kontin Suomesta ja nyt päivät ovat menneet laatikkoja purkaessa ja tavaroille paikkaa etsiessä. Suuret linjat ovat jo kunnossa, mutta matot, lamput, talvivaatteet ja moni muu seilaa vielä nurkasta toiseen vailla lopullista sijoituspaikkaa. 

Mieleen nousee tasaisesti kummastelua, että eikö sitäkään tavaraa otettu mukaan? Ja sitten se löytyykin mitä ihmeellisimmästä laatikosta. Kuten joulukoristeiden keskeltä. Tällä hetkellä hukassa on muun muassa pastakauha ja viinipullonavaaja. Pastat saatiin kyllä lautaselle asti ja punaviinipullo aukesi poralla. 

Kymmenkunta laatikkoa odottaa yhä purkua, eli vielä on toivoa tavaroiden löytymiselle! Tosin kisaväsymys alkaa painaa pahasti päälle. Kropassa tuntee, että viime päivät on rampattu portaita ylös ja alas tavaroita kannellen. Nyt pitäisi vielä jaksaa loppurutistus.

Ihanan helteistä loppuviikkoa, palaan kotikuvien kera vähän myöhemmin!

Muratin pauloissa

Pihassamme kiemurtelee valtavat määrät murattiköynnöstä. Se polveilee kauniisti aidassa, kiipeilee cottage gardenin tavoin tiiliseinässä, kurkottelee kohti puiden latvuksia. Mutta niin ihana, helppohoitoinen ja ikivihreä kuin tämä kasvi onkin, se jakaa myös mielipiteitä jyrkästi. Muratti voi pahimmillaan tehdä myös melkoista tuhoa. Tai näin minulle ainakin on kerrottu.

Lisää muratti-ihmettelyä Minttua ja mustikoita -blogissa, pääset postaukseen tästä linkistä.

Aurinkoisia kesäpäiviä!

Mitä pistetään tulemaan?

Tasan viisi viikkoa sitten vietimme ensimmäisen yön uudessa kodissamme. Viiden viikon aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, mutta myös arki on astunut kuvaan. On aikatauluja, hoidettavia asioita, pyykkäämistä, siivoamista, nahisteluja, itkua ja naurua.

Suurkaupungin kyljessä asuminen tarjoaa omat haasteensa, mutta myös valtavasti ihmeteltävää. Washington DC on turistin paratiisi, sillä monet kohteista ovat ilmaisia. Lapset ovat tunnistaneet monumentteja ja muistomerkkejä tv-ohjelmien perusteella. Ja vaikka olen itse käynyt täällä useamman kerran, on näiden kiertely aina yhtä mielenkiintoista.

Kävimme ihmettelemässä ja kuuntelemassa Presidenttiparia Amerikan Itsenäisyyspäivänä 4.7. Kaiken kaikkiaan aika surrealistinen kokemus, mutta olihan se mentävä, kun kulmilla kerran oltiin.

Kotiin on aina kiva palata ja naapuruston kadut alkavat jo hahmottua. Kaikenlaisia kommelluksia tapahtuu silti melkeinpä päivittäin. Milloin syynä on kulttuurierot, milloin kieliongelmat tai vaan erilainen tapa toimia.

Siitä päästäänkin sujuvasti tämän postauksen tärkeimpään kysymykseen: millaisia juttuja täältä haluaisitte lukea, millaiset asiat teitä kiinnostavat? Arkea, juhlaa, samankaltaisuuksia, eroja? Kotikuvia, kasvien ihmettelyä, nähtävyyksiä? Kommelluksia, onnistumisia? Sana on vapaa ja vastaan mielelläni kysymyksiin. Eli millaisia postauksia pistetään jatkossa tulemaan?

Perjantaina suuntaan orientaatioon miehen työpaikalle. Muistikirja ja kynä on jo pakattu! Perhe lähtee kiertelemään nähtävyyksiä minun viettäessäni päivää auditorion uumenissa. Lämpömittarin huidellessa yli +40 asteen viileä ja hämyisä luentosali tosin tuntuu oikein hyvältä vaihtoehdolta.

Mukavaa viikonlopun aloitusta! 

Behind the scenes

Blogeja ja Instakuvia katsellessani inspiroidun kauniista kuvista, simppeleistä yksityiskohdista, valoista, väreistä, harmonisuudesta. En kaipaa kuvia pyykkivuorista, vatsamakkaroista, tiskikasoista tai vastaavista, sillä niitä löytyy myös omasta arjesta. Minusta on silti tavattoman hauskaa lukea, kun joku jakaa "behind the scenes" -kuvia. 

Esimerkiksi vaikkapa täydellinen olohuonenäkymä: jokainen sohvatyyny on aseteltu huolellisesti, viltti on muka-rennosti heitetty mukaan, on kukkia, kynttilöitä, höyryävä kahvikuppi tai sormenjäljistä vapaa viinilasi. Ja seuraavassa kuvassa näkyy todellisuus: pölynimuri juuri rajattuna kuvan ulkopuolelle, epämääräinen kasa lehtiä, lasten leluja, miehen tenniskassi. Näin ainakin usein meillä.

Kuvasin taannoin herkullisen kesäsalaatin Versoilevan artikkeliin. Olin tavattoman tyytyväinen salaattikuviin, vaikka tilanne oli tietysti täysin lavastettu. Ei kesäkeittiötä, ei yhdessä kokkailua, ei illanistujaisia. Jälkikäteen sain tietää, että tytär oli napsinut puhelinkuvia työskentelystäni. Joten tässä teille yhden ruokakuvauksen behind the scenes -matskua!

Ulkokaluston puuttuessa kannoin olohuoneen vuokrasohvapöydän puun alle. Pöytäliinojen puuttuessa käytin valkoisia keittiöpyyhkeitä. Salaattikulhon puuttuessa käytin isoa ruokalautasta. Mustat salaatinottimet löysin paikallisen H&M Homen alennusmyynnistä.

Eli tarvittaessa sitä kyllä pärjää minimikalustuksella, niin kuvissa kuin oikeassakin elämässä. Alkuperäinen salaattipostaus ja helppo kesäresepti löytyvät aikaisemmin julkaistusta Versoilevan artikkelista täältä.

Kauniita hetkiä, iloista arkea ja loistavaa lomaa!