Takana on ihana, juhlien täyttämä miniloma Helsingissä. Maisemanvaihdos teki hyvää koko perheelle ja oli virkistävää puuhailla kaikkea muuta kuin kotoa tuttuja asioita. Pienessä kaupunkikaksiossamme ei tarvinnut stressata tekemättömiä kotitöitä tai jokailtaista kastelua. Virkistäytyminen hoitui vene- ja uimaretkillä. Päivisin parkkeerasimme esikoisen kanssa lähipuistoon ison puun varjoon ja kaivoimme kirjat esiin.
Rakastan lämpöä enkä suostu vieläkään huokailemaan, että kulunut kesä on liian kuuma. Sen sijaan sateen puuttuminen harmittaa. Sääennusteiden sateet ovat kiertäneet meidät jo pitkään. Pihamme on runsaan kasvillisuuden vuoksi aika suojaisa, mutta nyt kuivuus ja kuumuus on alkanut kurittaa varsinkin etupihaa. Perennat nuokkuvat penkeissään ja nurmikko on alkanut muuttua kellertäväksi.
Tomaatit sen sijaan rakastavat lämpöä, onhan kasvihuone ainoa paikka, jota kastelen säännöllisesti. Ystävällinen naapuri on hoitanut hommaa, kun olemme olleet tien päällä. Erilaiset basilikatkin rehottavat, vaikka niiden latvoja on ollut hieman laiskanpuoleinen.
Kasvihuoneen vieressä on suurehko kirsikkapuu, joka on viime vuosina varjostanut ansaria jo vähän liikaakin. Tänä vuonna olen ollut superkiitollinen puun tuomasta suojasta, istahdan itsekin usein puun alla olevaan korituoliin.
Tällainen nuupahtanut ja samalla kuitenkin ylikasvanut puutarha ei ole mitenkään suosikkejani. Olen enemmän selkeän alkukesän ihminen, kun kaikki on vielä jotenkuten hallittavissa. Tällä hetkellä puutarhamotivaatio on hieman kateissa, mutta olen vakuuttunut sen palautuvan kauan kaivatun sateen myötä. Se virkistää varmasti meitä molempia.
Leppoisaa viikon jatkoa!
Muistakaa juoda runsaasti vettä ja viilentää sisuskaluja jäätelöllä!
