Paras joulukalenteri ikinä - joulukalenterikirja!

Paras joulukalenteri ikinä! Aika mahtipontisesti sanottu, mutta seison väitteen takana selkä suorana. Oli taas aika kaivaa joulukalenterikirjat esiin, ja samalla halusin vinkata teille tästä ihanasta ideasta. 

Olen aikoinaan napannut idean käyttööni Krista Keltasen blogista. Joulukalenterikirjan sivuja täytetään joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon. Molemmat lapset ovat saaneet kirjansa ensimmäisen luokan jouluna, sillä tämä vaatii lukutaitoa.

Mitä joulukalenterikirjaan sitten kirjoitetaan? Kaikenlaista kalenterin saajasta! Meillä sinne kirjataan muistiin hauskoja sattumuksia vuoden varrelta, lapseen sopivia runoja tai sananlaskuja, liimataan valokuvia, tärkeä konserttilippu tai muisto lomamatkalta. Kirjoihin on vuosien varrella muisteltu lapsen syntymää: millainen sää oli, entä lapsen maailmaan auttanut kätilö. Mikä oli lapsuusajan lempikirja ja suosikkiartisti? Entä paras kaveri eskarissa tai ekaluokkalaisena? Mitkä ovat lapsen vahvuuksia, luonteenpiirteitä tai asioita, mistä vanhempina olemme erityisen kiitollisia tai ylpeitä?

Tarkoitus ei ole kirjoittaa romaania, jotta joulukirjan tekeminen ei muodostu vanhemmille jokailtaiseksi taakaksi. Joskus tekstiä tulee sivu, joskus muutama rivi. Toiveena tietenkin on, että lapset tulevat säilyttämään kirjat aikuisiälle asti. Palaamaan lapsuusmuistoihinsa kalenterikirjan sivujen kautta. Muistamaan pieniä yksityiskohtia. Joulukalenterikirjat ovat vähän kuin päiväkirjoja, mutta ei kuitenkaan.

Täytämme joulukalenterikirjoja yhdessä miehen kanssa. On hauska huomata, miten erilaisia asioita nostammme esille vuoden varrelta.  Välillä sivuilla on vieraskynäilijä, jos mummo tai kummi on osunut sopivasti kylään. Näistä kaikista muodostuu lapselle tärkeä muistojen verkko. 

Ihanaa adventtiaikaa ja kutkuttavia hetkiä joulukalentereiden äärellä!

Joulu tuli taloon!

Yhteistyössä: Ananassi Kouvola

Isänpäivä on taputeltu ja marrassynttärit juhlittu, eli sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa: nokka näyttää nyt suoraan kohti joulua, hip hurraa!! Olohuone sai jo jouluisempaa ilmettä, sillä pääsin tekemään yhteistyötä paikallisen Ananassin kanssa. Suvilla on kivijalkapuodissaan myynnissä Lexingtonin jouluisia sisustusjuttuja: erilaisia tyynyjä, ihania joulumukeja, kauniita keittiöpyyhkeitä ja kivoja joulupalloja.

Joulu alkaa hiipiä kotiin (viimeistään) isänpäivän jälkeen. Pihan jouluvaloja viriteltiin valmiiksi syyslomalla. Glögikausi on sekin korkattu jo hyvän aikaa sitten. Nyt glögiä on hörpitty näistä Lexingtonin lumihiutalemukeista, sillä mukit ovat ihanan muhkeat ja mukavat käteen.

Syksyn koristekurpitsat saivat vaihtua jouluisempiin kynttilätarjottimiin. Leikkasin tarjottimelle muutaman sembramännyn oksan sekä eukalyptusta. Joka siis kukoistaa edelleen etupihalla kookkaassa ruukussaan. Joukkoon muutama joulukoriste, viime viikolla kuivattuja appelsiiniviipaleita sekä tietenkin kynttilöitä. 

Ananassilla ei ole varsinaista verkkokauppaa, mutta puodin ihana Suvi kyllä postittaa tuotteita.  Tuotteita on nähtävillä sekä Ananassin Instagram-sivuilla täällä että Facebook-sivuilla täällä.

Joko teillä on alkanut koti pukeutua jouluun? Meillä mennään askel kerrallaan, eli koristeita lisätään pikku hiljaa. Mutta niin kivalta jouluinen olohuone näytti ja tuntui, että taidanpä vähän kirittää jäljellä olevia askelia!

Kivaa viikon jatkoa!

Punajuuri-fetamuffinssit

Punajuuri-fetajuustomuffinssit ovat joulukauteen täydellisesti sopivaa pikkupurtavaa. Suolaiset makupalat maistuvat niin glögin kera kuin talven sosekeittojen ja salaattienkin kaverina. Itsehän rakastan fetaa yli kaiken ja tässä se muodostaa maukkaan makuparin paahdetun punajuuren kanssa. Mukaan vielä tuoretta timjamia ja rouskuvia auringonkukansiemeniä, niin avot!

Löydät ohjeen Versoilevan reseptisivuilta täältä: "Punajuuri-fetajuustomuffinssit".

Mukavaa uutta viikkoa!

Lunta tupaan

Täällä herättiin eilen hennon lumikuorrutteen peittämään maisemaan. Lapset tietenkin riemuitsivat, mutta itse kyllä jouduin vähän nieleskelemään.

Perään saatiin onneksi ihanaa auringonpaistetta ja muutenkin kaikin puolin kiva päivä. Tienoo muuttui paljon valoisammaksi kertalaakista.

Senhän tämä tietenkin teki, että nyt alkoi jouluttaa ihan kauheasti! Kunhan tämän viikon kiireet on selätetty, saa joulu tulla taloon. Esikoinen onkin jo ehtinyt kysellä joulujuttujen perään, äitinsä tyttö!

Yhdelle lunta, toiselle joulukoristeita, kolmannelle glögiä. Sieltä se joulu alkaa jolkottaa. Ihan huippua! 

Kaunista viikon jatkoa!

Makupaloja

Aurinko pilkisteli eilen pilvenraosta, mutta oma päiväni meni tiiviisti sisätiloissa pikkumiehen synttäreillä. Aamulla sentään ehdin napsia muutaman kuvan marraskuisesta puutarhasta. Suojaisassa paikassa kasvava lumipalloheisi oli vielä syysasussaan, yrtit viheriöivät kasvimaalla ja muutama sinnikäs perenna puski uutta kukkaa. Mutta muuten maisema alkaa jo olla marraskuisen paljas ja karu.

Puutarhassa alkaa olla pysähtynyt tunnelma, vaikka puuhaa riittäisi kyllä. Toiveissa on pari kuivempaa päivää, jotta ehtisin viimeistellä pihahommat edes jotenkin säällisesti.

Lehdettömässä puutarhassa pystyy havainnoida pienempiä yksityiskohtia. Säleikkövilliviinin tummat ja pienet marjat ovat kauniin koristeellisia. Niitä ei erityisemmin erota, ennen kuin köynnös on tiputtanut suurikokoiset lehtensä.

Olen tehnyt tänä vuonna vain muutaman ruukkuistutuksen talvea vasten. Ostin syksyllä pari pientä kartiovalkokuusta, jotka on tarkoitus istuttaa ylöskaivettujen vuorimäntyjen tilalle. Olen käynyt itseni kanssa henkistä kamppailua "kertakäyttökasveista". Pidän kovasti erilaisista sesongeista ja haluan niiden näkyvän myös ruukuissa. Mutta toisaalta kuivuneiden callunoiden ja sypressien poisheittäminen kirpaisee nykyään joka kerta kovemmin. Sitten taas ajattelen, että ostanhan myös leikkokukkia, eivät nekään ikuisia ole.  

Maailman helpoin syysistutus syntyi istuttamalla kartiovalkokuusi ruukkuun, jossa oli kesän jäljiltä kuivuneita koristeheiniä. Sitten vain pihlajanoksia sinne tänne ja talvinen istutus oli valmis. Heinät heiluvat kauniisti tuulessa ja tuovat ihanaa kepeyttä tanakan havun vastapainoksi. Ja nyt kun pihlajanmarjoja on puissa yllin kyllin, linnutkin ovat jättäneet istutuksen toistaiseksi rauhaan.

Mukavia marraskuun päiviä!

Marrasaurinkoa kesähuonessa

Eteläinen Suomi aloitti marraskuun ilmeisesti hyvinkin aurinkoisissa tunnelmissa. Meille säteitä ei riittänyt kuin muutamalle iltapäivän tunnille. Mutta se osui kyllä juuri oikeaan hetkeen, sillä marraskuu alkoi jotenkin tahmeasti. Iltapäiväkahvit kesähuoneen rauhallisessa tunnelmassa oli parasta mahdollista lääkettä.

Väritykseltään kesähuone on hyvin rauhallinen. Yleensä tulen tänne karkuun arjen kaaosta, siksi tykkään tasaisesta ja rauhoittavasta värimaailmasta. Kirppiskalusteet ja muut löydät tuovat kesähuoneeseen sopivasti särmää, jotta kokonaisuus ei mene liian pliisuksi.

Joulu ei ole vielä yltänyt tänne, vaikka yleensä aloitan fiilistelyt juuri näistä "välitiloista": kasvihuoneesta, kesähuoneesta ja lasitetusta terassista. Olen kerännyt tänne syyshortensioita, erilaisia siemenkotia. heiniä ja oksia askarteluja varten. Jos askartelut jäävät tänä(kin) vuonna toteuttamatta, näistä riittää iloa maljakoissa.

Kesähuoneessa on aina jotenkin pysähtynyt tunnelma. Ja siis sillä tavalla positiivisesti. Syke alkaa tasoittua ja olo rauhoittua oikeastaan välittömästi. En sano, että ajatukset alkaisivat kirkastua, sillä täällä ne yleensä lähtevät leijailemaan ihan omiin sfääreihinsä. Joskus huomaan vain tuijottelevani vanhoja ikkunaruutuja ajattelematta yhtään mitään. Sekin on hirmuisen tärkeää.

Hyvää viikon jatkoa ja valoisaa mieltä marraskuuhun!