Itsenäisyyspäivän juhlakattaus

Täällä otettiin jo vähän förskottia itsenäisyyspäivän kattaukseen. Vietämme juhlapäivää oman perheen kesken, mutta juhla-ateriaan ja kattaukseen on silti kiva panostaa. Tällä(kin) kertaa kattauksen juhlava ilme syntyi muutamalla helpolla elementillä. 

Raikkaan vihreät havut ja kauden ensimmäiset tulppaanit sopivat itsenäisyyspäivän juhlakattaukseen loistavasti. Juhlavaa, mutta maanläheistä. Aivan kuten suomalaisten juhlintakin.  Festivo-kynttilänjalat ovat suomalaiskotien klassikko ja valkoiset kruunukynttilät toimivat tilanteessa kuin tilanteessa. 

Valkoiset tulppaanit ja katajanoksat ovat muistoja lapsuudesta. Äiti yhdisti niitä aina näin joulun alla.

Pöytään on katettu sinertävä pellavaliina, jonka keskellä on puolestaan pellavainen kaitaliina. Havut ja tulppaanit on aseteltu kaitaliinan päälle rennosti, sinne tänne sujauttaen. Tulppaanit kestävät ilman vettä useamman tunnin, joten en laittanut niitä muovisuppiloihin. Toki tulppaanit kannattaa lisätä kattaukseen vasta viime metreillä. Ja muistakaa, havuja ei saa ottaa edes kaatuneesta puusta ilman maanomistajan lupaa!

Astioina on valkoista Teemaa ja Arabian vanhaan sinistä Valenciaan. Juomalasit ovat Essence-sarjasta ja ruokailuvälineet on juhlan kunniaksi hopeiset. Valkoiset pellavaservetit on kääräisty rennosti lautasten päälle.

Terassilla ollut "joulumänty" pääsi osaksi juhlakattausta. Olihan perinteinen lippunauha ripustettava jonnekin!

Toivottelen täältä jo etukäteen oikein hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää!

Ja hyvää toista adventtia!

Kohti joulua!

Joulukuun ensimmäinen. Se oli lapsena aina ihan tavattoman kutkuttava päivä. Ja onhan siinä edelleen erityistä joulun taikaa.

Meillä ei ole aurinko viime päivinä näyttäytynyt. Mutta kipakka pakkanen ja hento lumikerros loivat puutarhaan kauniin joulutunnelman. Tosin lunta tuprutteli iltasella ihan urakalla ja pimeän tullen piti tehdä jo ensimmäiset lumityöt.

Niin paljon kuin rakastankin kesän runsasta väripalettia, niin tällainen harmaus on omalla tavallaan todella kaunista. Ja ennen kaikkea mieltä rauhoittavaa. Kun kiireet painavat päälle ja pään kovalevy on vaarassa tiltata, lähes väritön maisema tuo kaivattua tasapainoa ja seesteisyyttä.

Eukalyptukset ovat edelleen kesähuoneen edustalla, pakkasesta huolimatta. Minulla ei ole mahdollisuutta talvettaa näitä, joten saavat koristaa myös talvipuutarhaa. Eukalyptuksen siniharmaa sävy sopii tähän vuodenaikaan aivan täydellisesti.

Ihanaa joulukuun aloitusta!

Paras joulukalenteri ikinä - joulukalenterikirja!

Paras joulukalenteri ikinä! Aika mahtipontisesti sanottu, mutta seison väitteen takana selkä suorana. Oli taas aika kaivaa joulukalenterikirjat esiin, ja samalla halusin vinkata teille tästä ihanasta ideasta. 

Olen aikoinaan napannut idean käyttööni Krista Keltasen blogista. Joulukalenterikirjan sivuja täytetään joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon. Molemmat lapset ovat saaneet kirjansa ensimmäisen luokan jouluna, sillä tämä vaatii lukutaitoa.

Mitä joulukalenterikirjaan sitten kirjoitetaan? Kaikenlaista kalenterin saajasta! Meillä sinne kirjataan muistiin hauskoja sattumuksia vuoden varrelta, lapseen sopivia runoja tai sananlaskuja, liimataan valokuvia, tärkeä konserttilippu tai muisto lomamatkalta. Kirjoihin on vuosien varrella muisteltu lapsen syntymää: millainen sää oli, entä lapsen maailmaan auttanut kätilö. Mikä oli lapsuusajan lempikirja ja suosikkiartisti? Entä paras kaveri eskarissa tai ekaluokkalaisena? Mitkä ovat lapsen vahvuuksia, luonteenpiirteitä tai asioita, mistä vanhempina olemme erityisen kiitollisia tai ylpeitä?

Tarkoitus ei ole kirjoittaa romaania, jotta joulukirjan tekeminen ei muodostu vanhemmille jokailtaiseksi taakaksi. Joskus tekstiä tulee sivu, joskus muutama rivi. Toiveena tietenkin on, että lapset tulevat säilyttämään kirjat aikuisiälle asti. Palaamaan lapsuusmuistoihinsa kalenterikirjan sivujen kautta. Muistamaan pieniä yksityiskohtia. Joulukalenterikirjat ovat vähän kuin päiväkirjoja, mutta ei kuitenkaan.

Täytämme joulukalenterikirjoja yhdessä miehen kanssa. On hauska huomata, miten erilaisia asioita nostammme esille vuoden varrelta.  Välillä sivuilla on vieraskynäilijä, jos mummo tai kummi on osunut sopivasti kylään. Näistä kaikista muodostuu lapselle tärkeä muistojen verkko. 

Ihanaa adventtiaikaa ja kutkuttavia hetkiä joulukalentereiden äärellä!

Joulu tuli taloon!

Yhteistyössä: Ananassi Kouvola

Isänpäivä on taputeltu ja marrassynttärit juhlittu, eli sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa: nokka näyttää nyt suoraan kohti joulua, hip hurraa!! Olohuone sai jo jouluisempaa ilmettä, sillä pääsin tekemään yhteistyötä paikallisen Ananassin kanssa. Suvilla on kivijalkapuodissaan myynnissä Lexingtonin jouluisia sisustusjuttuja: erilaisia tyynyjä, ihania joulumukeja, kauniita keittiöpyyhkeitä ja kivoja joulupalloja.

Joulu alkaa hiipiä kotiin (viimeistään) isänpäivän jälkeen. Pihan jouluvaloja viriteltiin valmiiksi syyslomalla. Glögikausi on sekin korkattu jo hyvän aikaa sitten. Nyt glögiä on hörpitty näistä Lexingtonin lumihiutalemukeista, sillä mukit ovat ihanan muhkeat ja mukavat käteen.

Syksyn koristekurpitsat saivat vaihtua jouluisempiin kynttilätarjottimiin. Leikkasin tarjottimelle muutaman sembramännyn oksan sekä eukalyptusta. Joka siis kukoistaa edelleen etupihalla kookkaassa ruukussaan. Joukkoon muutama joulukoriste, viime viikolla kuivattuja appelsiiniviipaleita sekä tietenkin kynttilöitä. 

Ananassilla ei ole varsinaista verkkokauppaa, mutta puodin ihana Suvi kyllä postittaa tuotteita.  Tuotteita on nähtävillä sekä Ananassin Instagram-sivuilla täällä että Facebook-sivuilla täällä.

Joko teillä on alkanut koti pukeutua jouluun? Meillä mennään askel kerrallaan, eli koristeita lisätään pikku hiljaa. Mutta niin kivalta jouluinen olohuone näytti ja tuntui, että taidanpä vähän kirittää jäljellä olevia askelia!

Kivaa viikon jatkoa!