Uusi vuosi on alkanut jotenkin erityisen vauhdikkaasti. Meillä palattiin koko perheen arkeen vasta loppiaisen myötä, mutta jotenkin vuoden ensimmäinen viikko on ollut melkoista juoksua ja suhaamista.
Instagramin puolella olen jo kertonutkin, että asutamme tätä nykyään kahta kaupunkia. Se tuo omat kiemuransa arjen sujuvuuteen (ja erityisesti sujumattomuuteen...). Mutta eipä tässä ole muutenkaan viime vuosina ehtinyt laakereilla lepäillä, joten samassa imussa mennee tämäkin kuvio.
Joulukoristeet on nyt korjattua kotoa, mutta kesähuoneeseen en ole vielä malttanut koskea. Ulkona on juuri nyt erityisen jouluista. Saimme ennen loppiaista runsaasti lunta ja kyllähän tuo maisema heti muuttui paljon kauniimmaksi ja valoisammaksi.
Tontin ja tien välissä olevan lehtipuut- ja pensaat antavat taas näkösuojaa lähes kesän tapaan, kiitos kunnon lumikerroksen. Vain kesähuoneen ovikranssit pilkottavat hauskasti oksien välistä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lumi voisi viipyä tammikuun ja sitten sitä voitaisiin suorastaan jo kirmata kohti kevättä. Perheessämme olen moisten ajatusten kanssa ypöyksin, mutta luotan, että teidän joukossanne on hengenheimolaisia.
Oikein ihanaa tammikuuta, pysykää terveinä ja iloisella mielellä.
Valoa kohti mennään!
