Juhlava ruukkupuutarha ja helppo ruukkukoroke

Kaupallinen yhteistyö: K-Rauta

Tuntuu, että koko kesä on ollut yhtä puutarhajuhlaa! Nyt edessä oli pienemmät pirskeet,  joiden vietto keskittyi pääterassin ympäristöön. Ruukkupuutarha oli helppo tapa luoda juhlavaa ilmettä kuuman kesän kurittamaan pihaan.

Monikäyttöinen ruukkupuutarha

Perinteisesti ruukkupuutarhalla on ajateltu kesäkukkia, mutta se voi sisältää mitä tahansa kasveja: kukkia, heiniä, perennoja, mehikasveja, pikkupuita, pensaita, hyötykasveja ja viherkasveja. Ruukkupuutarhan avulla on helppoa luoda erilaisia tunnelmia ja tiloja. Kasvit voivat noudattaa puutarhan kanssa samaa linjaa, mutta toisaalta ruukkupuutarha houkuttelee kokeilemaan myös aivan toisenlaista ilmettä. 

Ruukkuistutuksilla on helppo luoda runsautta ja näyttävyyttä.

Erilaiset koristeheinät ja köynnökset ovat varsin kestäviä, ja niitä kannattaa hyödyntää ruukuissa läpi kasvukauden. Kaikkensa antaneita kesäkukkia on helppo päivittää ruukkuistutuksissa sesongin kasveilla. Näin kävi myös nyt, kun muutama alkukesästä istutettu kesäkukka kuoli jo heinäkuussa. 

Kesäkuussa ruukkuun pääsi punalehtistä koristabataattia, suklaakosmosta, kerrottua valkoista markettaa, purppurasulkahirssiä sekä kesädaalia.

Helteisen kesän alussa tehtyä ruukkuistutusta päivitettiin ennen heinäkuun juhlia.

Kesädaaliaan iski helteissä jokin tauti ja vaihdoin sen heinäkuussa valkokukkaiseen lobeliaan, joka laskeutuu kivasti ruukun reunaa pitkin. Valkoinen lobelia on hyvä kontrasti tummalle koristebataatille. Suklaakosmos on rento ja kaunis kesäkukka, joka tuoksuu suklaalle. Se tuo istutukseen kepeää vallattomuutta.

Ruukkuryhmässä on kesäkukkia, koristeheiniä, kuukausimansikkaa sekä jo useamman vuoden avoterassilla ruukussaan talvehtinut tuurenpihlaja.

Ruukkupuutarha on helppo toteuttaa minne tahansa. Uusi ja paljas piha saa runsautta erilaisilla ruukkuistutuksilla. Jos edessä on juhlat, voi puutarhaan tarkoitettuja pensaita ja perennoja istuttaa myös ruukkuihin. Näin saadaan luotua näyttävä ja runsas ruukkuryhmä esimerkiksi terassille. 

Ruukkupuutarhassa on mahtavaa sekin, että ruukkuja voi yhdistellä ja siirrellä tarpeen mukaan. Näissä juhlissa keräsin terassille normaalia enemmän ruukkuja, sillä halusin luoda rehevän ja täyteläisen tunnelman, vaikka ympärillä oli auringonpolttamaa nurmea ja nuokkuvia puutarhakasveja.

Yhdistele erilaisia kasveja ennakkoluulottomasti. Niin saat mielenkiintoisia ruukkuryhmiä.

Juhlissa ruukut toivottavat vieraat tervetulleiksi esimerkiksi portinpielessä tai sisäänkäynnin yhteydessä. Ruukuilla on helppo rajata tai ohjata juhlaväen kulkua. Alkukesän rippijuhlissa olimme valjastaneet juhlakäyttöön myös takapihan "huoltoterassit".  Nyt samaisille terasseille oli kerätty kaikenlaista rompetta piiloon juhlien alta. Kulku talon taakse katkaistiin tiiviillä ruukkurivillä. Näissä ruukuissa kasvaa jalosyreeni, hakuropaju, jaloangervo, syyskrysanteemi sekä kukintaa odotteleva 'Cherry Brandy' kesäpäivänhattu.

Ruukuilla on helppo rajata juhlatilaa ja ohjata juhlaväen kulkua.

Mitä huomioida ruukkujen valinnassa?

Ruukkujen väri-, materiaali- ja kokovalikoima on nykyään huikea. Osa tämän postauksen kookkaista ruukuista on Cellon ruukkuja K-Raudasta. Esimerkiksi valikoiman Bravo ja Echo -ruukut on valmistettu pakkasenkestävästä ja vedenpitävästä polypropeenista. Kyseiset ruukut sopivat sekä sisä- että ulkokäyttöön.

Jos ruukkuja on tarkoitus siirrellä kesän aikana, mieti hetki materiaalivalintaa. Suuret muoviruukut ovat kevyempiä siirrellä kuin painavat saviruukut. Nykyään monen muoviruukun ulkonäkö ei ole ollenkaan "muovinen". Ja mitä kookkaampi ruukku, sen enemmän multatilaa ja sen paremmin kosteus ruukussa säilyy. Olen laiska kastelija, joten pikkuruiset ruukut ovat meillä tuhoon tuomittuja.

Kookasta, mutta kevyttä Cello Bravo -muoviruukkua on helppo siirtää tarpeen mukaan.

Ruukun salaojitus

Umpinaisten ruukkujen kanssa on erityisen tärkeää tehdä ruukun salaojitus huolella. Salaojituksen ansiosta ylimääräinen vesi valuu soran sekaan ruukun pohjalle eikä kasvi huku. Käytän salaojitukseen reilun kerroksen kevyttä ruukkusoraa. Laitan palan maisemointikangasta erottamaan ruukkusoran ja multatilan toisistaan. Tämä siksi, että olen kokenut ruukkujen tyhjäämisen myöhemmin helpommaksi, sillä kippaan mullat syksyllä perennapenkkiin. 

Tee terassiruukkujen salaojitus huolella.

Käytin ruukkuistutusten multana Cello Kesäkukkamultaa. Sitten vielä kasvien mallaus ruukkuun, jonka jälkeen istutin kesäkukat kosteaan multaan. Tässä ruukussa ylöspäin kurkottelee keijunmekko, alaspäin valuu koristebataatti, suklaakosmos heiluu siellä jossakin välissä, ja valkoinen poutapilvi tuo raikkautta ja harsomaista keveyttä.

Mallaan kasvit aina ruukkuun ennen lopullista istuttamista.

Helppo ruukkukoroke

Koska olisi ollut äärettömän tylsää tehdä juhlavalmisteluja yksin, keksin siipalle kivan pikkuprojektin. Laitoin tilaukseen helppoja ruukkukorokkeita. 

Siro ja helppo ruukkukoroke nostaa ruukut irti terassin pinnasta.

Uskallan sanoa "helppoja", sillä meidän perheessä nikkaroinnit sisältävät aika usein ärräpäitä. Mutta siipan alkaessa työstää näitä lähes liukuhihnavauhtia, olimme jo ajatuksissamme myymässä ruukkukorokkeita Kuopion torilla. Joka siis ei ole lähimaillakaan meitä. Kerrankin voi sanoa, että yhteisessä projektissamme oli suorastaan tekemisen riemua!

Käytetyt materiaalit (1 kpl 30 cm x 30 cm ruukkukoroke)

• 21 mm x 45 mm höylättyä puutavaraa 240 cm
• terassiruuveja 4 mm x 40 mm 12 kpl
• puuöljyä

Tee ruukkukoroke näin:

1. Käsittele pitkät rimat puuöljyllä kahteen kertaan.
2. Sahaa rimasta 8 kpl 30 cm pitkiä paloja.
3. Aseta kaksi palaa pitkittäin tasaiselle alustalle, nämä ovat korokkeen jalat. 
4. Aseta jalkojen päälle reunimmaiset rimat poikittain niin, että ne tulevat jalkojen reunasta reunaan. 
5. Riman halkeamisen estämiseksi tee apureikä ruuville 2 mm poranterällä. Ruuvaa päätyrimat paikoilleen.
6. Varmista loppujen rimojen tasaiset välit käyttämällä apuna puutavarasta sahattua sopivanlevyistä palaa.
7. Viimeistele korokkeen sahatut päät puuöljyllä.

Tummalla puuöljyllä käsitellyistä rimoista sahattiin 30 cm pitkiä paloja.

Apureikien tekeminen estää puun halkeamista.

Lopuksi ruukkukorokkeiden sahatut päät viimeisteltiin vielä puuöljyllä.

Tykkään käyttää ruukkukorokkeita erityisesti terasseilla ja kasvihuoneessa. Syksyllä aion ottaa korokkeet sisällä suurempien viherkasvien alle.

Vielä ehtii järjestää monet pihajuhlat kesäkeleistä nauttien. Me pääsemme tänä viikonloppuna puolestaan vieraaksi, joten juhlakesälle ei näy loppua. Ihan mahtavaa!

Huoltopäivä

Ei onneksi huoltokatkos, vaan huoltopäivä. Sellaisen pidän tomaateille kerran viikossa. Pyrin pitämään viikonpäivän aina samana, jotta varmasti muistan hoitaa hommat.

Mitä huoltopäivään sitten kuuluu? Käyn silloin tomaatit läpi ja poistan lehtihankoihin kasvaneet varkaat. Tai ainakin kaikki ne, mitkä huomaan. Aina niitä sinne jää. Samalla tarkistan tukinarut ja fiksailen niitä tarvittaessa.

Tässä vaiheessa kasvukautta karsin myös alalehtiä, yleensä 2-3 lehteä per tomaatti kerrallaan. Välillä karsin näköjään myös terttuja, vaikka se ei ohjelmaan varsinaisesti kuulukaan. Tässä saksien alle joutui luumutomaatti 'Oxheart'. Taustalla kypsymässä juovikkaita 'Tigerella' tomaatteja. Ne ovat onneksi vielä kiinni emokasvissaan!

En ole vielä latvonut tomaatteja, mutta senkin aika alkaa olla käsillä. Latvominen varmistaa, että tomaatti ei enää käytä energiaa uuteen kasvuun, vaan keskittää voimansa jo olemassa olevien raakileiden kypsyttämiseen. 

Kuvan 'Olivade' on yksi lemppareitani. Tomaatit ovat mukavan kokoisia ja niitä tulee yleensä todella runsaasti. Ihan täydellinen tomaatti leivän päälle, napakka ja mehevä.

Huoltopäivän jälkeen kasvihuoneessa on taas hetken selkeämpää ja helpompi hengittää. Vähän sama fiilis kuin olisi raivannut keittiössä tiskipöydän.

Kuivuudesta huolimatta kasvihuoneen ympäristö tuntuu sekin räjähtäneen käsiin. Tosin kasvihuoneen luonnollisena varjostuksena toiminutta kirsikkapuuta vaivaa jokin tautipaholainen. Puu on jo pitkään tiputellut kuivia lehtiä pitkin tanteretta ja on muutenkin normaalia huonommassa hapessa. Ei auta kuin toivoa, että puu kestää kuivan kesän kiusat ja tokenee taas ensi kesäksi.

Mukavia huoltopäiviä ja alkanutta sadonkorjuuta!

Kaunis köynnöstuki ja laatikkopuutarhan kunnostus

                                    Kaupallinen yhteistyö: K-Rauta

Kesähuoneen sivussa on pieni keittiöpuutarha, joka rakennettiin kesähuoneen valmistumista seuraavana vuonna, toukokuussa 2015. Kompaktin kokoisesta keittiöpuutarha-nurkkauksesta tuli nopeasti yksi pihan lempparipaikoista. Kuluneet vuodet ja vuodenajat ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä, joten tänä kesänä edessä oli keittiöpuutarhan kunnostus. Samalla päätettiin rakentaa kauan kaipaamani köynnöstuki takimmaisiin laatikoihin.

Kunnostimme tänä kesänä kesähuoneen pienen keittiöpuutarhan.

Viljelylaatikot on aikoinaan viimeistelty tummalla öljyllä ja nyt oli aika uusia käsittely. Työ aloitettiin laatikoiden pesulla, jonka jälkeen ne sudittiin ulkopuolelta Tikkurilan Patio Versolla (sävy hiilenmusta). Tuote on kehitetty erityisesti puurakenteisten kasvatuslaatikoiden käsittelyyn.

Kunnostus aloitettiin viljelylaatikoiden pesulla ja öljyämisellä.

Samaan aikaan mies alkoi työstää köynnöstukea. Hänellä oli ohjeena erittäin epämääräiset piirroskuvani sekä vuolas selitys toivotusta lopputuloksesta.

Köynnöstuki mitoitettiin takimmaisiin laatikoihin.

Köynnöstuki laatikkopuutarhaan

Halusin köynnöstuesta mahdollisimman siron, jotta se sopisi ympäristöönsä ja kesähuoneen kauniisiin ikkunaruutuihin. Samaan aikaan tuen tuli kuitenkin olla riittävän tukeva keittiöpuutarhan yksivuotisille köynnöksille, kuten malabarinpinaatille. Haaveilin laatikosta toiseen jatkuvasta portista, joka loisi samalla raamit laatikkopuutarhalle. Lieko sitten miehellä ajatuksenlukijan taidot vai pitkän avioliiton tuoma vaimonsa ymmärrys, mutta lopputuloksesta tuli juuri sellainen mitä olin mielessäni pyöritellyt!

Kaunis köynnöstuki tuo ryhtiä laatikkopuutarhaan.

Käytetyt materiaalit (valmiin kehikon koko 2100 mm x 2300 mm)

• 45 mm x 45 mm höylättyä puutavaraa 10,7 m
• terassiruuveja 5 mm x 70 mm 
• kulmarautoja 4 kpl + yleisruuveja 4 mm x 25 mm
• 2 mm paksua vaijeria
• puristuslukkoja 2 mm 28 kpl 
• koukkuja 28 kpl 
• puuöljyä

    Tee köynnöstuen kehikko näin:

1. Tämän köynnöskehikon korkeus on 2100 mm ja leveys 2300 mm. Sovita mitat vastaamaan oman laatikkopuutarhasi mittoja. 
2. Sahaa 45 mm x 45 mm puutavarasta neljä kappaletta 2100 mm runkopuuta sekä yksi 2300 mm runkopuu. 
3. Käsittele runkopuut keittiöpuutarhaan sopivalla puuöljyllä. 
4. Kiinnitä 2100 mm pystypuut viljelylaatikoiden ulkoreunaan ruuvaamalla. Tarkista työn jälki vatupassilla.
5. Kun kaikki neljä pystypuuta on kiinnitetty laatikoihin, ruuvaa yläpuolelle 2300 mm poikkipuu.
6. Kiinnitä kulmaraudat valmiiseen kehikkoon tuomaan lisätukea.

Runkopuiden sahaaminen sujui sukkelaan katkaisu- ja jiirisahalla, jonka mies oli juuri saanut syntymäpäivälahjaksi.

Työergonomia ennen kaikkea...!

Pystypuut kiinnitettiin laatikoiden ulkopuolelle. Näin ne ovat mahdollisimman vähän kosketuksessa kosteaan multaan, joka nopeuttaisi puun lahoamista.

Kulmalevyt tukevoittavat köynnöskehikkoa.

Enää vaijereiden kiinnitys ja kaunis köynnöstuki on valmis!

    Vaijereiden kiinnitys

1. Mittaa ja merkitse haluamasi vaijerietäisyydet pystypuihin piikillä.
2. Kiinnitä koukut pystypuiden sisäreunoihin. Jätä toisen puolen koukut vielä kierittämättä loppuun asti.
3. Mittaa ja katkaise vaijerista omaan kehikkoosi sopivan kokoisia paloja, tee päähän lenkit. (Meillä käytettiin 71 mm vaijeripätkiä)
4. Sulje lenkit puristuslukoilla.
5. Sujauta vaijerilenkki koukkuun ja kiristä vaijeri kiertämällä toisen pään koukkua.

Suljetut vaijerilenkit laitetaan pystypuiden koukkuihin.

HUOM!

Yllä ilmoitetut menekit ja mitat ovat 2100 mm x 2300 mm köynnöstukeen. Meillä yksittäisen viljelylaatikon leveys on 80 cm ja laatikoiden välissä on 70 cm leveä singelikäytävä. Köynnöstuen mittoja on helppo muokata omaan puutarhaansa sopivaksi.

Myös vaijerin välejä kehikossa voi muunnella oman tarpeensa mukaan. Tässä ensimmäinen väli laatikon yläreunasta alimpaan vaijeriin on 5 cm ja sen jälkeen vaijerit toistuvat 20 cm välein.

Lisään joka vuosi laatikkipuutarhaan kalkittua ja lannoitettua puutarhamultaa.

Miehen työstäessä vaijereita viimeistelin viljelylaatikot kylvökuntoon. Jokainen laatikko sai reilun lisäyksen kalkittua ja lannoitettua puutarhamultaa.  Etualan mansikkalaatikon katoin mustalla Cello-värikatteella. Kate auttaa satoa pysymään puhtaana multaroiskeilta, lisäksi se sointuu kivasti tummiin laatikoihin.

Mansikkalaatikko sai mustan värikatteen.

Lopuksi kieputin köynnöstukeen Cello Solarvalosarjan, joka on aurinkokennolla toimiva valoketju. Se oli tähän aivan täydellinen, sillä kesähuoneen tässä päässä ei ole ulkopistokepaikkaa. Valo tulee varmasti olemaan aika symppis elokuun lempeissä illoissa.

Aurinkokennoilla toimiva valosarja on kätevä keittiöpuutarhassa.

Omasta mielestäni kokonaisuus on nyt tosi kiva ja onnistunut. Koko alue näyttää taas paljon ryhdikkäämmältä laatikoiden entraamisen ja köynnöstuen myötä. Köynnöstuen raamit pääsevät vielä paremmin oikeuksiinsa syksyn tullen, kun ympäröivien pensaiden ja puiden runsas lehdistö tippuu pois. Silloin myös alueen takareunassa on jotain, joka pysäyttää katseen vuodenajasta riippumatta.

Loistavaa viikonloppua, lähdenkin tästä taas kahville keittiöpuutarhaan!

Varjoa, kiitos!

Tilasin ennen kesäkuun rippijuhlia mustan pienen pöytäryhmän, sillä helle oli päällä jo silloin, ja tarkoituksena oli ripotella istumapaikkoja pitkin puutarhan varjokohtia.

Pöytäryhmä saapui luonnollisesti vasta juhlien jälkeen. Toki pienestä taukopaikasta puun varjossa on ollut iloa myös heinäkuussa. Tämä kesä jää kyllä muistoihin kaikkien aikojen hellekesänä! Meidän kulmilla on käsittääkseni jo rikottu jonkin sortin ennätyksiä yhtäjaksoisen helleputken suhteen.

Toiveena on pitää tämä kevyt setti ulkona kesät talvet. Tosin en tiedä mitä se tulee tykkäämään syksyn sateista tai lumikuormasta. Vielä kun ei ole kokemusta edes kesäsateista!

Vaikka kaipaankin sadetta, lämpö saisi minun puolestani jatkua pitkälle syksyyn. Siitäkin huolimatta, että kotona on tällä hetkellä kuin pätsissä. Jopa ikuinen vilukissa on tänä kesänä päässyt uimaan ihan kunnolla. Normaalisti uskaltaudun luonnonvesiin joskus elokuun tienoilla... 

Mukavaa viikonloppua ja sopivasti varjopaikkoja!