Kohti lomaa

Täällä odotellaan talvilomaa alkavaksi. Ja tietoa oman paikkakunnan tiukentuvista koronarajoituksista, sillä päätös yläkoulujen siirtymisestä etäopetukseen pitäisi kilahtaa sähköpostiin tänään. Esikoinen riemuitsee jo etäilystä, kuopuksen tilanteen huomioiden mietimme vielä, mitä tehdä hänen kohdallaan? No, tässä on viikko aikaa pähkäillä ja tarkkailla tilanteen kehittymistä.

Sillä välin täällä on tuotu iloa arkeen muun muassa värikkäillä tulppaaneilla. Vähän nämä alkavat jo olla tiensä päässä, mutta isosta kimpusta on pitänyt ottaa kaikki ilo irti. Erityisen herttaiseksi tämän tekee se, että mies osti kukat minulle ihan itse, eikä kyseessä edes ollut valmiskimppu. On ripsireunaa, kerrottua, sopivasti väriä. Vielä se pääsi vanhakin koira yllättämään! 

Harmaiden päivien keskellä olen iloinnut myös tästä tv-huoneen viidakkoseinästä. Itse asiassa tuijottelen tätä paljon useammin kuin nurkassa olevaa kuvalaatikkoa. Kyllä tekee taas tiukkaa odotella vihreän värin saapumista luontoon. Onneksi ensimmäiset esikasvatetut taimet tuovat jo lupauksia tulevasta. Hiihtoloman jälkeen taimitehdas alkaa pyöriä täydellä teholla.

Mukavaa viikonloppua ja leppoisaa lomaa lomailijoille! Ja suuri etätsemppihalaus kaikille koronarajoitusten kurittamille. Yhdessä (mutta tarpeeksi etäällä) tästä selvitään!

Tabbouleh-salaatti - helppoa ja hyvää

Tabbouleh on ihanan helppo ja raikas salaatti, johon tulee muun muassa bulguria, tomaattia ja reilusti tuoreita yrttejä. Parhaimmalta tämä tietenkin maistuu oman keittiöpuutarhan antimista valmistettuna. Erityisesti, jos mukaan voi sujauttaa auringon kypsyttämiä meheviä tomaatteja. 

Tabbouleh-salaatti on täydellinen piknik-eväs ja ihana lisä kesän grilliruoille. Mutta se maistuu myös talvisaikaan ja onkin oikea mainio lounaseväs. Kirjoitin salaattiohjeen Versoilevan reseptisivuille, Tabbouleh-salaatti löytyy tästä linkistä.

Mukavaa sunnuntaita ja ihanaa talvilomaa sen jo aloittaneille!

Päiväkahveja odotellessa

Viime päivinä aurinkoa on tulvinut sisään myös kesähuoneen vanhoista ikkunaruuduista. Kovasti jo tekisi mieli täyttää ikkunalaudat narsisseilla ja helmililjoilla. Ja nautiskella päiväkahvit pihamökissä. Vaan ei täällä vielä tarkene oleskella, näytti aurinko miten kutsuvalta tahansa. Nenänpää jäässä ja hengitys huuruten  kävin nappaamassa muutaman valokuvan.

Kesähuone on lähes kokonaan sisustettu kirppislöydöillä. Siellä on mukavan mökkimäinen fiilis ja ihan eri tunnelma kuin vaikkapa kotona sisällä tai lasitetulla terassilla. Tykkään, että kaikki tilat ovat vähän erilaisia tunnelmaltaan. Senkun vaan valitsee, millaisessa ympäristössä haluaa kahvinsa juoda. Sitten joskus kun taas tarkenee!

Seinällä oleva risuluuta on osa läksiäislahjaa Amerikasta. En tietenkään malttanut ottaa sitä käyttöön, vaan tuolla se nyt roikkuu seinäkoristeena. Tyhjän valokuvakehyksen vieressä. On tämä kesähuoneen tunnelma kieltämättä tällä hetkellä hieman pysähtynyttä.

Maljakoissa on erilaisia puutarhasta napsittuja siemenkotia, kukkia ja heiniä. Kuivatut hortensiat alkoivat tuntua kotona jotenkin tunkkaisilta näin tulppaanikauden keskellä. En kuitenkaan malttanut viskata niitä roskikseen, tuossa ne nyt nököttävät, pöydällä. Jos vaikka pääsisivät vielä koristamaan kransseja. Niin paljon suunnitelmia, niin vähän aikaa.

Mukavaa perjantaita ja ihanaa viikonlopun aloitusta!

Samettikukan suloa

Pari kesää sitten hehkutin kesän todellisesta yllättäjästä, sillä samettikukka 'Strawberry Blonde' ihastutti puutarhassa melkeinpä koko kesän. Sen väritys on huikean kaunis, kasvutapa tiivis ja kukintaa riittää runsaasti pitkälle syksyyn.

Kasvi on helppo esikasvattaa, valmiita taimiakin toki löytyy jo aika kivasti. Jos et ole vielä tutustunut tähän kesäkukkaihanuuteen, niin kirjoitin siitä Viherpeukalot blogiin, Marian hyötytarhaan. Löydät 'Strawberry Blonde' samettikukkapostauksen tästä linkistä.

Kukkaisaa viikon jatkoa, vaikka nyt paukkuukin ihan hurjat pakkaset, hui!

Leppoisaa laskiaista ja ihanaa ystävänpäivää!

Oikein hyvää ystävänpäivää teille kaikille! Kovin on nyt meno tulppaanien täyttämää, mutta ihanaahan se on.

Nämä hempeät sävyt toivat kevään taas astetta lähemmäksi. Tulppaanien värivalikoima on kyllä mahtavan laaja. Yhtenä päivänä tekee mieli piristävää keltaista ja oranssia, sitten rauhoittavaa valkoista, sitten suloisia pastellisävyjä. Tämä on kyllä ihan parasta (ja helpointa) sisustamista ikinä!

Elämä on tänään paitsi kukkaista, niin myös makeaa. On laskiaispullien leivontaa ja ystävältä saatua Baileys-suklaata. Harmillisesti sitä ei voi jakaa lasten kanssa, vaan on tuhottava koko laatikko aikuisten kesken. Onneksi luvassa on myös hiihtoa ja mäenlaskua, niin ei mene pelkäksi penkkiurheiluksi (eli syömiseksi).

Leppoisaa laskiaista, ihanaa ystävänpäivää ja suloista sunnuntaita!

Tulppaanihieronta - mitä ihmettä??

Törmäsin ystävän IG-tilillä #tulpanmassage eli "tulppaanihieronta" termiin. Ajatukset hyppäsivät tietenkin siltä istumalta johonkin ihanan rentouttavaan, kukilla energisoituun hierontaan. Mutta kyse on siis tulppaanikimpuista ja niiden eliniän pidentämisestä.

Termillä tarkoitetaan tulppaanin terälehtien varovaista aukaisemista. Toimenpide onnistuu parhaiten jo hieman "vanhaksi" menneissä tulppaaneissa. Tulppaanihieronnan avulla kukkien kauneudesta saa nauttia vielä pari extrapäivää. Omassa kimpussani lehdet olivat jo alkaneet käpristyä ja ruskistua kärjistään. Ihan ensimmäiseksi poistin tulppaneista lehdet, seuraavaksi leikkasin terävällä veitsellä varsiin uudet imupinnat ja lopuksi ryhdyin varovaisesti kääntämään terälehtiä.

Terälehtien aukaiseminen tuo esiin siitepölyä täynnä olevat heteet. Testailin niiden poistamista, mutta ihan sinne asti näpertelyintoni ei kantanut. Ota asia huomioon maljakkoa sijoittaessasi, sillä siitepöly varisee avatuista terälehdistä todella herkästi. Vältä esimerkiksi valkoisia pellavaliinoja...

Kevätpuutarhasta löytyy lautasen kokoiseksi avautuvia tulppaanilajikkeita, mutta eipä ole ennen tullut mieleen ryhtyä aukoamaan leikkotulppaaneja. Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Hauskaa puuhaa, ja samalla tulppaanit saavat uuden valloittavan ulkoasun.

Tulppaanirikasta viikonloppua!

Kevättä kotiin - syreenin hyötäminen

Upea auringonpaiste on tehnyt talvipäivistä kauniimpia, mutta saanut myös haikailemaan entistä enemmän kevään perään. Syreeninoksien hyötäminen on helppo tapa tuoda kevättä kotiin.

Tammikuussa puutarhaa kiertäessä huomasin, että syreeneissä oli jo muhkeita silmuja. Kun pari oksaa oli sopivasti vinksallaan lumen painettua niitä, nappasin oksasakset toppatakin taskuun ja tallustin lumipenkkojen läpi pensasrivistön luokse. Plussakelissä saksin matkaan ihan reilun kokoisen karahkan, sillä järkeilin sen kestävän siirron sisälle pienempää oksaa paremmin. 

Eikä aikaakaan, kun pulleat silmut alkoivat vihertää. Ensin maltillisesti ja kohta jo ihanaa keväänvihreää lehteä puskien. Mutta mikä parasta, silmuista paljastui myös suloistakin suloisempia kukkaterttuja. Niin täynnä toivoa ja lupauksia keväästä!

Tiesin, että lehtien hyötäminen on syreenin kanssa helppoa, mutta kukkatertut jaksavat näin talvella harvoin kukkaan asti. Siksi olen äärimmäisen iloinen jo pelkistä nupuista! Kuiva huoneilma kuivattaa herkästi myös kukkaset. Olen vaihtanut maljakon veden parin päivän välein ja veistellyt samalla varteen uutta imupintaa. Oksia kannattaa myös suihkutella. Hento sumuttelu olisi tietenkin parasta, mutta laiskana ihmisenä olen vienyt koko karahkan pikaiseen suihkuun. Varovainen pitää tietenkin olla, ettei suihkuttele kukkia mennessään.

SYREENIN HYÖTÄMINEN

• Valitse oksia, joiden silmut pullistelevat jo valmiiksi. Älä leikkaa oksia paukkupakkasilla, vaan odota leudompaa keliä.
• Jos tuot oksat sisälle pakkasten aikaan, laita ne muutamaksi tunniksi viileään veteen.
• Leikkaa oksiin uusi imupinta oksasaksilla ja veistele hieman oksan tyveä. Laita oksat lämpimään veteen.
• Vaihda maljakon vesi muutaman päivän välein. Tee tällöin myös uusi imupinta.
• Sumuttele oksia, sillä kuiva huoneilma lakastuttaa ne herkästi.
• Älä laita maljakkoa takan tai patterin läheisyyteen. Vältä myös suoraan auringonvaloa.

Nyt jännään, jaksavatko valkeat nuput kukkaan asti vai kuivahtavatko ennen kukkaloistoa? Leikkasin oksia tässä vaiheessa myös pienempään maljakkoon, ne saavat nyt aivan erityistä huolenpitoa. Sormet on ristissä!

Talvitöitä ja haaveilua

Talvi on ollut tänä vuonna runsasluminen kaikkialla Suomessa. Päällisin puolin puutarha näyttää uinuvan talviunta, mutta se tarvitsee hellää hoivaa myös nyt.

Tein talvipuutarhurin muistilistan Versoilevan uusimpaan artikkeliin. Käy nappaamassa se mukaan ja tee puutarhakierros jo tänään. Löydät puutarhan talvityöt täältä. Sen jälkeen voikin hyvällä omalla tunnolla keskittyä listan tärkeimpään kohtaan, eli haaveiluun!

Talvitunnustuksia

Nyt on saatu nauttia oikeasta satujen talvesta, joista aina näkee kauniita kuvia, mutta joka harvoin osuu omalle kohdalle. Taivas on sininen, maisema kaunis, hanget kimaltavat auringossa ja puita peittää upea huurrekuorrutus. 

Ja onhan tämä kaunista, on on! Mutta kun ei erityisemmin pidä kylmästä eikä lumesta (eikä varsinkaan niistä lumitöistä), niin saako jo sanoa, että kiirehdi kevät! Eihän tässä muuten mitään, jos tietäisi että maaliskuussa on jo kevät kukkeimmillaan. Mutta se siirtymävaihe talvesta kevääseen on jotenkin aina ihan tuskallisen hidas. Ja varsinkin pitkä.

Kotona saan huokailuilleni murhaavia katseita, koska kaikki muut perheenjäsenemme rakastavat kunnon lumitalvea. Pakkasta, talviurheilua, koko settiä. Itse parkkeeraan paljon mielummin villasukissa takkatulen ääreen, ja kaivan puutarhalehdet ja Pinterestin ideataulut esiin.

Amerikassa tämä herätti aina hilpeyttä: suomalainen joka ei pidä talvesta. Itse ei luonnollisesti nähnyt asiassa mitään huvittavaa. Toisaalta sekosin totaalisesti helmikuussa löytämistäni lumikello- ja krookusmättäistä. Ei ne paikalliset aina sitäkään ymmärtäneet. 

Instagramin puolella on paljastunut sielunsiskoja, talveen hieman penseästi suhtautuvia. Tekisi mieli julistaa juhlavasti meille: "This, too, shall pass". Kaikille muille toivotan oikein hyviä hiihtokelejä ja kauniita talvipäiviä!