Kasvihuoneen pesu - vinkkejä kevätsiivoukseen

Kasvihuoneen pesu, se on vihdoin tehty! Olen vitkuttanut ja vatkuttanut hommaa, sillä tämä ei ole ikinä mikään nopea rykäisy. Aikaa uppoaa helposti useampi tunti. Ja kun plutraa kylmän veden kanssa, niin mieluiten tätä tekee lämpimällä kelillä.

No nyt on lämpöä riittänyt! Mittari on huidellut ihanan korkealla ja ansarin suojissa vähän vielä korkeammalla. Tässä vinkkejä kasvarin kevätsiivoukseen, jos sellainen on vielä tekemättä.

Omasta mielestäni työläin vaihe on aina tuon ansarin tyhjentäminen. Miten sinne kertyykin kaikenlaista romua ja roipetta! 

Tyhjensin joka hyllyn ja naulakon, ainoastaan tätä syntisen painavaa vanhaa pesukomuuttia en saanut yksin siirrettyä. Lopuksi harjasin lattian tyhjäksi irtoroskista.

Kun kasvihuone on tyhjennetty, kastelen koko komeuden vesiletkulla. Sitten jynssään puiset rakenteet miedolla mäntysuopaliuoksella ja juuriharjalla. Rakenteiden pesu saattaa nopealla vilkaisulla vaikuttaa turhalta puuhalta, mutta varsinkin tuonne rakenteiden kulmiin ja lattialistoihin on saattanut jäädä muhimaan yhtä sun toista mielenkiintoista, joka sitten ryöpsähtää kasvihuoneen kosteassa ja lämpimässä kesässä. Aloitan aina juuri tällä toimenpiteellä, koska likaista vettä roiskuu pitkin laseja ja lattiaa. Juuriharjajynssäyksen jälkeen vielä huuhtelu vesiletkulla.

Seuraavaksi siirryn vanhan tiililattian pariin. Siinäkin samat työvaiheet kuin edellä: kastelu, pesu juuriharjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella, lopuksi lattian huuhtelu. 

Ja kun lattia on pesty, on ikkunoiden vuoro. Pesin ikkunat vasta sisäpuolelta, sillä siitepölyn määrä on tällä hetkellä aivan järjetön! Pikkumies tupsahti koulusta juuri sopivasti kesken akkunoiden pesun. Ohjeistin tikkailla huojuessani, että jos kuuluu kova räsähdys, juoksee kasvariin puhelin kourussa, hälyttää tarvittaessa apua, hakee aikuisen naapurista ja soittaa sitten vasta isälle. Onneksi näitä varotoimenpiteitä ei tarvittu.

Sitten olikin enää tavaroiden karsiminen tiukalla kädellä ja kantaminen takaisin kasvariin. 

KASVIHUONEEN PESU KEVÄÄLLÄ

• Tyhjennä kasvihuone tavaroista.
• Harjaa lattia irtoroskista.
• Kastele rakenteet ja pese ne puhtaiksi. Ole erityisen tarkkana sisänurkkien ja lattialistojen kanssa. Puisiin rakenteisiin käytän juuriharjaa ja hyvin laimeaa mäntysuopaliuosta. Lopuksi huuhtelu vedellä.
• Kastele lattia. Pesen vanhat tiilet harjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella. Lopuksi huuhtelu vedellä.
• Pese ikkunat (ainakin sisäpuolelta).
• Istahda hetkeksi, nauti ahkeroinnista sekä puhtaasta kasvihuoneesta kahvikupposen kera.

Paras hetki tässä kaikessa on ansarin pesua seuraava aamu. Kun aukaisee oven, ja vastaan tulvahtaa sekä aamuauringon lämpö että vieno mäntysuovan tuoksu. Voi vain hengitellä syvään ja nautiskella. Kunnes alkaa tomaatintaimien istutus. Se onkin sitten taas toinen useamman tunnin homma!

Lämpöä loppuviikkoosi!

Lorvikatarria ja äitienpäivää

Olin eilen aivan mahdottoman lorvikatarrin kourissa. Olo oli yhtä tahmea kuin ulkona vallinnut kylmä ja pilvinen keli. Olin nukkunut edellisenä yönä poikkeuksellisen pitkän yöunet, mutta en meinannut päästä käyntiin uuteen päivään, en sitten niin millään.

Onneksi oli lauantai ja saatoin antautua katalan katarrin vietäväksi. Mutta mikä siinäkin on, että koko ajan oli vähän huono omatunto? Käänsin sille kuitenkin kylkeä ja perustelin, että tässä kerätään nyt voimia tulevaan puutarhassa juoksemiseen. Kohta se lämpöaalto pamahtaa ja sitten viimeistään vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken.

En tiedä vaikuttiko valjuun oloon myös eilen vietetty Lapsettomien lauantai. Kuten eilisessä Instagram-päivityksessä kerroin, mekin olemme saaneet osamme sekä primaarisesta että sekundaarisesta lapsettomuudesta. Meidän tarinamme päättyi lopulta onnellisesti, mutta arvet tuo aika kyllä jätti. Ja muokkasi omaa identiteettiäni todella paljon. Lapset eivät ole ikinä olleet meille itsestäänselvyys, vaan on tarvittu aikaa, onnea, tiedettä ja ihmeitä. Ja puolisoiden välistä vahvaa tukea toinen toisilleen.

Juuri nyt odottelen sängyssä muun perheen kolistellessa keittiössä. Onneksi ei sentään tarvitse leikkiä nukkuvaa! Sain jo ensimmäisen kahvikupillisen kouraani ja tuoksusta päätellen uunista tulee kohta ulos jonkin sortin herkkuja. Vaikka tämä päivä on omistettu äideille, minulle se on ennen kaikkea perheen päivä. Perhe ja äitiys koskettavat meitä kaikkia niin kovin monella eri tavalla. Toivotankin tämän pionikimpun myötä päivääsi paljon lämpöä ja lempeyttä. Ja kohtahan näitä upeuksia saa ihastella myös puutarhassa, niin huippua!

Viherkasveja ja terassielämää

Täällä oltaisiin jo ihan valmiina kesään! Tai siis puutarhassa on tietenkin kesken vielä yhtä sun toista, mutta lepokeitaat on viritetty kesätaajuuksille. Kesähuone on siivottu ja terassin viherkeidas odottaa lämpöisiä päiviä. 

Kylmää viherkasvit eivät äkkiseltään siedä, joten vielä kannattaa odotella kelien lämpenemistä, ellei halua kiikuttaa kasveja sisälle iltaisin. 

Kirjoitin viherkasvien terassielämästä Marian hyötytarhaan, Viherpeukalot blogiin. Löydät "Sisusta viherkasveilla viihtyisä terassi tai parveke" -postauksen tästä linkistä.

Mukavaa viikon jatkoa!

Kukkaisaa vappua!

On tästä viileästä kelistä jotain hyötyäkin ollut. Ruukuissa olevat sipulikukat ovat kestäneet ihan ikuisuuden! Nämä ovat yhä tällaisia pääsiäisenkeltaisia, mutta sopivat vappuun ja värittömään maisemaan oikein hyvin.

Katselin juuri aikaisempien vuosien vappukuvia ja monena vuonna puissa on jo vihertänyt. Nyt siihen tuntuu vielä olevan (ikuisuus) matkaa.

Keltainen hyasintti on jotenkin ihan täydellinen kevääseen. Sen väri on kauniin kermainen ja tuoksu ulkona kerrassaan hurmaava! Nenä nappaa ihanan tuoksun raikkaassa ulkoilmassa jotenkin tosi herkästi. Mutta siis pelkästään hyvällä tavalla. Se on kuin lupaus lähenevästä kukkaloistosta, syreenien tuoksusta, aurinkoisista päivistä, pehmeästä nurmesta paljaan jalan alla.

Olemme perinteisesti juhlistaneet vappuaattoa hampurilaisia grillaamalla. Pääpaino juhlinnassa on ollut vapunpäivässä, jolloin koti on täyttynyt brunssivieraista. Tänä vuonna herkkupöytä vaihtuu pihaskumppaan ja turvaväleihin, mutta sekään ei harmita. Koronan aikaan sitä oppinut ottamaan asiat aika lungisti. Juhlien aika tulee kyllä taas.

Oikein ihanaa vappua ja aurinkoisia päiviä!

Tule pian takaisin!

Oi että sitä ehti jo tottua ihanaan ilta-aurinkoon, lempeään lämpöön ja kauniisiin kevätpäiviin. Nyt on jotenkin ihan tavattoman vaikeaa päästää irti ja palata taas kylmempään kauteen. Ei tässä vaiheessa enää kuuluisi kulkea taaksepäin!

Eilen jo huomasi, miten ilmanala alkoi muuttua kylmemmäksi. Tuuli meni luihin ja ytimiin taas ihan eri tavalla.

Aivan kuin suloiset valkovuokotkin olivat hakeutuneet toistensa lämpöön viimaa vastaan.

Sain aikoinaan appivanhemmilta muutaman vuokonalun ja ne ovat nyt levittäytyneet puutarhaan kauniiksi mättäiksi.

Vielä innokkaampi leviäjä on ukkolaukka. Se ei kyllä haittaa, sillä lilat pallerot ovat aivan ihania! Ne ovat korkeita ja näyttäviä, pysyvät kauniina pitkään ja ovat tosi kivoja myös leikkokukkina.

Tämä kaksivärinen 'Grape Ice' helmililja on muistaakseni tavallista helmililjaa hieman kookkaampi. Sitä on näköjään ehtinyt parin vuoden aikana jo unohtaa, mitä kaikkea penkistä keväisin nouseekaan!

Krookusten kukinta alkaa pikku hiljaa hiipua ja ne saavat kuihtua rauhassa scillojen ottaessa näyttämön.

Vaikka olisi miten kiireinen päivä, pihatarkastus on päästävä tekemään ainakin kerran päivässä. Niin paljon juuri nyt tapahtuu. Peukut pystyyn, että koleat kelit ja povatut räntäsateet menevät äkkiä menojaan ja ihana lämpö tulee pian takaisin.

Mukavaa viikonloppua!

Terassielämää lasitetun terassin suojissa

Viime päivät on saatu nauttia niin uskomattoman upeasta kevätkelistä, etten oikein tiedä miten päin olla. Jotakin ihan häkellyttävän ihanaa! Sisällä ei ole käyty kuin nukkumassa. Se aika, mitä ei olla oltu ulkona, on vietetty lasitetulla terassilla. Kahvitellen, ruokaillen, terassin vanhalla rautasängyllä loikoillen. 

Vaikka pihassa on saatu paljon aikaan, niin vähintään yhtä paljon on nautittu naapureiden näkemisestä. Yhtäkkiä kotikatu vilisee taas elämää. Olen jäänyt kiinni suustani tuon tuosta. Aivan mahtavaa turista kuulumisia pitkän talven jälkeen. Tässä on ehditty sopia jo monet pihaskumpat!

Päivisin lasitettu terassi on ollut suorastaan helteinen. Mutta aamuisin mittari on vielä näyttänyt pakkaslukemia ja aamuvirkun pitää hörppiä aamukahvit toistaiseksi sisätiloissa. 

Tykkään toki lasitetun terassin tuomasta suojasta ympäri vuoden, mutta parhaimmillaan se on juuri näin keväällä. Tila lämpenee nopeasti ja tuuli ei yllä lasien toiselle puolen. Joku nimeltä mainitsematon kotipuutarhuri saattoi ottaa pikanokoset terassilla, t-paidassa. Lämpö suorastaan hyväili ihoa ja olen aivan varma, että hymyilin kuin Hangon keksi läpi nokosten. Voi miten olinkaan kaivannut tätä lämpöä!

Ihanaa aurinkoa ja kevätkauneutta päivääsi myös tänään!

Ps. Oletko koskaan haaveillut puutarhurin tai floristin ammatista? Versoilevan verkkosivuilta löytyy nyt inspiraatiota aiheeseen. Löydät uusimman artikkelin "Unelma-ammattina puutarhuri - tee harrastuksesta uusi ammatti" täältä.

Se on menoa nyt!

Kotikulmien puutarhamyymälä avasi ovensa tällä viikolla. Arvaatte varmaan, kuka oli siellä ensimmäisenä päivänä, ensimmäisen tunnin aikana..? Kyllä tätä onkin jo odotettu!

Ostoslista on melkoinen, sillä meillä on edessä yhden penkin uudistaminen pohjia myöden. Joka suuntaan levähtäneet vuorimännyt saavat kyytiä ja tilalle on suunnitteilla paljon sirompi ulkoasu. Mutta siitä lisää myöhemmin, kunhan maa sulaa ja pääsee taas kaivuuhommiin. 

Puutarhamyymälässä pyöriminen ei oikein sovi yhteen odottamisen kanssa. Nytkin mukaan lähti jo yhtä ja toista, vaikka tarkoitus oli mennä vasta fiilistelemään. No kyllähän se arvasi etukäteen, että ihan mahdoton yhtälö tuo tuollainen olisi. Se on menoa nyt, ihan turha yrittää jarrutella!

Orvokit onneksi kestävät pakkasta, sillä yöt on taas menty miinuslukemissa. Mutta kun aurinko alkaa lämmittää kasvihuonetta, orvokkien tuoksu on niiiiin ihana!

Joka tapauksessa, fiilistelyä ensimmäiseltä myymäläreissulta Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Postaus löytyy tästä linkistä.

Aurinkoista viikonloppua!

Ihan sekaisin

Ei tuo keli nyt osaa ollenkaan päättää, ollakko kevät vai ei. Eilenkin taivaalta tuli vettä, lunta, rakeita ja välillä pilkisti aurinko. Kamalasta puhurista puhumattakaan. Sää on sekaisin ja puutarhuri sen mukana. Nyt ne lempeät kevätillat tänne heti!

Kasvihuoneessa, tuulelta suojassa, voi jo leikkiä kevättä. Ainakin aurinkoisina hetkinä. Lunta on vielä sen verran, että maa hohkaa kylmää. Vesisateet ovat hienosti ohentaneet kinosta, mutta omaan makuun lunta näkyy yhä aivan liikaa.

Etupihan kesähuoneessa on erityisen mukavaa istuskella ilta-auringon aikaan. Perinteiset kevätkuohuvat on tosin vielä korkkaamatta. Jospa viimeistään vappuna tarkenisi jo juoda muutakin kuin höyryävän kuumaa kahvia.

Ihania krookuksia ja piippoja pilkistelee sitä mukaan kuin lumiraja vetäytyy.

Ja onhan sitä ensimmäinen kukassa oleva krookuskin bongattu. Voi sitä riemua! Joka kevät yhtä suuri ihmetyksen aihe. Osa krookuksen nupuista näyttää päätyneen pitkäkorvaisen suuhun. Melkein pisti kiukuksi, mutta onneksi tyyppi ei ollut huomannut kaikkia mättäitä. Ainakaan vielä.

Nyt vain lisää aurinkoisia päiviä, jotta nuput ehtivät avautua ennen seuraavaa ruokaretkeä.

Keväistä viikon jatkoa, lumisateista huolimatta!

Kesäretket jo mielessä

Hei, olen Maria ja olen leipäaddikti. Voisin elää erilaisilla leipäaterioilla! Juustoleivät, valkosipulileivät,  toastit, sandwichit, täytetyt patongit, rieskarullat, lämppärit...

Tällä kertaa tein leipien täytteeksi mehevän ja maukkaan kikherne-täytteen. Leivät ovat ruokaisat ja raikkaat, ja täytteen voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Se säilyy hyvänä jääkaapissa ainakin pari päivää ja sopii loistavasti mukaan myös eväsretkelle. Täyte kannelliseen rasiaan, leivät mukaan ja eväskori käsivarrelle keikkumaan.

Lounas/välipala/eväsleipien ohje löytyy Versoilevan uusimmasta artikkelista: Kikhernetäyte eväsleipiin. Siellä myös vinkit, miten saat ohjeesta gluteenittoman ja vegaanisen.

Pääsiäisterveisiä mökiltä!

Tulimme pääsiäisen viettoon mökille, niinkuin meillä on usein ollut tapana. Auto täynnä ruokaa ja talvivaatteita suuntasimme Savoon, ja ainoa ruuhkasuma osui kotikylän ABC-asemalle.

Kevät on edennyt täälläkin, mutta tuntuma on vielä enemmän talvinen kuin keväinen. Järvi on jäässä, olen edelleen uponnut polvia myöten lumeen "oikopolkuja" valitessa ja ruokia voi hyvin säilyttää myös ulkokuistilla. Lumi on jo alkanut sulaa seinänvierustoilta, mutta jouluruusu on yhä piilossa penkan alla.

Valoisat aamut ilahduttavat mökilläkin. Itselläni on tapana parkkeerata tähän sohvan kulmaukseen muiden vielä nukkuessa, ja katsella järvelle kahvikuppi kourassa.

"Alamökiksi" tituleerattu rakennus valmistui esikoisemme synnyttyä ja sijaitsee kaikkein lähinnä rantaa. Majailemme täällä aina silloin, kun mökkeillemme yhdessä isovanhempien kanssa. Parvella asustellut teini on jo muuttanut ikiomaan aittaan, joten meidän on aika hankkiutua eroon parven alla olleesta pikkumiehen sängystä. Aloin tietenkin heti ideoita pientä pintaremonttia, seiniä valkoisemmiksi, lisää säilytystilaa ja ja ja....

Pääsiäisperinteisiin kuuluu tietenkin pasha ja kulitsa. Olen ostanut pashamuotin aikoinaan ikonimaalarilta, jolta sain kaupan kylkiäisenä perintöreseptin ja pitkän sepustuksen pashan ja kulitsan historiasta. Tämä aarre kaivetaan esiin aina pääsiäisen kynnyksellä.

Myös puusavotta on erottamaton osa pääsiäisperinteitä. Tulkoon miten kylmä talvi tahansa, eipä tule ainakaan polttopuut loppumaan!

Nyt ei tosin uhrata ajatuksia enää talvelle, vaan suunnataan katseen kotipihaan ja harppauksin etenevään kevääseen.  Ja ne ensi viikolle luvatut lumisateet ovat vain myöhäistä aprillipilaa, näin olen päättänyt!

Haaveita haaveita!

Ne, jotka viime keväänä seurasivat Instagramin-tilini stooreja, eivät voineet välttyä magnoliatykitykseltä. Washington DC:n pitkä ja kaunis kevät oli kukkivien puiden juhlaa!

Silloin päätin, että yritän vielä uudestaan magnolian kasvatusta. Vuosien varrella itselläni on ollut parikin ruukkukasvatuskokeilua (joista toinen vielä pihisee joten kuten hengissä). Mutta kunhan maa sulaa, teen tarvittavat valmistelut huolella ja yritän solmia sopuisan ja pitkäikäisen suhteen uuden magnolian kanssa.

Roudan sulamista odotellessa kirjoitin magnolioista Marian hyötytarhaan, Viherpeukalot blogiin. Löydät postauksen tästä linkistä.

Hyviä pääsiäispyhiä ja kukkaisia puutarhasuunnitelmia!

Taas kateellisena

Jokavuotinen kevätkateus alkaa nostaa päätään. Iloitsin tämän viikon kevätfiiliksistä ja innokkaana kuvailin ympäri pihaa. Ja sitten Instagramissa pyörähti vastaan lumettomia pihoja, lumikelloja ja leskenlehtiä (!!). Tässä kohtaa on taas todettava, että Suomi on sittenkin aika iso maa ja kevät keikkuen tulevi, se vain keikkuu eri aikaan eri puolille maata.

Tässä kuitenkin kevätkatsaus meidän pihaan. Terassi on sulanut jo melkein näkyviin. Toki tässä on joku hullu lapionainen avittanut, mutta melkein voisi jo tepastella paljasjaloin. 

Kasvihuoneen polusta melkein jo kuultaa maa. Ansarin sisällä on vielä kaikenlaista roipetta sikin sokin, mutta ei se haittaa. Jos helmililjat mätsäävät näin nätisti nippa nappa koossa pysyvään puusaaviin, niin olkoot vielä romut lattialla.

Takapihan terassilla oleva puutarhapöytä toimittaa nykyään ruukutuspöydän virkaa. Sekä pöytä että sen molemmin puolin olevat kasvulaatikot on yhä lumen saartamina. Toistaiseksi ei tarvitse haaveilla aikaisista kylvöistä.

Hevoskastanja pursuaa jo elinvoimaa. Teini-ikään päässyt hevoskastanja on kasvatettu siemenestä, joten koko ei ole vielä suuri. Olen saanut tämän lahjaksi ystäväni isältä, esikoisemme synnyttyä. Siemen oli saman vuoden satoa kuin pikkuisemme.

Kesähuoneen ympäristössäkin riittää yhä lunta. Mutta tuossa korituolissa on jo juotu ensimmäiset iltapäiväkahvit. Ja ovelle johtavista poluista jo melkein kuultaa singeli läpi.

Kevät on siis jo melkein täällä. Tai onhan tämä jo kevättä, sillä vain on vielä valkoinen valeasu päällään.

Ihanaa viikonloppua ja palmusunnuntaita!