Latva-artisokka, kasvimaan kuninkaallinen

Kipakasta kelistä huolimatta nokka on jo kohti kevättä. Aivan mahtavaa! Minulla on hiihtoloman jälkeen vuorossa latva-artisokan kylvöt, oman kokemukseni mukaan vielä ehtii oikein hyvin.

Lisää tästä tähän haastavaksi mielletystä (mutta oikeasti ihan helposta) kasvimaan kuninkaallisesta Minttua ja mustikoita -blogissa. Löydät kylvöpostauksen täältä.

Aurinkoista viikon jatkoa!

Persikoita omasta pihasta?

Yksi viime kesän hauskimpia kasvatuskokeiluja oli persikkapuun kasvatus. Hillittykasvuinen 'Bonanza'-persikka vietti kesän ruukussa kasvihuoneessa. 

Vielä en päässyt maistelemaan mehukkaita hedelmiä. Mutta yritys on kova ja toiveet korkealla myös tänä kesänä! Ensimmäisen kesän kokemuksista lisää Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset postaukseen tästä.

Ja jos teillä on antaa vinkkejä tämän eksoottisen etelän hedelmän kasvatukseen, niin kaikki otetaan suurella ilolla vastaan!

Siemenhulluutta ja arvonta!

Blogiyhteistyö: Mustila Puutarha

Taidan vihdoin ymmärtää kevätkiimassa mouruavia kissoja. Viime päivien upea auringonpaiste on saanut sydämen pamppailemaan ja viherpeukalon syyhyämään. Pää sauhuaa ideoita, sormet plaraavat siemenpusseja, vihkoon piirtyy suunnitelma toisensa perään. Yhdenlaista kevätkiimaa tämäkin!

Tänä vuonna päätin osoittaa ennenkuulumatonta järjestelmällisyyttä ja a) käydä ensin kaikki vanhat siemenvarastoni läpi ja b) tilata siemenet vasta sitten nettikaupasta. Ei nimittäin ole ihan kerta tai kaksi, kun olen kaupassa siemenpusseja hypistellessäni päätynyt ostamaan jotakin "ihan vain varmuuden vuoksi".  Nyt suunnitelma oli selvä kuin pläkki ja sormet jo valmiina näppäimistöllä. Täydellisen ajoituksen osoittanut Mustila Puutarha tarjosi blogiyhteistyönä mahdollisuuden tutustua laadukkaisiin Impectan siemeniin. Ihan vieraita nämä eivät ole, sillä esimerkiksi täällä (klik klik) kasvatin upean pensaskrassin Impectan siemenillä.

Impecta on ruotsalainen perheyritys ja he korostavat erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin kehitettyjä lajikkeita. Laajasta ja monipuolisesta valikoimasta löytyy sekä kulttuuriperintölajikkeita (vähintään 100 vuotta vanhoja lajikkeita) että luomulajikkeita. Siemenpussit ovat niin kauniita, että ne päätyivät työhuoneen seinustan raudoitusverkkoon odottamaan kylvöjä. Pussien tekstit ja ohjeet saa Mustila Puutarhasta suomeksi ja ne tulevat aina siemenpussien mukana kotiin.

Upeat 'Violet de Provence' latva-artisokat voisi jo kylvää, mutta itse aloitan esikasvatuspuuhat vasta hiihtoloman jälkeen. Ja hyvin ovat joka vuosi ehtineet. Tänä vuonna hyötytarhan väri on selvästi violetti. En voinut vastustaa näitä upean värisiä papuja, herneitä, porkkanoita ja muita keittiöpuutarhan kaunistuksia.

Toki puutarhasta tulee muutakin väriä löytymään. Olen valjastanut pihamme lähes jokaisen nurkkauksen hyötypuutarhan käyttöön. Kun tilaa on rajallisesti, kannattaa satsata erikoisempiin lajikkeisiin. Esimerkiksi perinteisiä punajuuria on helposti saatavilla torilta ja kaupan vihannestiskiltä, siksi tykkään kasvattaa keltajuurikasta ja veikeitä raidallisia lajikkeita. Sama koskee vaikkapa perunoita ja porkkanoita. Vähän sitä, vähän tätä ja pikkuisen vielä tuota. Ja lopputuloksena on upean värikäs sadonkorjuu!

Ja tomaatit sitten! Niistä voisin paasata ikuisuuden. Pieniä, suuria, soikeita, palleroita, raidallisia, oransseja, violetteja, ruskeita. Mikä salaatti niistä syntyykään, avot! Joka vuosi tuskailen esikasvattamani tomaattimäärän kanssa. Hiki päässä yritän tunkea sekalaista seurakuntaani kasvariin ja varaston seinustalle. Vaan kun saa maistella auringon kypsyttämiä, mehukkaita, makeita ja aromikkaita tomaatteja, kaikki vaivannäkö (ja muutama ehkä kenties ääneen lausuttu ärräpää) unohtuvat.

Tomaatin kaverina on tietenkin kasvatettava basilikaa. Paljon ja erilaisia. Tänä vuonna kokeiluun lähtee itselleni uusi tuttavuus, vaniljabasilika 'Vanilla Spice'. Tämä tulee maustamaan kesäiset jälkkärit, jäätelöt ja smoothiet. Ihan jo nousee vesi kielelle!

Myskikurpitsa 'Futtsu Black Early' on puolestaan dramaattisen koristeellinen. Maukkaan malton lisäksi tämä olisi melkoisen päräyttävä koriste Halloween-pöydässä. Kokeiluun siis tämäkin.

Ja sitten siihen arvontaan! Mustila Puutarha tarjoaa blogini lukijoille arvontapalkinnoksi 50€ lahjakortin siemenostoksiin. Löydät Mustila Puutarhan verkkokaupan täältä. Varoituksen sana, tarjonta on huikean mielenkiintoista! Vai miltä kuullostaa pesusienikurkku, lakritsijuuri, kikherne..? Toki tarjolla on myös tutumpia lajikkeita. Koko siemenvalikoima vihanneksista perennoihin löytyy täältä. 

Voit osallistua 50 € lahjakortin arvontaan seuraavasti:

* Yhden arvan saat jättämällä viestin tähän postaukseen. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki ja mielellään myös sähköpostiosoite, jotta mahdollinen voittoviesti tavoittaa juuri sinut!

* Toisen arvan voit lunastaa blogin Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi arvontapäivityksen alle. 

Arvonta alkaa NYT ja päättyy reilun viikon päästä sunnuntaina 4.3.2018 klo 24.00.

Onnea arvontaan!

Ps. Pakko vielä mainostaa: helmikuun aikana Mustila Puutarhasta siemeniä tilanneiden kesken arvotaan kirjamme "Keittiöpuutarha - Siemenestä lautaselle".

* Arvonta on päättynyt *

Vuoden ekat!

Täällä on juotu vuoden ensimmäiset terassikahvit, wuhuu! Ihan ilman ulkovaatteita, villapaidassa (lasitetulla) terassilla istuskellen. Voi tätä riemua!

Lisää kevätauringon aikaansaamaa terassifiilistelyä Minttua ja mustikoita -blogissa täällä. 

Oikein ihanaa hiihtolomaa lomailijoille ja sitä odottaville. 

Kauniit ja kestävät neilikat

Blogiyhteistyö: Huiskula

Neilikat kuuluvat suosikkikukkiini, ihan sinne kärkikaartiin. Muistan, miten nämä olivat jossakin vaiheessa äärettömän epätrendikkäitä. Neilikoita taidettiin pitää silloin vähän tylsinä ja mielikuvituksettomina.

Totaalisesti rakastuin neilikoihin 2000-luvun alkupuolella, asuessamme Yhdysvalloissa. Pikkukaupungin ainokaisessa kukkakaupassa oli silloin huikea hintataso, joten päädyin ostamaan kukkani paikallisesta supermarketista. Siellä myytiin "viikkokimppuina" ihania värilajitelmakimppuja, joissa oli isokukkaista neilikkaa valkoisesta punaisen eri sävyihin. Pinkkiä, vaaleanpunaista, fuksiaa, hempeää ja värikästä samaan aikaan. Muhkeita kuin pionit. Ja ne kestivät maljakossa ihan ikuisuuden!

Nämä Huiskulasta blogiyhteistyön tiimoilta saadut hempeät oksaneilikat olivat puolestaan koululaisen valinta. En ollut ensin ihan varma, mitä mieltä olen lohenpunaiseen taittavasta väristä. Mutta hetken katseltuani totesin, että värihän on aivan täydellinen!

Neilikat ilahduttavat maljakossa pitkään, hyvällä tuurilla jopa kolmatta viikkoa. Jos muistat vaihtaa maljakon veden parin päivän välein ja samalla leikata varsiin uudet, vinot imupinnat, kukkia saa ihastella pidempään. Myös virkisteen käyttö pidentää kukkien ikää. 

Kukkaisaa kevään odotusta!

* Blogiyhteistyö,

oksaneilikat Huiskula

Viime kesän voittajat

Viime kesän kelistä jäi päällimmäiseksi mieleen koleus ja kosteus. Kuvia katsellessa voi kuitenkin todeta, että mukaan mahtui myös aurinkoisia päiviä ja sitkeitä kasvimaan selviytyjiä. Tomaatit eivät näihin kuuluneet, moni muu (yllättäväkin) kasvi kyllä.

Lisää viime kesän voittajista, eli viileän kesän selviytyjistä Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset postaukseen tästä.

Leppoisaa lauantaita!

Piristysruiske

Täällä ollaan aivan järkyttävän lensun kourissa. Lepopäiviä ei ole päässyt viettämään, viikonloppuna kyllä meinasin heittää ketarat kohti kattoa. Piristyn aina valtavasti kukkasista, ja kun vielä sain kylään ystävän, jonka vaatteet mätsäsivät täydellisesti tulppaaneihin, niin olihan ne kuvattava!

Oikein ihanaa alkavaa viikonloppua ja pysykää terveinä!

Talvipuutarhassa

Vaikka ulkona on lunta ja kesähuoneen ikkunoissa kuurankukkia, on vire selvästi jo keväinen. Niin ihanalta tuo aurinko joka kerta tuntuu, kun vain sattuu pilkistämään!

Kolme kuukautta ja kylvöt näihin laatikohin ovat jo täyttä häkää käynnissä. Mitenköhän tässä malttaa odotella? 

Lisää talvipuutarhasta ja kesähuoneen talvesta Minttua ja mustikoita -blogissa täällä.

Kauniita talvipäivä ja sydämellistä ystävänpäivää!

Ystävänpäiväyllätys

Täällä on puuhailtu pienten ystävänpäiväyllätysten parissa. Lasten vohvelitötteröihin sujahti sydän-vaahtokarkkeja, minä löydän omastani huomenna varmaan timantteja...!

Lisää täyttövinkkejä Kauppakeskus Veturin blogissa täällä.

Makoisaa laskiaistiistaita ja mukavaa tulevaa ystävänpäivää!

Helposti pistokkaita basilikasta

Yritän vielä hillitä itseäni kevätkylvöjen suhteen, sillä tuleva hiihtoloma sekoittaa pahasti kuvioita. Ihanaa viherenergiaa ja pientä puuhastelua saa onneksi kaupan yrttipunteista. Esimerkiksi basilikasta on tavattoman helppoa ottaa pistokkaita. Naps oksa poikki ja vesilasiin, ja kohta on jo hienot juuret!

Lisää tästä (ja vähän tarkemmat ohjeet) Minttua ja mustikoita -blogissa täällä. 

Mukavaa viherpuuhastelua ja leppoisaa laskiaissunnuntaita!

Gluteeniton laskiaispulla

Helmiherkut jatkuvat, tällä kertaa gluteenittoman laskiaispullan muodossa. Etsin yhä täydellistä pullareseptiä. Kun pullaa ryhtyy leipomaan, sen soisi tietenkin olevan ihanan pehmoista ja kuohkeaa, sitkon sopivaa. 

Hiivalla kohotettavissa gluteenittomissa leivonnaisissa juuri sitkon puute vaikuttaa rakenteeseen eniten. Minä jatkan reseptin metsästystä, mutta kirjaan ylös tämän kokeilun. Perheen gluteeniton herkkusuu nimittäin huokaili laskiaispullan äärellä: "Äiti, tämä on ihan täydellistä!"

GLUTEENITTOMAT LASKIAISPULLAT
(gluteeniton, munaton, maidoton)

5 dl maitoa (tai vettä, kookosmaitoa, tms.)
2 pss kuivahiivaa
2 tl psylliumia
1 tl suolaa
1 rkl jauhettua kardemummaa
1 dl sokeria
2 dl gluteenittomia kaurajauhoja
noin 6 dl gluteenitonta jauhoseosta
150 g maidotonta margariinia 

Voiteluun:
1 kananmuna / maitoa / kookosmaitoa / vettä

Päälle:
raesokeria

Väliin:
hilloa
kermavaahtoa (maidottomalle esim. vispautuvaa soijakermaa)

1. Lämmitä neste hieman kädenlämpöä lämpöisemmäksi. Lisää kuivahiiva, psyllium, suola, kardemumma ja sokeri. Sekoita hyvin ja anna seoksen turvota 5 - 10 minuuttia.

2. Lisää kaurajauhot taikinaan koko ajan sekoittaen (sähkövatkaimen taikinakoukuilla tai yleiskoneella). Lisää noin puolet gluteenittomista jauhoista, jatka sekoittamista. Lisää pehmeä rasva ja loput jauhota, ja jatka taikinakoukuilla sekoittamista, kunnes taikina on tasaista. Taikina saa jäädä löysähköksi.

3. Älä kohota taikinaa, vaan leivo siitä heti pullia. Muotoile taikinasta jauhotetulla pöydällä tanko ja jaa se noin 14-16 osaan. Pyöritä pulliksi jauhotetuilla käsillä.

4. Kohota pullia pellillä leivinpaperin päällä, liinalla peitettynä noin 30 minuuttia. Voitele pullat ja ripottele pinnalle raesokeria.

5. Paista pullia 225 asteessa uunin keskitasolla 12-15 minuuttia, tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.

6. Halkaise jäähtyneet pullat. Täytä hillolla ja kermavaahdolla, nauti.

Herkullista laskiaisen aikaa!

Ps. Minun pullani väliin sujahtaa vadelmahilloa, perhe haluaa ehdottomasti mansikkahillolla. Mitä teidän laskiaispulliin kuuluu? Hilloa, mantelimassaa, nutellaa vai jotakin ihan muuta?

Melkein jo tunsin kevään

Pakkaset toivat mukanaan ihanan auringon. Valolisä on tuntunut aivan mahtavalta! En ole talvi-ihminen, mutta arvostan toki kirkkaan talvipäivän kauneutta ja luonnosta löytyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Lasitetulla terassilla aurinko lämmittää pienen tilan nopeasti. Hetken, pienen hetken, tuntui jo ihan keväältä. Teki mieli istahtaa korituoliin kahville, sulkea silmät ja antaa auringon leikitellä kasvoilla.

Vaan eihän tuolla vielä pitkään tarkene. Kuurankukat kimaltelevat laseissa ja takamus jäätyisi penkkiin ilman taljoja ja vilttejä.

Ulkopuolella keli on ollut hyvinkin kirpsakka.

Mutta aurinko saa ihmeitä aikaan. Kroppaan virtaa energiaa, mieli täyttyy odotuksesta ja pinnan alla kuplii. Se on yksi hujaus, kun kevät on taas täällä!

Meiltä tulee uusi kirja!

Meiltä on Katin kanssa ilmestymässä uusi kirja! Juhlapuutarha sisältää kirjan täydeltä puutarhajuhlia, raikkaita ideoita, kekseliäitä koristeita ja maistuvia herkkuja.

Saatoin tokaista edellisen, Keittiöpuutarha - Siemenestä lautaselle -kirjamme viimeistelyn lomassa, että olihan tämä hieno kokemus, mutta ei koskaan enää! Vaan niin sitä taas vietettiin yksi intensiivinen vuosi uutta kirjaa työstäen.

Ja mikäs sitä viettäessä, kun on saanut tehdä töitä ykköstiimissä. Vaikka työpäivät ovat välillä venyneet kohtuuttoman pitkiksi, ei nauru ole päässyt hyytymään. Välillä olisi kyllä tehnyt mieli vähän itkeäkin, mutta kaikesta on selvitty järjettömällä huumorilla. Lisäksi aikaa tuli vietettyä niin paljon yhdessä, että lapsetkin auttoivat kuvausjärjestelyissä sujuvasti Katin kanssa puuhaten. 

Keittiöpuutarha-kirjamme kuvausten aikaan vuonna 2015 vietetiin vuosisadan kylmintä kesää. Nooh, viime kesänä taidettiin tehdä taas uusi ennätys. Ja siihen vielä sateet päälle. Nyt, kahden puutarhakirjan ja kahden kuvauskesän kokemuksella uskallankin väittää, että kun seuraavan kerran on kökkö kesä, me kuvaamme juuri silloin puutarhakirjaa...

Onneksi kesään mahtui monenlaista. Kameraan on tallentunut valtavat määrät heleitä värejä, kauniita kesäpäiviä ja mahtavaa runsautta. Kesään mahtui myös todella paljon reseptien testailua, syömistä ja sammioittain kahvia.

Kirjan upea kansi on Jaska Poikosen käsialaa.

Nyt en enää malttaisi odottaa valmiin kirjan tuoksua ja painoa käsissä. Sivujen kääntelyä ja kuvilla fiilistelyä. Juhlapuutarha kaupoissa helmikuun lopussa!

Postauksen kuvat Kati Jukarainen, Maria Kesänen ja Jaska Poikonen. 

Runebergin kakku

Tein ensimmäistä kertaa elämässäni Runebergin kakun. Olen tällaisissa perinneleivonnaisissa vähän kapeakatseinen. Laskiasipullan ei kuulu olla suklaapulla eikä Runebergin tortun kakku. Vaan kun perheessä on allergikko, perinteistä joutuu joustamaan. Jos Runebergin torttu pitää leipoa ilman mantelia (ja rommikostutusta), niin menkööt sitten muotokin uusiksi!

Fredrika Runegergin tunnetuksi tekemät herkut ovat kausileivonnaisista ehkä kaikkein parhaimpia. Mutta tiesittekös, että oikeasti kunnia tortusta kuulunee porvoolaiselle kondiittorimestarille Lars Asteniukselle. Hänen kehittämiään leivoksia ostettiin myös Runebergien kotiin.

Vadelmahilloissa on valtasti eroa, se tuli selväksi, kun lusikoin kakun päälle hilloa kahdesta eri purkista. Toinen oli aivan liian juoksevaa, jopa vähän vetistä. Toinen taas täydellisen tymäkkää ja jäi hyvin kakun pinnalla. 

Sadasosasekunnin mietin, heittäydynkö ihan villiksi ja teen toisenlaisen kuorrutteen. Mutta perinteinen tomusokerikuorrutus vei kuitenkin voiton. Kakku maistui vallan mainiosti koko perheelle myös tämän muotoisena. Ja leipoja pääsi kieltämättä paljon helpommalla, kun ei tarvinnut korppujauhottaa yksittäisiä torttuvuokia eikä kuorruttaa ja koristella montaa pikkutorttua.

Tein kakun gluteenittomana. Käytössäni oli vanha alumiinivuoka, perintöä ties monenko leipojan takaa. Voitelin ja korppujauhotin vuoan, mutta sitten alkoi epäilyttää. Muistan elävästi, miten olen kaivellut pieniä torttuja runeberginvuoista veitsen avulla. Leikkasin varmuuden vuoksi kakkuvuoan pohjalle "nostokahvat" leivinpaperista. Näiden avulla (jäähtynyt) kakku oli helppo nostaa vuoasta.

RUNEBERGIN KAKKU (gluteeniton, pähkinätön)

150 g voita tai margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
1 dl gluteenitonta jauhoseosta
1/2 dl gluteenittomia kaurajauhoja
2 dl gluteenittomia piparinmuruja tai gluteenittomia korppujauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl kermaa tai maitoa

Vuokaan:
voita tai margariinia
gluteenittomia korppujauhoja

Päälle:
vadelmahilloa
tomusokeria
tilkka omenamehua

1. Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Lisää kerma tai maito nopeasti sekoittaen.
3. Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan noin 20-22 cm kakkuvuoka. Levitä taikina vuokaan.
4. Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia. 
5. Irrota kakku vuoasta ja anna jäähtyä hyvin ennen koristelua.
6. Levitä kakun pintaan hilloa. Sekoita tomusokerista ja tilkasta omenamehua sopivanpaksuinen tahna ja pursota hillon ympärille sokerikuorrutetta.

* Jos voit käyttää mantelia, laita taikinaan 1 dl piparimuruja ja 1 dl mantelijauhetta.