torstai 30. tammikuuta 2020

Jaloilla taas

Täällä nautitaan juuri niinkin yksinkertaisista asioista kuin istumisesta ja kahvikupposesta. Voi että molemmat tuntuvat huippuhyviltä! Mikä lie influessa kaatoi 3/4 perheestä petiin ja tällä kertaa minut kaikkein pahiten. Kuten tytär totesi, sairastan harvoin, mutta silloin sitäkin railakkaammin.
Itselläni ei ole mitään käsitystä mitä ulkomaailmassa on tapahtunut, onko taivaalta tullut lunta, riehunut ukkonen vai porottanut aurinko? Tänään on pakkasaamu, mutta ensi viikolle on taas luvattu mukavia lämpötiloja ja aurinkoa. Mielelläni minä siihen kerään voimia!
Onni onnettomuudessa, ostin ennen sairastumista kyläilykukkia, jotka sitten jäivätkin kotiin. Eilen huomasin iltapäiväauringosta nautiskelevat tulppaanit ensimmäistä kertaa ja nekin jotenkin jo lupailivat paljon parempia päiviä. Askel kerrallaan, kohti aurinkoa!


Hyvää viikon jatkoa ja pysykää terveinä!

SHARE:

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Appelsiini-suklaakakku

Huomenna maanantaina vietetään taas tammikuun herkullisinta päivää, eli kansainvälistä suklaakakkupäivää. Koska tammikuu on monelle myös keventämisen aikaa, ujutin kakkuun mukaan appelsiineja. Eikös silloin ole jo kyse vähän niinkuin hedelmäsalaatista..?
Ohje gluteenittomaan ja maidottomaan appelsiini-suklaakakkuun löytyy nyt Versoilevan uusimmasta artikkelista. Pääset sinne tästä linkistä.

Mukavaa sunnuntain jatkoa ja muistakaa herkutella viimeistään huomenna!

SHARE:

perjantai 24. tammikuuta 2020

Odottelua

Täällä on ollut ihan kunnon yöpakkasia, mittari on näyttänyt monena yönä -7 astetta. Vuodenvaihteen molemmin puolin osunut, normaalia huomattavasti lämpimämpi ajanjakso sai jo haaveilemaan keväästä. Magnolian silmutkin tuntuivat turpoavan ihan silmissä. Mutta nyt on taas palattu normiasteisiin ja tammikuun keliin.
Minä en malttanut jäädä odottelemaan kevättä, vaan kiipesin takapihan magnoliaan ja nappasin oksan maljakkoon. Päätin aloittaa varovasti pikkuoksalla, jos tuo ei tuosta suostukaan aukeamaan. En nimittäin haluaisi menettää yhtäkään nuppua tulevasta kukinnasta!
Täällä odotellaan siis hennon nupun avautumista, mutta myös kuopuksen munuaisleikkauksen jälkitarkastusta. Laukkuun on pakattu kasa käännöspapereita ja eväitä odotteluun. Mieli on luottavainen, sillä pikkumies näyttää toipuneen hyvin eikä enää kärsi kivuista. Ekaluokkalaista jännittää onko edessä verikokeita, minä mietin miten hyvin lääketieteellinen sanasto mahtaa taipua tällä puolen merta... 

Ei muuta kuin peukut pystyyn ja perjantaita kohti!


SHARE:

maanantai 20. tammikuuta 2020

Vaikea sisäistää

Kirpsakat talviterveiset vapaapäivän lomasta! Meillä on tänään maanantaina Martin Luther King Jr. Day eli vapaata kouluista ja konttoreista. Miesväki lähti reilun tunnin ajomatkan päähän laskettelemaan, mutta itse jäin pitämään kotia pystyyn polvitoipilaan kanssa.
Kun taivas on huikaisevan sininen, aurinko häikäisee silmiä ja pihalla viheriöivät ikivihreät kasvit, ei millään meinaa ymmärtää, että ulkona on napakka pakkanen ja hyytävä tuuli. Tätä on jotenkin aina ihan yhtä vaikea sisäistää. Usein on palattava ovesta sisään ja napattava matkaan lämpimäpi takki, hanskat ja pipo.
Tässä portinpielestä näkyy etupihan kuningasmagnolia, aidalle kiipeilee muratti, vasemmalla puolella viheriö varjoyrtti ja oikealla pikkutalvio.
Voitte varmaan arvata, miten innoissani olen tämän risukasan äärellä! Nuppuja pullisteleva puu on takapihan sihteerikkömagnolia. Syyskuisen myöhäisherännäisen kukinnan aikaan puu paljasti tulevan kukkaloiston olevan aniilinpunainen (syyskuun postaus löytyy tästä linkistä). Maltan tuskin odottaa kevättä!
Istutin joulukuussa sisäänkäynnin yhteyteen ruukkuihin kartiovalkokuusen ja pikkutuijan sekä etupihalla karkulaisina juosseet orjanlaakerit. Multapinnan peitin kuorikatteella, isoilla kävyillä sekä kuningasmagnolian puusta tippuneilla kookkailla siemenkodilla. Etupihalla on myös useampi japaninorjanlaakeri, joka muuten säilyy maljakossakin todella pitkään vihreänä.
Vaikka talvi täällä näyttäytyykin pääasiallisesti kauniina, niin vilukissana odotan jo paikallista kevättä. Onneksi Suomesta tuli matkaan koko talvivaatesetti, niin ei tarvitse viimassa hytistä. Paikallisten pukeutumista sen sijaa ihmettelen monesti, sillä varsinkin nuoret näyttävät kulkevan tosi keveissä vaatteissa (kukkahattutäti täällä terve!).


Mukavaa uuden viikon aloitusta!


SHARE:

perjantai 17. tammikuuta 2020

Suunnanmuutos

Loman jälkeinen paluu arkeen sekä sitä seurannut normaali hässäkkä alkaa asettua uomiinsa. Rutiinit ovat taas löytyneet. Aamulla kuudelta ylös, kahvinkeittoon, eväiden laittoon, lasten herätys, aamupalat, vaatteet niskaan, jälkikasvu autoon ja tien päälle. Esikoinen viedään kouluun ennen kahdeksaa, kuopus toiseen kouluun kymmentä vaille yhdeksäksi.
Joulukausi tuntui ihanan pitkältä, sillä se alkoi ihan täysillä ensimmäisenä adventtina, kun kuusi tuotiin sisään. Saimme sinniteltyä kuusen kanssa melkein Nuutinpäivään asti. Neulaset kyllä pysyivät, mutta joulupuu alkoi loppumetreillä haista käyneeltä, sellaiselta pariin kertaan käytetyltä saunavihdalta. Nyt koti tuntuu taas mukavan avaralta. 
Vuoden alku tarkoittaa monella tapaa suunnanmuutosta. Koko syksy meni ajatuksella "juurihan tänne vasta tultiin, kunhan nyt rauhassa asettaudutaan". Mutta nyt on pakko kääntää katseet kohti koti-Suomea, halusi tai ei. Osa perheestä nimittäin haluaa, osa ei.
On tullut aika miettiä paluupäivää, varailla konttia, tutkailla paluulentoja. Ihan hullua! Aikaa on toki jäljellä vielä puolisen vuotta, mutta nyt kaikkea määrittää paluu. Milloin pystymme ottamaan vastaan viimeiset Suomi-vieraat (ts. milloin meillä vielä on huonekaluja), mitä kaikkea haluamme ennen paluuta nähdä, mille luokille lapset menevät paluun jälkeen jne. jne. 

Välillä aivot kiihtyvät ylikierroksille ja silloin yritän ravistella itseni tähän hetkeen. Nauttia kaikesta mitä täällä on ja toisaalta haastavien asioiden kohdalla todeta, että ei tätä ikuisuutta kestä. Kun ensimmäistä kertaa suuntasin yksin maailmalle ja pohdin, miten siellä pärjään, hieman boheemi äitini totesi silloin: "Vuoden nyt seisoo vaikka päällään!". Vauhdilla tämä aika tosiaan menee.
Mutta nyt heitän paluuvalmistelut mielestä ja keskityn viikonlopun viettoon. Luvassa on teinejä ja yökyläilyä, sillä tytöt tekevät KOULUprojektia koko viikonlopun. Minun tehtäväni on toimia muonamestarina (ja pysyä poissa jaloista).

Mukavaa viikonloppua!

SHARE:

tiistai 14. tammikuuta 2020

Pakkasesta paratiisiin

Kasvitieteelliset puutarhat ovat ihan ykköskohteita, varsinkin näin talviaikaan. Pari askelta ja pääsee pakkasesta (tai vesisateesta) suoraan paratiisiin. Washington DC:n kasvitieteellinen puutarha tarjoaa saman efektin, mutta myös valtavasti kaikkea muuta kiinnostavaa. On uhanalaisia lajeja, tropiikkia, välimerellisiä kasveja, jurakauden saniaisia, papaija-puita, puuhaa lapsille ja paljon muuta.

Jos podet juuri nyt viherkaipuuta, niin poikkea Minttua ja mustikoita -blogiin. Siellä kuvia visiitistä todella upeaan kasvitieteelliseen puutarhaan. Postaus löytyy tästä linkistä.

SHARE:

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Kevennetty tammikuu - ruusukaalisalaatti

Olen viime aikoina haksahtanut ruusukaaliin toden teolla. Sitä on tällä hetkellä saatavilla täällä runsaasti, maku on hyvä ja hinta järkevä. Usein ruusukaalit tulee pyöräytettyä pannulla, mutta tällä kertaa testasin ruusukaali-couscoussalaattia, jossa kaaliherkku nautitaan raakana raasteena. Tai oikeastaan hakkeluksena. Nopea pyöräytys tehosekoittimessa ja avot, sopiva rakenne on valmiina.
Ohje raikkaaseen ja maukkaaseen salaattiin löytyy nyt Versoilevan uusimmasta artikkelista täältä.

Pirteää tammikuun jatkoa, melkein puolivälissä jo!

SHARE:

torstai 9. tammikuuta 2020

Lumipäivän lumoissa

Olen aina ajatellut, etten ole talvi-ihminen. En innostu kylmyydestä enkä lumesta, enkä erityisemmin harrasta talviurheilua. Mutta täällä ollessani olen tajunnut, että itse asiassa rakastan kaikkia neljää vuodenaikaa. Talvia vain on kovin erilaisia.
Paikallinen talvi pakkasöineen, satunnaisine lumikuuroineen ja auringon kera ei ota päähän ollenkaan. Ei vaikka kalsea viima menee luihin ja ytimiin, ja mikään ei toimi liukkaalla kelillä (ei koulut, ei bussit jne). Poskipäitä puraiseva pakkanen ei haittaa ollenkaan niin paljon, kun samalla saa käyttää aurinkolaseja.
Meillä oli snow day eli lumipäivä, joka tarkoitti koulupäivän loppumista paria tuntia normaalia aikaisemmin. Täällä kun ei harrasteta talvirenkaita, niin liikenne on nopeasti kaaoksessa ja pelti rutisee urakalla. Taivaalta satoi koko iltapäivän märkiä jalkarättejä. Öiten pakkanen kuitenkin kuorrutti maiseman varsin kauniiksi ja aamulla naapurustoa valaisi ihana auringonpaiste. Tällainen talvi sopii minulle täydellisesti: vähän lunta, vähän pakkasta ja paljon aurinkoa. Pari tällaista mukaan Suomeen, kiitos!
Nämä kuvat on otettu aikaisin aamulla, auringon vasta noustessa. Päiväksi luvatut plus-asteet tarkoittivat lumen nopeaa sulamista, joten vetäisin toppatakin niskaan ja hiipparoin kotikadulle yöpuku päällä kuvaamaan. Yläkuvassa lumi on kuorruttanut etupihan ainavihannan kuningasmagnolian sekä japanese hollyn (ilex crenata). Molempia tulee napsittua maljakkoon ja koristeiksi pitkin vuotta, mahtavia kasveja!
Lumikuorrute näytti erityisen hauskalta muotoonleikkatujen pensaiden ja puiden päällä. Täällä harrastetaan niitä paljon. 
Yhden aurinkoisen päivän jälkeen lumi on melkein enää muisto vain, mutta yöpakkaset jatkuvat. Viikonlopulle on puolestaan luvattu sadetta ja +21 asteen lämpötilaa. Ei tässä meinaa perässä pysyä!

Mukavaa loppuviikkoa!

SHARE:

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Pikku hiljaa pakettiin

Tämä joulukausi on ollut siitä poikkeuksellinen, että joulun purun kanssa ei ole ollut mitään kiirettä. En tiedä johtuuko se valoisista päivistä, suuremmasta kodista vai mistä, mutta joulukoristeet eivät tunnut vielä ollenkaan tunkkaisilta. Yleensä joulu on jo tässä vaiheessa laatikoissa odottamassa seuraavaa vuotta.
Joulukuusi tuotiin sisälle ensimmäisenä adventtina, eli se on koristanut olohuonetta jo yli kuukauden. Kuusi tuoksuu kuuselta, se näyttää kauniilta eikä vieläkään tiputa neulasiaan. Mies alkoi tiedustella uuden vuoden tienoilla, milloin hankkiudumme joulupuusta eroon? Tuumasin, että odotetaan nyt ainakin loppiaiseen, ehkäpä jopa Nuutinpäivään. Lopulta tokaisin, että koska kuusi näyttää olevan elämänsä kunnossa, pakataan se saman tien konttiin ja otetaan mukaan Suomeen! En tiedä minkä ikipuun onnistuimme ostamaan, mutta sitkeää tekoa tuo kyllä on.
Talon ulkopuolella olevat havuköynnökset ja kranssit ovat alkaneet ruskistua auringossa. Ne saavat lähtöpassit ensimmäisenä. Suloinen vaaleanpunainen joulutähti sen sijaan loistaa kilpaa auringon kanssa. En malta tätä edes leikoksi leikellä, sillä lehdet ovat yhä raikkaan vihreät ja kasvi muutenkin hyvinvoiva.
Täällä ei juhlita loppiaista, joten arki alkaa meillä maanantaina. Vähän itseäni kyllä hirvittää, miten lasten koulut lähtevät käyntiin loman jälkeen. Tuntuu, että pääsimme toden teolla "sisään" paikalliseen systeemiin vasta aivan joululoman kynnyksellä. Toiveissa on kevyempi kevät, sillä kulunut syksy vei kyllä kaikki mehut perheestä. Onneksi lomalla on ollut aikaa ladata akkuja, viettää stressittömiä päiviä ja irtaantua arjesta.

Oikein mukavaa tuplapyhää ja lempeää tammikuun aloitusta!

SHARE:
Blog Design Created by pipdig