Gluteeniton raparperi-kardemummakakku

Ihana raparperisesonki on täällä, niin mahtavaa! Ihka ensimmäisestä satsista tehtiin tuttuun tapaan rouskuva raparperipaistos, mutta heti seuraavaksi leivottiin tätä mehevää raparperi-kardemummakakkua. Samaan aikaan sellaista maalaismaisen rustiikkista, mutta sitten kuitenkin vähän hienostunutta. Tai ehkä fiilis johtui kukkakupeista ja syreeneistä.

Syötävät syreenit pääsivät tietenkin koristamaan tätä alkukesän herkkua. Löydät ohjeen Versoilevan resepteistä nimellä Raparperi-kardemummakakku, gluteeniton ja maidoton. Helpommin löydät perille klikkaamalla tuota linkkiä nimen kohdalta.

Herkullista alkukesää!

Kukkarakkautta - kerrottu narsissi 'Delnashaugh'

Kaikista narsissien ylistyspuheista (kasvavat missä vain, ovat ikuisia, eivät kelpaa tuholaisille) huolimatta narsissit eivät jostakin syystä viihdy meidän tontilla. Olen istuttanut niitä vuosien varrella useasti, mutta jonnekin ne aina katoavat yhden kevään jälkeen. Välillä annoin jo periksikin. Pitäkööt tunkkinsa!

Mutta nyt, nyt olen suorastaan rakastunut! Ihan sama kukkiiko tämä kerrottu 'Delnashaugh' narsissi vuoden tai viisi, näitä on istutettava syksyllä rutkasti lisää!

Näiden terälehdet ovat kestäneet sadesään tulppaaneita paremmin. Tuntuu, että narsissit ovat olleet kukassa jo pienen ikuisuuden. Kerrottu muoto on todellakin mahtavan muhkea. Ja siis tuo väritys! Katsokaa nyt. Niin ihanaa kermaisen valkoista ja pehmeän persikkaista. Vai aprikoosia? Jotain herkullista kuitenkin! Sanoinko jo, että olen ihan in love?

Nämä kuvat on otettu illan tullen, auringon pilkahtaessa esiin sateisen päivän jälkeen. En muista yhtään mistä nämä olen ostanut, mutta syksyllä tulen ostamaan hyllyt tyhjiksi! Taidankin painattaa samantien narsissipenkkiin jatkamaan ihailua.

Suloista sunnuntaita!

Karaisupuuhissa

Suomi on pitkä maa, varsinkin näin keväisin. Toisten jo istuttaessa tomaatteja kasvihuoneeseen, toiset huhkivat vielä taimien karaisun parissa. Juuri nyt voisin mielelläni hypätä suoraan kesäkuun puoliväliin, jolloin karaisut on hoidettu ja tomaatit on vihdoin istutettu kasvariin. Mutta sitä kohti, sitä kohti...!

Jos karaisu ei ole aivan hanskassa, kirjoitin siitä Marian hyötytarhaan, Viherpeukalot blogiin. Löydät postaksen tästä linkistä.

Mukavaa viikonloppua!

Liukas liljakukko eli punainen paholainen - vinkkejä torjuntaan

Mainitsin Instagramin Stooreissa pihamme liljakukko-taistelusta. Sain siitä sen verran kyselyitä, että päätin kirjoittaa aiheesta ihan postauksen. Liljakukko ei ole aiheena mitenkään lempparini, mutta välillä on hyvä postata myös näistä ikävämmistä puutarhatöistä.

Liljakukot ilmestyvät liljakasveihin heti keväällä.

Liljakukot ovat nimensä mukaisesti liljakasvien tuholaisia. Ne ovat liikenteessä aikaisin. Ensimmäiset saattaa pongata huhti-toukokuun vaihteessa heti kirjopikarililjojen noustua maasta. Sinänsä liljakukot on helppo havaita, sillä ne ovat selästään kirkkaanpunaisia. Ne tallustelevat yleensä lehtiä pitkin, ja vihreää vasten liljakukon väri erottuu selvästi. 

Punainen liljakukko on helppo erottaa kasvustosta.

Torjuntatyöt on parasta aloittaa heti. Liljakukko munii lehtien alapinnalle ja myöhemmin mustaksi muuntuva mönjä vasta inhaa onkin. Aikuiset liljakukot syövät reikiä lehtiin, kun taas lehden alapuolella olevat toukat vahingoittavat kasvin solukkoa. Eli mitä ahkerampi on alkukaudesta, sen vähemmällä pääsee myöhemmin, ja sen paremmin liljat voivat.

Kirjopikarililjat ovat liljakukkojen keväistä herkkua.

Itse suosin mekaanista tuholaistorjuntaa eli omia käsiä. Yritin kyllä palkata jälkikasvua tähän puuhaan, mutta kumpikaan ei innostanut jahdista. Liljakukot ovat siitä pirulaisia, että vaaran uhatessa ne tiputtautuvat lehdeltä maahan selälleen. Pienen liljakukon musta vatsapuoli ei erotu multapinnasta enää ollenkaan niin hyvin. Ja jos metsästäjä ei ole nopea liikkeissään, ne saattavat pyrähtää karkuun myös lentäen.

Muhkeat varjoliljat saavat usein riesakseen liljakukon.

Toiset neuvovat liiskaamaan liljakukot käsissään tai paperilla sitä mukaan kuin niitä näkee. Itse olen ottanut avuksi vanhan muovisen kulhon, joka on noin puolillaan vettä ja mukaan lorautan hieman astianpesuainetta. Sitten vain metsästämään: kulho lehden alle ja kosketus lehteen, jolloin liljakukko tipauttaa itsensä suoraan veteen. Usein laitan vielä toisen käden lehden päälle kupumaisesti, niin mahdollinen karkulento loppuu lyhyeen. Pidän kulhon lähettyvillä ruukutuspöydällä, josta se on nopea napata mukaan aina liljakukon nähtyäni. 

Liljakukot syövät reikiä lehtiin ja munivat lehtien alapuolelle.

Jos liljakukot ovat ehtineet munia, mustaa mönjää voi myöhemmin poistaa lehtien alapinnalta esimerkiksi kostealla talouspaperilla. Kovin töhnäiset lehdet olen poistanut kokonaan varovasti kasvista irrottamalla.

Ryhdy liljakukkotaistoon heti tuholaisen huomattuasi!

Tsemppiä taistoon, jos tämän ongelman kanssa painiskelet!

Kesäpiknik ja raikas juustokakku

Ihana kesäsää innoitti vuoden ensimmäiselle piknikille. Kylläkin kotipihan perälle, mutta kuitenkin! Ihan tuli retkifiilis jo nyt. Mukaan pakattiin herkullinen ja raikas juustokakku, joka valmistui vaivattomasti ilman uunia. Ihan täydellinen kesäleivonnainen siis!

Sitruunainen ja marjoilla kuorrutettu kakku on samaan aikaan sekä täyteläinen että juuri sopivasti kirpsakka. Ja sopii monenlaiselle herkuttelijalle, sillä ohje on sekä gluteeniton että laktoositon. Löydät ohjeen Versoilevan resepteistä, nappaa se mukaan täältä: Gluteeniton juustokakku ilman uunia ja liivatetta.

Toivottavasti tänä kesänä saadaan paljon lämpöä ja ihania piknik-hetkiä!

Kasvihuoneen pesu - vinkkejä kevätsiivoukseen

Kasvihuoneen pesu, se on vihdoin tehty! Olen vitkuttanut ja vatkuttanut hommaa, sillä tämä ei ole ikinä mikään nopea rykäisy. Aikaa uppoaa helposti useampi tunti. Ja kun plutraa kylmän veden kanssa, niin mieluiten tätä tekee lämpimällä kelillä.

No nyt on lämpöä riittänyt! Mittari on huidellut ihanan korkealla ja ansarin suojissa vähän vielä korkeammalla. Tässä vinkkejä kasvarin kevätsiivoukseen, jos sellainen on vielä tekemättä.

Omasta mielestäni työläin vaihe on aina tuon ansarin tyhjentäminen. Miten sinne kertyykin kaikenlaista romua ja roipetta! 

Tyhjensin joka hyllyn ja naulakon, ainoastaan tätä syntisen painavaa vanhaa pesukomuuttia en saanut yksin siirrettyä. Lopuksi harjasin lattian tyhjäksi irtoroskista.

Kun kasvihuone on tyhjennetty, kastelen koko komeuden vesiletkulla. Sitten jynssään puiset rakenteet miedolla mäntysuopaliuoksella ja juuriharjalla. Rakenteiden pesu saattaa nopealla vilkaisulla vaikuttaa turhalta puuhalta, mutta varsinkin tuonne rakenteiden kulmiin ja lattialistoihin on saattanut jäädä muhimaan yhtä sun toista mielenkiintoista, joka sitten ryöpsähtää kasvihuoneen kosteassa ja lämpimässä kesässä. Aloitan aina juuri tällä toimenpiteellä, koska likaista vettä roiskuu pitkin laseja ja lattiaa. Juuriharjajynssäyksen jälkeen vielä huuhtelu vesiletkulla.

Seuraavaksi siirryn vanhan tiililattian pariin. Siinäkin samat työvaiheet kuin edellä: kastelu, pesu juuriharjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella, lopuksi lattian huuhtelu. 

Ja kun lattia on pesty, on ikkunoiden vuoro. Pesin ikkunat vasta sisäpuolelta, sillä siitepölyn määrä on tällä hetkellä aivan järjetön! Pikkumies tupsahti koulusta juuri sopivasti kesken akkunoiden pesun. Ohjeistin tikkailla huojuessani, että jos kuuluu kova räsähdys, juoksee kasvariin puhelin kourussa, hälyttää tarvittaessa apua, hakee aikuisen naapurista ja soittaa sitten vasta isälle. Onneksi näitä varotoimenpiteitä ei tarvittu.

Sitten olikin enää tavaroiden karsiminen tiukalla kädellä ja kantaminen takaisin kasvariin. 

KASVIHUONEEN PESU KEVÄÄLLÄ

• Tyhjennä kasvihuone tavaroista.
• Harjaa lattia irtoroskista.
• Kastele rakenteet ja pese ne puhtaiksi. Ole erityisen tarkkana sisänurkkien ja lattialistojen kanssa. Puisiin rakenteisiin käytän juuriharjaa ja hyvin laimeaa mäntysuopaliuosta. Lopuksi huuhtelu vedellä.
• Kastele lattia. Pesen vanhat tiilet harjalla ja miedolla mäntysuopaliuoksella. Lopuksi huuhtelu vedellä.
• Pese ikkunat (ainakin sisäpuolelta).
• Istahda hetkeksi, nauti ahkeroinnista sekä puhtaasta kasvihuoneesta kahvikupposen kera.

Paras hetki tässä kaikessa on ansarin pesua seuraava aamu. Kun aukaisee oven, ja vastaan tulvahtaa sekä aamuauringon lämpö että vieno mäntysuovan tuoksu. Voi vain hengitellä syvään ja nautiskella. Kunnes alkaa tomaatintaimien istutus. Se onkin sitten taas toinen useamman tunnin homma!

Lämpöä loppuviikkoosi!

Lorvikatarria ja äitienpäivää

Olin eilen aivan mahdottoman lorvikatarrin kourissa. Olo oli yhtä tahmea kuin ulkona vallinnut kylmä ja pilvinen keli. Olin nukkunut edellisenä yönä poikkeuksellisen pitkän yöunet, mutta en meinannut päästä käyntiin uuteen päivään, en sitten niin millään.

Onneksi oli lauantai ja saatoin antautua katalan katarrin vietäväksi. Mutta mikä siinäkin on, että koko ajan oli vähän huono omatunto? Käänsin sille kuitenkin kylkeä ja perustelin, että tässä kerätään nyt voimia tulevaan puutarhassa juoksemiseen. Kohta se lämpöaalto pamahtaa ja sitten viimeistään vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken.

En tiedä vaikuttiko valjuun oloon myös eilen vietetty Lapsettomien lauantai. Kuten eilisessä Instagram-päivityksessä kerroin, mekin olemme saaneet osamme sekä primaarisesta että sekundaarisesta lapsettomuudesta. Meidän tarinamme päättyi lopulta onnellisesti, mutta arvet tuo aika kyllä jätti. Ja muokkasi omaa identiteettiäni todella paljon. Lapset eivät ole ikinä olleet meille itsestäänselvyys, vaan on tarvittu aikaa, onnea, tiedettä ja ihmeitä. Ja puolisoiden välistä vahvaa tukea toinen toisilleen.

Juuri nyt odottelen sängyssä muun perheen kolistellessa keittiössä. Onneksi ei sentään tarvitse leikkiä nukkuvaa! Sain jo ensimmäisen kahvikupillisen kouraani ja tuoksusta päätellen uunista tulee kohta ulos jonkin sortin herkkuja. Vaikka tämä päivä on omistettu äideille, minulle se on ennen kaikkea perheen päivä. Perhe ja äitiys koskettavat meitä kaikkia niin kovin monella eri tavalla. Toivotankin tämän pionikimpun myötä päivääsi paljon lämpöä ja lempeyttä. Ja kohtahan näitä upeuksia saa ihastella myös puutarhassa, niin huippua!

Viherkasveja ja terassielämää

Täällä oltaisiin jo ihan valmiina kesään! Tai siis puutarhassa on tietenkin kesken vielä yhtä sun toista, mutta lepokeitaat on viritetty kesätaajuuksille. Kesähuone on siivottu ja terassin viherkeidas odottaa lämpöisiä päiviä. 

Kylmää viherkasvit eivät äkkiseltään siedä, joten vielä kannattaa odotella kelien lämpenemistä, ellei halua kiikuttaa kasveja sisälle iltaisin. 

Kirjoitin viherkasvien terassielämästä Marian hyötytarhaan, Viherpeukalot blogiin. Löydät "Sisusta viherkasveilla viihtyisä terassi tai parveke" -postauksen tästä linkistä.

Mukavaa viikon jatkoa!