Oi ihana marraskuu!

Enpä uskonut tätä sanovani, mutta oi ihana marraskuu! Niin lempeässä kelissä kuuta on aloiteltu ja loppuviikon sääennuste lupailee kovasti aurinkoista. Voiko tämä edes olla totta, ettei nyt vain olisi menneet kuut sekaisin..?

Olen saanut otettua isoja harppauksia puutarhassa, penkkiä toisensa perään on vihdoin laitettu talviteloille. Olen yhä ihmeissäni, miten hienosti puutarha selvisi poissaollessamme, mitään suuria menetyksiä ei ole tullut vastaan. Kituvat kasvit kituivat jo ennen lähtöä. Rikkoja tietenkin on, mutta multapinta-alaan nähden yllättävän vähän niitäkin. Perennepenkit ovat onneksi olleet niin täynnä, ettei sinne ole rikka-armeijaa kunnolla edes mahtunut.

Mutta siis tämä aurinko! Niin ihmeellistä ja ilolla vastaan otettua näin marraskuussa. Jos auringonpilkahduksen onnistuu taltioimaan verkkokalvolleen, oli sitten itse ulkona, autossa tai työhuoneessa, saa siitä ihan mahdottoman paljon energiaa. Tämä on niin epätavallinen vieras tähän aikaa vuodesta, että tekisi mieli kapsahtaa auringon kaulaan joka kerta sen nähdessään. Ja siis miten huippua, että autostakin pitää löytyä aurinkolasit vielä marraskuussa!

Nämä kuvat ovat kasvihuoneesta, jossa syksyiset asetelmat voivat hyvin, kunhan niitä muistaa välillä kastella. Upea ruosteeseen vivahtava haltiankukka 'Sweet Tea' sopii täydellisesti 'Orange Savannah' Erican kaveriksi. Kodikseen ne saivat tietenkin ruosteisen laatikon. En oikein tiedä miten kuvailla kasvien väriä: murrettuja ja mausteisia sävyjä, kanelia, ripaus sinappia ja appelsiinia. Ihanan lempeitä syksyn sävyjä!

Olen nauttinut haravoinnista ja syksyn pihatöistä ihan uudella innolla, yleensä ne ovat olleet vähän pakkopullaa. Kunnon puutarhatauko näyttää tehneen todella hyvää (en kyllä uskonut tätäkään sanovani koskaan).

Sormet syyhyävät jo jouluun, mutta toisaalta en vielä malta luopua syksyfiilistelystä. Kasvihuoneessa on siis syksy, kesähuone on jo saanut ripauksen joulua ja lasitettu terassi on jostakin sieltä välistä. Ihanaa, kun on erilaisia tiloja, joita voi somistaa kulloisenkin fiiliksen mukaan. Sitten vaan suuntaan kaffelle tai glögille päivästä ja fiiliksestä riippuen!

Kaunista viikon jatkoa ja voikaa hyvin!

More is more

Autio ja karu kodin sisääntulo ei enää aiheuta irvistyksiä joka kerta kotiin tullessani. Ruukkupuuhiin päästessäni toimintaa ohjasi ainoastaan ajatus  "more is more". Nyt ruukuista löytyy perinteisiä syyskasveja, perennoja ja heiniä. Onpa siellä huonekasvikin joukossa. 

Ihanan harmahtavaa ja samettiselta näyttävää callunaa on ainakin vielä haettava lisää. Sään toistaiseksi niin salliessa ruukutan kasveja ihan koko kesän edestä. Ai että olikin jo ikävä tätä puuhaa!

Syksyn ruukkuistutuksia Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset postaukseen tästä linkistä.

Mukavaa viikonlopun aloitusta!

Viimeisiä viedään

Tässä alkaa pahasti näyttää siltä, että käsillä on vuoden viimeiset kultapallot. Tämä on ollut ihan ehdoton lempparileikkokukkani nyt loppukesästä. Rento, omapäinen, runsas, pirtsakka. Ihan sama, onko maljakossa ollut yksi vai monta oksaa, aina nämä nähdessäni olen tullut hyvälle tuulelle.

Viime päivien sade piiskasi pitkänhujoppia kultapalloa ihan urakalla. Onneksi se sai tukea ympäristöstään: kasvihuoneen rakenteista ja rungollisesta mustaherukasta. Muuten en ole kultapalloa tukenut, se on saanut elää rennosti sinne tänne kallellaan.

Ja ei tämä syksyn kullankeltainen kausi toivon mukaan vielä kokonaan ohi ole. Kultapallon vieressä oleva maa-artisokka on nimittäin nuppuja täynnä! Jos kultapallo oli kuin köyhän naisen daalia, niin maa-artisokan kukat ovat kuin miniauringonkukkia.

Kaunista syysviikon jatkoa!

Värikästä syksyä!

Ensi viikolla on syyspäiväntasaus, joka on täällä virallinen syksyn aloitus. Tosin kaupat täyttyivät kurpitsoista, Halloween-koristeista ja krysanteemeista heti syyskuun alussa. Toisaalta keli on edelleen kovin helteinen, joten suomalaisen sisäinen kello ei oikein tiedä miten suhtautua. Pitääkö jo kaivaa esiin kaulaliinat vai ostaa vielä uusi rantapyyhe?

Krysanteemien ostaminen tähän kuumuuteen tuntui vähän arveluttavalta. Mutta kyllähän nuo tuovat ihanasti väriä myös aurinkoiseen päivään. Kunhan näitä muistaa kastella tasaiseen tahtiin, iloa riittää mukavan pitkään.

Olen kantanut krysanteemeja kotiin vähän joka kauppareissulta, vaan tuonne ne uppoavat tyhjään pihaan ihan heittämällä. Mittasuhteet ovat täällä niin kovin erilaiset kotitaloon tai kesähuoneeseen verrattuna. Suomessa suurilta näyttäneet ruukut ovat nykyistä kotiamme vasten kuin pikkuisia saviruukkuja. Mutta sinnikkäästi niitä täyttelen!

Käynti syyspuutarhamyymälässä oli kaikin puolin mielenkiintoinen kokemus. Krysanteemien, koristekaalien, heinien, keijunkukkien ja hyvin suosittujen kukonharjojen lisäksi syksy-osastosta löytyi mm. erilaisia samettikukkia, miljoonakelloja, poutapilveä ja orvokkeja. Orvokeista myyjä tosin varoitteli, että keli on niille vielä aivan liian kuuma. Varsinainen sesonki ajoittuu lokakuulle. Kanervat, hopealangat ja skimmiat taitavat löytyä myymälästä vasta talven kynnyksellä. Syklaamejakaan en vielä nähnyt.

Tänä vuonna syysistutukset räiskyvät varsin värikkäinä. Jotenkin tuntui, että kun ruukut muutenkin uppoavat lähes huomaamatta talon kylkeen ja laakeaan etupihaan, niitä halusi vähän alleviivata ja varustaa huutomerkeillä. Ja ilmeisesti se onnistui, sillä tänään talon ohi kävellyt vieras nainen tuli koputtamaan ovelle kertoakseen, miten hän ihastui keltaisen ja violetin yhdistelmään. Häkeltyneenä siinä kiittelin naisen jo jatkaessa lenkkiään.

Värikästä syksyn jatkoa siis sinnekin!

Syyskukkia ja kierrätysmuovia

Blogiyhteistyö: elho

Elho on hollantilainen perheyritys, joka valmistaa muoviruukkuja sekä muita esikasvatukseen ja puutarhanhoitoon liittyviä tuotteita mahdollisimman vähän ympäristöä rasittaen. Elho käyttää energianlähteenä 100% itsetuottamaansa tuulivoimaa. Kaikki pakkausmateriaalit on valmistettu kierrätysmateriaaleista ja itse tuotteiden valmistuksessa käytetään yhä etenevässä määrin kierrätettyä muovia. Ruukkujen valikoima on todella laaja ja sopii sekä urbaaniin että perinteisempään ympäristöön. Itselläni on käytössä muun muassa nämä blogiyhteistyönä saadut mustat pure cone -sarjan ruukut, joiden ensin epäilin riitelevän puutarhatyylini kanssa. Mutta nämä ovat osoittautuneet luottoruukuiksi!

Osa kesäkukkaistutuksista on vihdoin päivitetty syksyisempiin. Etualan matalamman ruukun lankaköynnös ja verililjapuu saivat kaverikseen callunoita ja hopealankaa. Korkampaan ruukkuun istutuin heben eli pensastädykkeen.

Pensastädyke viihtyy hyvin viileässä, mieluiten puolivarjossa. Tämän pensastädykkeen lehdet ovat raikkaan tummanvihreät ja kukat vaaleanpunertavan violetit. Kukkia löytyy valkoisena ja punertavan eri sävyissä. Lehdet voivat olla myös kirjavat. Nämä tuovat hauskaa vaihtelua syysistutuksiin 

Taustan säleikkövilliviini alkaa pikku hiljaa saada syksyn sävyjä. Toivottavasti tämä vuonna on luvassa kunnon väri-iloittelua! Ja toivottavasti syksy jatkuu suosiollisena, niin syyskukat säilyisivät hyvänä pitkään. Elhon ruukkujen puolestaan luvataan kestävän pakkasta -20 asteeseen asti, mutta meillä nämä ovat ulkona koko talven ja ovat kestäneet hienosti. Nyt ei kuitenkaan vielä mietitä talvea vaan nautitaan syyskuun kauneudesta!

Ihanaa viikonloppua!

*Blogiyhteistyö: 

pure cone -sarjan ruukut elho

Syksyinen kukkatarjotin

Puutarha on näin syyskuussa täynnä ihania värejä! Jopa vääränlaiseksi paljastunut daalia (tuon piti olla 'Cafe au Lait, mrrrr!) näyttää syksyn myötä juuri passelilta. Se pääsi koristamaan syksyistä kukkatarjotinta.

Tällaisen teko on helppoa ja hauskaa, sillä materiaaliksi käy mikä tahansa mitä päähän pälkähtää ja silmien eteen sattuu tupsahtamaan. Vinkkejä kukkatarjottimen tekoon löydät Kauppakeskus Veturin blogista,  tästä postauksesta.

Mukavaa lauantaita!

Syyskesän ilopillerit

Pitkänhuiskea syyskaunotar, kultapallo, on meikäläisen uusi suosikki. Se on kestävä ja sitkeä perinneperenna, joka kasvaa oikeastaan ihan itsekseen. Elokuussa kultapallot valtaavat kasvihuoneen sivustan ja notkuilevat rennosti sinne tänne (koska joku on unohtanut tukea ne...)

 Lisää syyskesän ilopillereistä Minttua ja mustikoita -blogissa täällä.

Elokuun kultaamaa viikon jatkoa!

Syyspuuhia

Täällä paistoi parina päivänä aurinko. Kyllä tuntui mahtavalta! Ruska leiskui ja nurmikko ei lotissut (ainakaan ihan kamalasti) siihen astuessa. 

Pihahommia paiskottiin oikein olan takaa. Purettiin, putsattiin, tuuletettiin, siirrettiin, siivottiin, kannettiin, kasattiin.

Pari päivää sujahti sukkelaan ja silti tuntuu, että hommia on jäljellä vaikka kuinka ja paljon. Suurin osa kukkasipuleista on istuttamatta, penkit siivoamatta, kasvimaalla on vielä satoa. 

Onneksi täällä on toistaiseksi säästytty yöpakkasilta. Puutarha on edelleen uskomattoman rehevä, vaikka eletään jo lokakuun puoliväliä.

Kesähuoneessa sisätilat sekoittuvat ulkomaisemaan. Ikkunanlaudan kultapallot eivät tahdo erottua taustan koivuangervosta.

Voi että minä nautin syksystä, tästä värikkäästä siirtymäkaudesta. Vielä kun joku rustaisi lisää (sateettomia) tunteja vuorokauteen.

Kaunista lokakuun jatkoa ja lepppoisaa syyslomaa sen aloittaneille!

Väriä viikonloppuun!

Keräsin talteen puutarhan viimeiset kultapallot kesähuoneen ikkunalle. Jospa nämä toimisivat pikkuaurinkoina ja toisivat vähän valoa ja väriä harmaaseen syyssäähän.

Tosin ei tässä oikeastaan ehdi (eikä varsinkaan kannata) murehtia sadekeliä. Edessä on kaivattu perheviikonloppu ja viimevuotisen joululahjan lunastus. Ensin osa perheestä suuntaa Helsinkiin Cirque Du Soleil'n pyörteisiin, sitten vuorossa on synttäreitä, syyssiivousta, remonttisuunnitelmia. 

Se on kumma miten aina syksyisin iskee kamala sisustusvimma. Nuhruiset nurkat hyppäävät silmille ja koti kaipaa uudistusta. Kesä on huideltu ulkona, mökillä ja reissun päällä, ei ole ollut aikaa tutkailla repsottavaa tapettia tai väärän väristä seinää. Vaan auta armias kun elämä kääntyy sisätiloihin! Lehdet pursuavat toinen toistaan kutsuvampia sohvia, pehmeitä mattoja, syviä sävyjä. Ja toisaalta taas selkeitä muotoja, raikkaita värejä, klassisia kalusteita. Joten luultavasti tässä käy kuten joka vuosi: aikani haaveiltuani skandinaavisesta linjakkuudesta ja marokkolaisesta mausteisuudesta en osaa tehdä päätöstä ja päädyn pysymään vanhassa, tutussa ja turvallisessa. 

Millaisia sisustajia te olette? Onko homma kerralla selvä ja tapetit lähtevät vaihtoon samana iltana? Vai pitääkö päätöksiä kääntää ja vääntää joka suunnalta?

Ihanaa viikonloppua kaikille, oli se sitten remonttia, haaveilua, töitä tai laiskottelua. Minä kun en osaa päättää tätäkään, niin teen vähän kaikkia!

Loistoa vielä lokakuussakin

Kesähuoneen päädyssä kasvava kosmoskukka huitelee korkeuksissa. Suorakylvetty kosmos ehti onneksi kukkaan ennen hallan tuloa. Ja tuossa se jatkaa niin kauan kuin kelit sallivat. Pitkänhuiskea kosmoskukka kestää tuulet ja sateet, myötäilee mukana muttei katkea. Tästä ehtii vielä napsia monet kukat maljakkoon, jos vain yöpakkaset pysyvät poissa.

Kosmoskukka on levittäytynyt myös kesähuoneen ruukutuspöydän ylle. On hauskaa miten se kääntelee "kasvojaan" eri puolille puutarhaa.

Joka vuosi mietin, ehtivätkö suorakylvetyt kosmokset kukkia. Ja joka syksy pääsen ihastelemaan niitä. 

Myös jättiverbenat jatkavat loistoaan. Pitkästä varresta huolimatta jättiverbenat ovat niittymäisen herkkiä. Ne sopivat monen kukan kaveriksi tuoden istutuksiin ilmavuutta ja keveyttä.

Jatkukoon lokakuu siis loisteliaana ja halla pysyköön poissa vielä pitkään! 

Siivouspäivä - ja pah!

Oli kohtuullisen pitkä lista lauantaille, siivousta sisällä ja ulkona. Pilvinen aamu meni joutuisasti imurin varressa, saattoipa siinä samassa rytäkässä myös pari huonekalua vaihtaa paikkaa. Mutta ulkohommat tyssäsivät aurinkoon. Niin kaunista ja lämmintä, että joko a) istuin kahvikuppi kourassa päivää ihmetellen b) yritin ikuistaa jokaisen puutarhaan osuvan auringonsäteen. 

Kesähuoneen ikkunasta avautuu ihana syysnäkymä. Syyskorea pilvikirsikka, kosmoskukkia, jättiverbenaa, Mustilanhortensia. Eihän tuossa nyt mitään pölyjä ehtinyt pyyhkiä, olisi ollut rikos jättää näin upea syyspäivä huomioimatta. Ehkä tänään maltan jo tarttua harjan varteen.

Lisää syyskuun loistoa Minttua ja mustikoita -blogissa täällä. 

Huikean kaunista sunnuntaita!

Auki maailmalle!

Olen aina ostanut pallokrysantteemeista sellaisia melko nuppuisia versioita. "Jotta kukinta vaan kestäisi mahdollisimman pitkään". No nyt opin, että näistä tulee tietenkin valita jo kauneimmin kukkivat. Kun kelit ovat mitä ovat, ei nuppuisten pallokrysanteemien aukeamisesta ole mitään takeita. Pahimmassa tapauksessa saa ihmetellä nuppuja vielä hallan tultuakin.

Katsokaa nyt tätä kerrassaan huikeaa kukintaa ja loistoa! Avonaisena hankittu ja todellakin koko kukinnasta nautittu. 

Lisää syyskukista Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. 

Löydät postaukseni täältä.

Mikä päivä!

Kun on ensin satanut vettä monta päivää kaatamalla niin, että nurmella kävely aiheuttaa suoranaista lotinaa, niin ei voi uskoa todeksi kun aurinko taas paistaa. Ja millä tavalla! 

Eilinen maanantai oli pitkästä aikaa aivan täydellisen upea päivä. Aurinko lämmitti, satoa kypsyi, kaikki näytti taas kauniilta (eikä liiskaantuneelta ja limaiselta). Ilmassa oli sellaista sadonkorjuujuhlan kypsää kauneutta. Olisin voinut jäädä elämään eiliseen! Over and over again. "Päiväni murmelina" -elokuvan tyyppisesti.

 

 

Toivotaan vielä paljon kauniita syyskesän päiviä, lempeää lämpöä ja täyteläisiä värejä. Tällaiset päivät ovat parasta tankkausta talvea varten!

Syksyn odotetuin

Olen jostakin syystä aivan syysvuokon pauloissa. Se ei ole massiivinen kuten upea syyshortensia eikä leviä meillä kuten loisteliaat syysleimut. Mutta jotakin erityisen sykähdyttävää tässä herkässä kaunottaressa on.

Lisää suloisesta syysvuokosta Minttua ja mustikoita -blogissa, pääset postaukseen tästä.

Kaunista uutta viikkoa!

Ihan pihalla

Ihan pihalla, aina vaan. Vihdoin ja viimein olen päässyt kunnolla puutarhan syystöiden pariin. Voi että on tehnytkin hyvää rehkiä raikkaassa syysilmassa! 

Mutta voi siellä pihalla nauttia ilman rehkimistäkin. Näin olen kuullut... Toisilla on jo kausi paketissa ja on aikaa fiilistellä syyspuutarhan parissa. 

Kuvia leppoisasta pihapuuhastelupäivästä löytyy Kauppakeskus Veturin blogista täältä. 

Loistavaa viikonloppua!

Kukkiva syksy

* Yhteistyössä: Huiskula

Tämän vuotisesta syksyn väri-ilottelusta ei voi olla tykkäämättä, oli syysihmisiä tai ei (minä olen, myönnetään). Samaan aikaan loistavat alkusyksyn perennat, sinnikkäät kesäkukat ja tietenkin ihanat syyskukat: callunat, kellokanervat, hopealangat, koristekaalit. Puutarhassa on nyt yhtä runsauden juhlaa!

Viininpunaisena hehkuva onnenapila sopii loistavasti syksyyn. Talvetin tämän varastossa ja se lähti keväällä nopeasti kasvuun lämpimään päästyään. Kohta on taas aika siirtää se varaston suojiin, mutta vielä nautin kauniista lehdistä ja vaaleanpunaisista kukista.

Tänä vuonna olen erityisen innoissani vihreäsävyisistä callunoista. Ne ovat ihanan raikkaita ja sopivat väripariksi oikeastaan kaikkien kanssa.

Siirsin mustan ruukutuspöydän pääterassille, villiviiniseinämän eteen. Kokosin siihen syksyisen ruukkukollaasin, sillä tämä näkyy sisälle olohuoneeseen. 

Kasvien värisävyt ja tunnelmat vaihtelevat syysauringossa ihanasti.

Mikäs tässä ollessa, kukkivasta syksystä nauttiessa. Enää puuttuu vain glögilasi kädestä!

* Blogiyhteistyö: 

Huiskula, callunat