Jouluaskarteluja

Tauti on voitettu ja jouluvalmistelut taas vauhdissa. Väkersin pieniä sammalpalloja sisäkoristeeksi olohuoneen pöydälle. Ja kun sitä pääsi hommassa vauhtiin, niin sammaleeseen olisi tehnyt mieli kieputtaa yhtä sun toista. 

Lisää sammalpalloista Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset lukemaan jutun tästä.

Kaunista talviviikkoa, joko teillä on tullut lunta? Täällä tupruttelee lisää, alkaa näyttää ihan joululta!

Melkoinen viikonloppu!

Perjantaina, illan alkaessa hämärtyä, saapui hento lumisade peittämään kuraista maata. 

Olin koko viikon odottunut pääseväni jatkamaan keskeneräisiä pihahommia, mutta perheessä jyllännyt vatsatauti oli pitänyt kiireisenä sisätiloissa.

Varhain lauantaiaamuna emme meinanneet lasten kanssa uskoa silmiämme. Lunta oli tullut yön aikana ihan valtavasti! Eipä tarvinnut enää murehtia pihapuuhista. Eikä kohta enää lumitöistäkään. Oli tullut minun vuoroni kaatua petiin. 

Nyt, muutamaa vuorokautta myöhemmin, uskon taas elämän voittavan. Että osaakin olla kurja tauti.

Toivotan teille tervettä viikkoa ja kauniita talvipäiviä! Täällä näyttää maanantai valkenevan auringonsäteiden kera. Aurinkoenergiaa tässä nyt tarvitaankin!

Makea jouluarvonta!

* Yhteistyössä: Docendo

Leivotaanko teillä jouluisin perinteisiä herkkuja? Ovatko reseptit isomummolta perittyjä? Vai onko joulun herkkupöydässä joka vuosi uusia tulokkaita? Täällä on vietetty sateinen sairaspäivä tulevia jouluherkkuja suunnitellen ja nyt kyllä jauhopeukaloa syyhyttää. Pääsin nimittäin tutustumaan Emma Iivanaisen Emman makea joulu -kirjaan. Kiitos Docendo tästä!

Emman makea joulu on täynnä kauniita herkkuja omaan joulupöytään, lahjaksi ja joulukodin koristeeksi. Taidokkaat leivonnaiset on kuvattu kutkuttavan ihanasti. Suureksi ilokseni joukossa on myös helposti ja nopeasti toteutettavia joulureseptejä. Kirjan luvataankin sisältävän ohjeita niin aloittelevalle leipojalle kuin pidemmällekin edenneelle harrastajalle. Reseptit on merkitty tunnuksilla kategorioihin superhelppo, keskitasoinen ja sopivasti haastetta. Plussaa myös selkeästi merkityistä gluteeniton, kananmunaton, maidoton -tunnisteista.

Kirja sisältää yli 70 kekseliästä ideaa. Perinteisten joulusuosikkien lisäksi kirjassa on myös uusia tuttavuuksia. Miltä kuullostaisi marengista valmistuvat syötävät kuusenkoristeet tai piparmintturouheella kuorrutetut suolatikut? Minulle ei ole tullut mieleenkään valmistaa strösseleitä itse! Tähänkin löytyy ohje kirjasta. Meidän tonttukeittiömme padassa porisee ihan kohta vanhanajan fudge, joka on sekä gluteeniton että kananmunaton. Lapset haluaisivat joulupöydän kruunuksi satumaisen Winter Wonderland Caken. Eli kakkutaituri-ystäväni, huhuu, saa ilmoittautua! Pelastakaa joulurauhamme.

Sain Docendolta arvottavaksi Emman makea joulu -kirjan teidän lukijoiden kesken. Nyt kannattaa tavoitella kirjaa joko omaksi tai ihanaksi joululahjaksi!

* Yhden arvan saat jättämällä viestin tähän postaukseen. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki ja mielellään myös sähköpostiosoite, jotta mahdollinen voittoviesti tavoittaa juuri sinut!

* Kaksi arpaa saat olemalla / liittymällä Kanelia ja kardemummaa -blogini lukijaksi ("Lukijat"-laatikko blogin oikeassa reunassa, näkyy internet-versiossa) ja jättämällä viestin tämän postauksen perään.

* Kolmas arpa on jaossa blogin Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi arvontapäivityksen alle.

Arvota alkaa NYT ja päättyy viikon kuluttua torstaina 1.12.2016 klo 24. Jos voittajaa ei tavoiteta viikon sisään, suoritetaan uusi arvonta.

Onnea makeaan arvontaan!

Joulun helpoin DIY-tähti

Rakastan askartelua ja väkertämistä, mutta olen välillä vähän saamaton ryhtyäkseni hommiin. Tämä, ehkäpä maailman helpoin DIY-tähti, kuitenkin valmistuu ilman erityisiä tarvikkeita tai askartelutilaa. Ja homman jälkeen ei edes tarvitse ryhtyä siivouspuuhiin.

Tähteen tarvitaan puinen nivelmitta ja sinitarraa, teippiä tai narua. Olen löytänyt vastaanvanlaisia mittoja kirppiksiltä, mutta tämä on ostettu uutena Clas Ohlsonilta. Mitan hinta oli 2,99 ja sen pituus on 2 m.

Taittele mitta tähden muotoon ja kiinnitä mitan päät toisiinsa joko sinitarralla (kuten tässä), teipillä tai narulla. Ripusta tähti seinälle. Jos mittasi on vanha ja kovin löysänivelinen, muoto ei pysy kunnolla. Eli mitä jäykempi mitta, sen parempi tähän puuhaan.

Työhuone on jo saanut vähän jouluista ilmettä, kuten nämä veikeät rungolliset minisypressit. Samanlaiset löytyvät ulkoa etuoven vierestä (täältä).

Mukavaa uuden viikon aloitusta, taas ollaan lähempänä joulua! <3

Välillä iskee väsymys

Ohjelmointipäällikkömme täytti hiljattain 4 vuotta. Ohjelmointipäällikkö-nimitys juontaa pikkumiehen ensimmäiseen vuoteen, jolloin suloinen vauva-arki olikin jotain muuta kuin mitä olimme odottaneet. Paha refluksitauti allergioineen ja synnynnäinen munuaisvaiva toivat haasteita arkeen. Päivät ja yöt seurasivat toisiaan melko samanlaisina: valvomista, kantamista, itkua (sekä lapsen että äidin).

Nyt, neljä vuotta myöhemmin, talossamme asuu elämää ja maailmaa syleilevä pikkumies, jolla on korkea kipukynnys ja uskomaton kyky valaista pimeinkin päivä. Vaivat ovat muuttaneet muotoaan, mutta ovat edelleen jollakin tavalla läsnä. Säännölliset kontrollit ovat siinä mielessä huojentavia, että tiedämme huippulääkäreiden tarkkailevan poikaamme ja mahdolliset muutokset varmasti huomataan. Vertailumateriaalia on koko pienen miehen eliniältä. 

Mutta niin vaan nuo tutkimuspäivät imevät mehut äidistä. Aivan totaalisesti. Samaan aikaan olo on sekä toiveikas että pelokas, sitä yrittää varautua huonoihin uutisiin kuitenkin hyviä toivoen. Lastenklinikalla lapsi iloitsee eri osastojen leikkipaikoista, sairaalaklovneista, tarrapalkinnoista, pillimehusta. Äiti yrittää olla reipas ja tukea lasta, lohduttaa tutkimuksessa pelokasta pientä mieltä. Tunteet menevät laidasta laitaan, molemmilla.

Seuraava päivä menee akkuja ladatessa. Toipuessa. Sylitellessä. Vähän extraherkkuja nautiskellessa. Näillä reissuilla näkee aina paljon pieniä, sairaita potilaita. Meillä sen sijaan ei ole mitään akuuttia hätää.  Olo on kiitollinen, poikamme on hyvissä käsissä.  Olemme päässeet vähällä. Siitä huolimatta välillä vain meinaa iskeä totaaliväsymys. Peitto pään yli vedettynä pitää hetki surkutella. Onneksi pikkumiehen positiivisuus on tarttuvaa sorttia!

Tarpeeksi kylmähermoisia?

Kirjoitin Marian hyötytarhassa kylmää sietävistä höytykasveista. Täällä alkaa olla lumet sulaneet ja lämpötila on taas kohonnut plussan puolelle. Nyt odotan mielenkiinnolla, miltä kasvimaahan jäätyneet punajuuret mahtavat näyttää...

Mitkä kasvit ovat tarpeeksi kylmähermoisia, vieläkö palsternakkaa saadaan pannun? Jatkuuko mattimyöhäisen kotipuutarhurin sadonkorjuu?

Kylmähermoiset-postauksen pääset lukemaan Viherpeukalot blogista tästä. 

Hyvää viikonloppua!

No nyt!

Lastensynttärit, check! Isänpäivä, check! Nyt nokka kohti joulua. Ihan satasella. 

Omppupuussakin on jo joulukoristeet valmiina. Voi tätä joulunodotuksen riemua!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Juuri ajallaan

Viime postauksessa manailin, miten talvi pääsi yllättämään kotipuutarhurin. Kasvit sen sijaan ovat juuri ajallaan. Siirsin ulkotiloissa majailleen kalamondiinin syksyn myötä sisätiloihin, ja sehän innostui tuottamaan oikein kunnon sitrussatoa! Juuri sopivasti keskelle synttärihulinaa ja vierailuja, väriltäänkin vielä olohuoneen sohvatyynyihin mätsäten.

Kasvi tuoksuu huumaavalta kukkiessaan. Tuoksu on samaan aikaan voimakas ja herkkä, ihana raikas ja kuitenkin kukkainen. Satoa on saatu ennenkin, mutta lähinnä muutaman hedelmä kerrallaan. Nyt pieni puu melkeinpä notkuu hedelmiä ja kun katsoo oikein tarkkaan, huomaa koko puun olevan täynnä vihreitä palleroita.

Maku näillä on karmivan kirpeä. Ei todellakaan mitään tekemistä mandariinin, appelsiinin tai edes sitruunan kanssa. Olen lukenut, että nämä soveltuisivat hyvin vaikkapa marmeladin valmistukseen. Tosin ei tuota satoa vielä ihan kilokaupalla tule.

Pirtsakka tapaus joka tapauksessa, juuri sopiva piristysruiske marraskuuhun!

Talvi yllätti puutarhurin

* Yhteistyössä: Huiskula

Nolottaa sanoa, mutta niin siinä pääsi käymään. Talvi yllätti kotipuutarhurin. En ollut ollenkaan varautunut tällaiseen pitkäkestoiseen lumeen ja pakkaseen tässä vaiheessa syksyä. Osa punajuurista jäätyi kiinni kasvimaahan ja perennojakin huojuu vielä siellä täällä. Ei mitään kauniita talventörröttäjiä, vaan vihreitä lehtiä ja kukkanuppujaan roikottavia myskimalvoja. Muun muassa.

Mutta teen kuten aina: huijaan pihaan tulijat kutsuvalla etukuistilla. Callunoita, havuja, kynttilöitä.

Muutama mielenkiintoinen yksityiskohta, niin kukaan ei huomaa puolitalviteloilla olevaa puutarhaa. Ja kuka hullu sitä nyt viimassa ja pimeässä edes haluaisi pihaa kierrellä, kun voi astua suoraan sisälle höyryävän kuumalle glögille!

Sain blogiyhteistyön tiimoilta Huiskulalta hauskoja havukasveja. Erityisen paljon ihastuin näihin pieniin rungollisiin sypresseihin. Niin veikeitä!

Rehellisyyden nimissä on silti tunnustettava: kun sypressilähetys kotiutui, nielaisin pari kertaa tyhjää. Olin kaavoihini kangistuneena ja vähän mielikuvituksettomana ihmisenä kuvitellut sen sisältävän perinteisiä tummanvihreitä puskia. Epäilys mielessä istuttelin heleän limenvihreitä 'Wilma' kultasypressejä. Nämä pienet olivat söpöjä, mutta että tuollaiset isot ovenpieleen...

Mutta kun sitten katselin kokonaisuutta, taustalla näkyviä kääpiövuorimäntyjä, tummia timanttituijia ja ulko-ovessa roikkuvaa syvänvihreää kuusitähteä, totesin näiden raikastavan ilmettä hyvinkin passelisti. Ei kaiken tarvitse olla niin synkää ja tummaa, vaikka marraskuuta eletäänkin.

Vielä vähän jouluväriä mukaan ja tässä ollaan ihan valmiita talveen! 'Kadetti' purppuraomenapuun punaiset pallerot ovat kestäneet pakkasta hienosti. Keräsin niitä koristukseksi ulko-oven viereiselle ikkunalaudalle.

Mukavaa loppuviikkoa, tämä kotipuutarhuri antoi juuri periksi talvelle. Eli eikun glögin keittoon!

Kohti joulua

Pääsin tutustumaan Suomalaisen Kirjakaupan jouluisiin uutuuskirjoihin kirjoittaessani postausta Kauppakeskus Veturin blogiin. Glögiä ja joulukirjoja takkatulen ääressä, ei ollenkaan pöllömpi tapa viettää päivää!

Parasta kuitenkin on, että sain arvottavaksi Olga Temosen Olgan joulu -kirjan! Olgan joulu on täynnä maalaistalon tunnelmaa ja tarinoita sekä jouluisia reseptejä. Kirja on suloinen sekamelska lasten vilskettä, tunnelmallisia hetkiä ja perinteitä. 

Voit osallistua kirja-arvontaan Kauppakeskus Veturin blogissa, pääset sinne tästä. Arvonta-aika päättyy 22.11.2016 klo 24. Palkinto postitetaan arvonnan voittajalle, voit siis osallistua mistä päin Suomea tahansa.

Tunnelmallista joulun odotusta ja onnea arvontaan!

Juhlien jälkeen

Meillä juhlittiin viikonloppuna Ohjelmointipäällikön 4-v synttäreitä. Kun asuu aivan toisella puolella Suomea suvusta, juhlahumuun menee koko viikonloppu. 

Emännöinti ei kuitenkaan ole raskasta tutussa porukassa. Lapset riemuitsivat saatuaan kummitädit visiitille. Aikuiset nauttivat rauhallisesta illasta. Tytöt supattivat salaisuuksia suljetun oven takana. 

Parasta juhlissa on kuitenkin juhlien jälkeinen päivä. Vieraat on saateltu kotiin, puretaan siskonpetejä, ulkoillaan perheen kanssa, herkutellaan juhlajämillä. Olo on mukavan raukea ja onnellinen.

Edessä on kiireinen viikko, mutta vielä hetken ihmettelen pienen taistelijamme 4-vuotista taivalta. Tähän on mahtunut paljon huolta ja väsymystä, mutta vielä paljon enemmän iloa, ihmetystä ja suurta kiitollisuutta. Elämä todellakin on lahja!

Valmiina!

Kasvihuoneessa ollaan valmiina vastaanottamaan talvi. 

Lunta on some-kuvista päätellen pyryttänyt ympäri Suomea. Meilläkin on hento kerros, joka ei tosin ehtinyt mukaan näihin kuviin.

Puutarhassa olisi vielä riittänyt puuhaa, mutta ehtiipä nuo myöhemminkin. Odotan lumen tuloa aina vähän kauhulla. Vaikka sitä kuinka povattaisiin, niin silti se pääsee yllättämään joka vuosi ja hommat jäävät pahasti kesken. 

Toisaalta lumi on ihanan armollista: on aika ripustaa puutarhahanskat naulaan ja keskittyä jouluun, kransseihin ja havutöihin.

Mukavaa loppuviikkoa!

Kaukainen muisto vain

Värikylläs ja aurinkoinen lokakuu tuntuu enää erittäin kaukaiselta muistolta. Minulle marraskuun pimeyden pelastaja on ajatusten kääntäminen kohti joulua. Kunhan saamme alkukuun synttärihulinat juhlittua, lähtee iso jouluvaihde päälle! 

Viherpeukalot blogissa ollaan kuitenkin vielä hetki lokakuun lumoissa. Tämä oli ehkä kaunein syksy ikinä! Ja ensilumikin satoi täsmälleen samana päivänä kuin 13 vuotta sitten. Jaa, mistäkö muistan sen? Juhlimme silloin syyshäitämme ensilumen ympäröimänä. 

Lisää lokakuun parhaita paloja Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset sinne tästä.