Ehdin!

Nippa nappa ehdin vielä laittaa kuukauden kuvan. Viime keväänä tässä oli tasainen nurmi, nyt maiseman on täyttänyt kesähuone ja sen edessä olevat kolme uutta penkkiä. Sipulikukat ovat hyvässä vauhdissa ja kasvavat silmissä. Ensimmäset tulppaanitkin kukkivat jo! 

Kuukaden kuva: Huhtikuu 2015

Tulppaaneista ensimmäisenä ei suinkaan avautunut nuppujaan pullisteleva kääpiötulppaani (Tulipa turkestanica) vaan ihan tuossa oikeassa reunassa näkyvä punavalkoinen lummetulppaani 'Ancilla'. Sen kukat aukeavat auringon paistaessa lähes vaakatasoon. Veikeä tuttavuus.

Samalla kun toivottelen teille oikein mukavaa vappua, huhuilen siemenarvonnan voittajia! Palkintona oli siis 20 pussia Kotipuutarha-lehdeltä saatuja Hortus Luxus-sarjan vihannesten siemeniä. Sain arpoa 3 settiä ja onnelliset voittajat ovat:

Teija Hämäläinen, Nina Hautala ja Satu,

lämpimät onnittelut teille! 

Laittakaa yhteystietonne minulle osoitteeseen kaneliajakardemummaa(at)live.fi, niin saadaan siemensetit matkaan mahdollisimman pian!

Ja vielä tänään ehtii osallistua ihanaan Sonjan yrttitarha -kirjan arvontaan täällä! Arvonta-aika päättyy vappuaattona klo 24. Iloista kevään juhlaa ja onnea arvontaan!

Kohta päästään perille!

Kohta päästään perille, nimittäin kasvihuoneeseen!

Joka vuosi mietin, millaisella aikataululla olen tomaattihommia tehnyt. Jostakin syystä joku aina hävittää huolella kirjatut ja arkistoidut muistiinpanoni... Tänä vuonna päätin laittaa tiedot muistiin tänne, niin löydän ne myös jatkossa.

Sain testattavaksi Nelson Gardenin Rootmaster-pienoiskasvihuoneen ja kylvin tomaatinsiemenet siihen 8.3.2015. Tässä taimien esikasvatukseen sopivassa laatikossa on itsekastelutoiminto, joka toimii kastelunauhojen ja pohjakaukalon avulla. Tänä vuonna multiin pääsi Marmandino One, Sungold, Chocolate Cherry, Pink Plum Baby sekä Ace 55 tomaatinsiemeniä. Rootmaster-minikasvihuoneeseen mahtuu 32 tainta. Yhteensä istutin 43 tomaatinsiementä.

Kylvin siemenet kosteaan taimimultaan, noin puolen sentin syvyyteen. Kylvökset peitin minikasvihuoneen kannella. 

Koska siemen itää parhaiten lämpimässä, laitoin kylvökset pesuhuoneen lattialle nauttimaan lattialämmityksestä. Pari päivää myöhemmin siirsin hennot tomaatinalut ikkunan edessä olevalle pöydälle. Kymmenen päivää myöhemmin tomaatintaimet yrittivät jo kääntyillä kohti valoa.

Kolme viikkoa kylvöstä koulin taimet. Rootmaster-minikasvihuoneen kennoston solut aukeavat kirjan tavoin, joten taimet oli helppo siirtää säästämiini maito- ja mehutölkkeihin. 

Laitoin tölkkien pohjalle lekasoraa ja ravinteikasta taimimultaa, ja upotin taimet entistä kasvusyvyyttä syvempään, aina alimpaan lehtipariin asti. Leikkasin tölkkien pohjasta yhden kulman, jotta liika kasteluvesi pääsee valumaan pois.

Olin varannut tomaatintaimille korkeat muovilaatikot, jotta taimia olisi helppo kuljettaa kasvihuoneeseen karaistumaan. No, lämpimät kelit ovat antaneet odottaa itseään ja taimet ovat ehtineet hurahtaa sisätiloissa melkoisiin mittoihin. 

 Tuki-grillitikut jäivät hetkessä lyhyiksi. 

En ole ikinä aikaisemmin hoitanut tällaista viidakkoa tässä vaiheessa kevättä. Hieman kauhuissani yritän luottaa, että nämäkin honkkelit taimet vankistuvat, kun pääsevät lopullisesti muuttamaan multiin kasvihuoneeseen. 

Kunhan taas muistaa istuttaa taimet entistä syvempään. Näin mullan alle jääneeseen varteen kasvaa uusia juuria ja tomaatti saa vahvan juuriston.

Mitenkäs teidän tomaattitilanne? Ja onko minulla vielä toivoa noiden hujoppien kanssa?

Mietteitä matkan varrelta

Kerroin uudesta harrastuksestani, Fustrasta, ensi kertaa täällä. Alkuvuosi on ollut monella tapaa itseni haastamista ja mukavuusalueelta poistumista. Olen monesta asiasta valtavan innoissani, mutta samaan aikaan myös kauhusta kankeana. En tiedä, oliko isäni kuolema tammikuussa jonkinlainen alkusysäys tälle kaikelle. Muistutus elämän yllätyksellisyydestä. Kaikkea ei voi lykätä ikuisesti ja jotkut tilaisuudet eivät ikinä toistu. On vain ryhdyttävä, uskallettava, mentävä mukaan tai jättäydyttävä pois, tehtävä päätöksiä suuntaan tai toiseen.

Fustratunneilla ei onneksi tarvitse olla kauhusta kankeana, vaikka kankeus kyllä käy tutuksi! Fustra Finlandin mukaan tunneilla lähdetään hakemaan neutraalia, luonnollista asentoa ja tavoitteena on kehon tasapainottaminen. Tunnilla oma pää ja kropan tuntemus kertovat minun olevan suorassa ja tasapainossa, mutta peili näyttää ihan muuta. Fustra yksilövalmentajani Marja joutuu kääntämään lantiotani toistuvasti. Ja sitten heti perään korjaamaan olkalinjaani. Taidan olla sukua korkkiruuville.

Hetken muistan Marjan ystävällisesti mutta jämäkästi tekemät korjaukset. Hetken jopa tunnen oikean paikan ja sen tuomat muutokset. Sekä ryhdin pitäminen että suoritettava liike muuttuu paljon helpommaksi. Huima tunne! Liikkuvia osia ja muistettavaa on kuitenkin vielä liikaa ja oikea ote herpaantuu nopeasti. Onneksi Marja kiertää minua kuin kissa kuumaa puuroa ja tökkäilee, vääntää ja kääntää aina tarvittaessa.

Periaatteessa liikkeet ovat tuttuja. Ne näyttävät tutulta Marjan näyttäessä mallia. Mutta ne ei eivät tunnu millään lailla tutuilta. Olen tehnyt montaa liikettä niin, että painopiste tai liikeradan suunta onkin ollut väärä. En tiedä olenko jotenkin erityisen kovakalloinen, mutta kävin aikoinaan joogatunneillakin yli puoli vuotta, ennen kuin tajusin hengittäväni väärin. Pinnallisesti, enimmäkseen keuhkojen yläosalla. Muistan vieläkin miltä tuntui, kun oikea hengitystekniikka todella avautui minulle. Makasin hämärässä joogasalissa ja mieleni teki hihkua ääneen. Ravistella vieruskavereita ja kertoa oivalluksestani. Nyt tuo oikea hengitystekniikka auttaa aktivoimaan ja keskittymään syviin vatsalihaksiin, yhteen Fustran perusteeseistä.

Ei Fustrassa olla pyörää uudestaan keksitty. Kyse on oman kropan tuntemisesta. Tiukasta keskittymisestä. Pienistä oivalluksista, parin sentin korjaavista liikkeistä. Niiden avulla päästäänkin sitten jo ihan eri lihasryhmien kimppuun. Tähän asti on näköjään tullut tehtyä paljon "sinne päin". Fiilis junan alle jääneestä kropasta Fustratuntien jälkeen kertoo, että uinuvia kohtia on tavoitettu. Nyt kun löydän oikean harjoitteluasennon nopeammin ja osaan aktivoida oikeat lihakset, treeni on muuttunut entistä tehokkaammaksi. Ja kovemmaksi. "Ihan hirveä liike!!" lipsahtaa suustani, kun vatsalihastreenin jälkeen puuskutan syvät vatsalihakset täristen.

Välineet Fustratunnilla ovat alkuun hyvin yksinkertaiset. Lämmittelyt tehdään cross trainerilla, jossa jo haetaan kropan suoraa linjaa ja kokonaisvaltaista hallintaa. Fustrasalissa kropan oma paino ja vastus ovat ne tärkeimmät välineet. Lisäksi käytössä on jalkojen ja lantion asentoa helpottava "Fustra-tiiliskivi" sekä keppi ja pienet käsipainot. 

Oma ystäväpiirini on ollut Fustrasta innoissaan, mutta tietämättömät kuulemma tituleeraavat sitä usein keppijumpaksi. No mistään vanhainkodin jumppatunnista ei todellakaan ole kyse, syke nousee, vatsalihakset tärisevät, tuskanhiki helmeilee otsalla. Eipä silti, en minä ole vanhainkodin keppijumpassa ikinä ollut. Mistäs sen tietää miten nykyisiä teräsmummoja ja -vaareja treenautetaan!

Jos haluat kokeilla miltä Fustra sinusta tuntuu, klikkaa itsellesi näytetunti  Kouvolan Lady Linesta tai etsi lähin Fustra-toimipiste täältä. Mielelläni kuulisin teidän muidenkin kokemuksia ja ajatuksia aiheesta!

* Kaikki tekstikuvat via Pinterest

* Treenikuvat otti Fustra personal trainer Marja Pesonen. Ja näillä kuvilla paineltiinkin sitten mukavuusalueeni ulkopuolelle oikein kunnon harppauksin! 

* Toim.huom. Kuvat eivät edusta täydellisiä Fustra-liikeharjoituksia, vaan tämänhetkistä kehitysvaihettani.

Vihdoin!

Vihdoin meilläkin! 

 Krookukset kukkivat ja kevät tulee ryminällä.

Ihan tuli lapsuus mieleen tässä viime viikolla tuskaillessa. Muiden blogi- ja instagramkuvia katsellessa tuntui, että kaikilla muilla kukkii jo krookukset ja vuokot ja pikkuiirikset ja ja ja... Kaikilla muilla oli kevät paljon pidemmällä.

Kyllähän minä tiedän, Suomi on iso maa. Osa lukijoista on vielä lakaissut lunta terasseilta. Mutta minkäs sitä kevätkärsimättömälle luonteelleen voi.

Kun osasi katsoa oikeasta kohdasta, näkyi niitä valkovuokon alkuja meilläkin. Hentoina, mutta samalla kovin sinnikkäinä, heräilemässä uuteen kauteen, kurottelemassa kohti aurinkoa.

Myös kesähuoneen edusta näyttää lupaavalta. Näitä uusia penkkejä tehtiin syysmyöhällä ja lukuisat kukkasipulit istutettiin maahan kilpaa lähestyvän talven kanssa. Paria hassua perennaa lukuunottamatta penkit ammottavat vielä tyhjyyttään. Mutta kukkaloistoa on luvassa edes hetkeksi.

Päivä päivältä kaunistuva kevät, vihdoin meilläkin. Hip hei ja hurraa!

Mintusta on moneksi

Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa, nyt asiaa mintuista. Kuten otsikkokin kertoo, mintusta on moneksi. Kuten vaikkapa näkösuojaksi kasvarissa kahvitellessa!

Oikein mukavaa viikonloppua!

Aamuterveisiä kasvihuoneesta!

Aamuauringon lämmittämiä terveisiä kasvihuoneesta!

Kun aamuisin aukaisee kasvihuoneen oven, tuoksu on kerrassaan huumaava! Auringon hellimät orvokit täyttävät tilan viehkeällä tuoksullaan.

Se on kuin lupaus tulevasta kesästä.

Ihanaa viikon jatkoa!

Kiirettä pitää!

Niinhän tässä aina käy. Ensin kevään odotus tuntuu tuskaisen pitkältä, ja hetikohta on jo niin paljon hommaa ja kiirettä, ettei meinaa edes peruspihajuttuja ehtiä tehdä. Puhumattakaan niistä kaikista talven aikana virinneistä suurista suunnitelmista. Haaveet kyllä pitävät virkeinä ja auttavat odotuksen yli, eli ei niitäkään sovi unohtaa!

Olen aikaisemminkin kertonut, etten ole kummoinen esikasvattaja. Kaikenlaista viritelmää ja kokeilua pitää kuitenkin olla, ja onnekseni tomaatit suostuvat kasvamaan tarjoamissani olosuhteissa.  

Tykkään ja suosin lajeja, jotka voi kylvää suoraan kasvimaalle. Varmoja, helppoja, luotettavia. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset lehtisalaatit, retiisit, porkkanat, lehtimangoldi ja monet yrtit. Ja jos joku menee pieleen, aina voi syyttää säätä. 

Jos et ole vielä ehtinyt täyttää siemenvarastojasi, niin nyt olisi loistava arvonta tiedossa! Sain nimittäin Kotipuutarha-lehdeltä ison kasan Hortus Luxus -sarjan vihannesten siemeniä arvottavaksi. Setissä on sekä esikasvatettavia että suorakylvöön sopivia lajikkeita. Jokainen setti sisältää yhteensä 20 pussia vihannesten siemeniä ja saan arpoa 3 settiä.

Suorakylvöön sopivia ovat mm. veikeä 'Red Head' retiisi, joka on valkoisen ja pinkin sävyinen rapea ja mieto lajike. 

Yksi lemppareistani on pehmeän mehukas ja punaruotinen lehtimangoldi 'Fantasy'. 

Salaatinlehtisekoite 'Speedy Mix' sisältää erittäin nopeasti kasvavia, eri makuisia ja muotoisia salaatteja. Sitä voidaan kasvattaa myös ympäri vuoden sisällä. 

Palkintosetin esikasvatusta tarvitsevia lajikkeita on mm. erityisesti ruukkukasvatukseen kehitetty kesäkurpitsa 'Patio Star F1 Hybrid'. Esikasvatettavaksi tai suorakylvöön sopii puolestaan avomaakurkku 'Diamant F1 Hybrid'. Lisäksi löytyy porkkanaa, kurpitsaa, maissia ja montaa muuta, yhteensä siis 20 erilaista siemenpussia. Ihan tässä jo vesi herahtaa kielelle, kun miettii ihanan rapsakkaa ja maukasta satoa, todellista lähiruokaa!

Voit osallistua arvontaan seuraavasti: 

* Jättämällä viestin tähän postaukseen. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki!

* Lisäarvan voit lunastaa blogin Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi.

Arvonta-aika alkaa NYT ja päättyy viikon päästä maanantaina 27.4.2015 klo 24.

Onnea arvontaan ja sormet multaan!

* Edi. Arvonta on päättynyt.

Juhlapäivä!

Saimme postia Fiskarsilta.

Olin ajatellut avata yllätyslaatikot vasta Ohjelmointipäällikön mentyä päiväunille.

 Mutta pieni nimipäiväsankari oli sitä mieltä, että paketit oli tarkoitettu hänelle.

 Ainakin niistä riitti iloa meille molemmille!

 Piilossa... Ja tadaa, esillä!

Oikeastihan nämä Fiskarsin Solid PopUp -puutarhasäkit sopivat pakettikääreen mukaan esimerkiksi lehtien ja ruohon keräykseen, tavaroiden kuljettamiseen, likapyykille.  Mieleeni tuli myös nyt niin trendikäs säkkiviljely. Puutarhasesongin ulkopuolella meillä tullaan käyttämään näitä ainakin kierrätystavaroiden keräykseen ja kuljetukseen. Kevyet PopUp-säkit menevät kasaan ihan littanaksi ja ne voi pestä vaikka puutarhaletkulla huuhtelemalla.

Painorajoja en käärepaperista löytänyt, mutta hyvin nuo näyttivät kestävän tuollaista 13 kiloista. Kääreissä ei myöskään ollut mainintaa pussihyppelystä tai seikkailutunnelista, mutta ne pääsivät heittämällä käyttölistamme kärkeen.

* Tuotteet saatu käyttöön blogiyhteistyön tiimoilta. 2-vuotias muuten vaan. Kummassakaan ei ollut palautusoikeutta. Enkä haluaisikaan.

Melkein lähti käsistä...

Sitä pääsi melkein mopo lähtemään käsistä, kun kotikulmien puutarhamyymälä eli Viherpeukalot alkuviikosta avasi ovensa. 

Ohjelmointipäällikkö piti huolen, että visiitti ei venynyt liian pitkäksi. On muuten yllättävän haastavaa valita kasveja samalla, kun yrittää pitää silmällä parivuotiasta ikiliikkujaa. 

No, löysin kauniita yksilöitä ja ruukkuja, mutta pikkumies ehti kiivetä hyllyn päälle, nuuhkia kaikki lannoitepussit ja -purnukat sekä kieriä kukkapöytien alla.

Jos en olisi ollut niin huumaantuneena ihanista ja kauan kaivatuista tuoksuista, väreistä ja vihreästä, olisin hävennyt.

Lähetän siis anteeksipyyntöni eetteriin kaikille, jotka osuivat paikalle samaan aikaan.

Ensi kerralla menen yksin. Piste.

Aloittelijan moka ja kirja-arvonta!

Puutarhainnostukseni lähti alkujaan yrteistä. Kasvatin aikoinani vuokra-asuntoni parvekkeella basilikaa, persiljaa, ruohosipulia. Niitä yleisimpiä. Myöhemmin olen oppinut yrteistä yhtä sun toista. Ja valikoimakin on laajentunut, sekä puutarhamyymälöissä että omassa puutarhassani. On sitruunatimjamia, ananassalviaa, suklaaminttua, basilikaakin vaikka kuinka montaa laatua.

Tänä vuonna metsästin Kevätmessuilta mansikkaminttua, sitruunaverbenaa, appelsiinitimjamia ja mojitominttua. Löysinkin ne kaikki ja tein oikein kunnon aloittelijan emämokan. Sekä sitruunaverbena että mansikkaminttu olivat ulkomaista alkuperää ja ottivat nokkiinsa kuljetuksesta kylmässä. En vilkaissut purkin pohjaan ja tarkistanut juuriston kuntoa. Sitruunaverbena heitti veivinsä vaikka kuinka yritin hoivata sitä isommassa ruukussa ja paremmalla mullalla. Minttu sen sijaan on niin vahvaa tekoa, että vaikka taimi pudotti lehtensä ja käpertyi silmissä, uusia juuriversoja rönsyili mullan pinnassa tuota pikaa.

Appelsiinitimjamit ja mojitomintut sen sijaan olivat terhakoita alusta asti. Nyt hoivaan ja hellin näitä pienokaisia, jotta pääsen myöhemmin istuttamaan ne kasvihuoneeseen.

Ajoitus oli täydellinen, kun sain luettavakseni Sonja Lumpeen uusimman kirjan Sonjan yrttitarha. Kirja ohjeistaa yrttien kasvatukseen kasvimaalla, ruukuissa ja ikkunalaudalla. Kirja esittelee laskujeni mukaan 29 eri yrttiä, jokaisen omana kappaleenaan. Kustakin lajista kerrotaan selkeästi kasvatusohjeita sekä annetaan vinkkejä yrttien monipuoliseen käyttöön.

Sonjan vinkistä aion lukea kappaleen "Yrtti, salaatti vai koristus" erityisen huolellisesti. Siellä on muun muassa itselleni täysin uusi tuttavuus, suolayrtti, joka vaatii suolaista(!) vettä. "Köyhän miehen parsaksikin kutsuttu mehevävartinen yrtti maistuu suolaiselta, ja sitä voidaan käyttää tuoreena tai kypsennettynä parsan tapaan esimerkiksi voisulan tai oliiviöljyn kera." Tätä pitäisi kyllä päästä testaamaan! Myös kappaleet villiyrteistä ja syötävistä kukista kiinnostavat kovasti. Käy tutustumassa Sonjan puutarhassa -blogiin, pääset sinne tästä.

Kiitos Sonja Lumpeen ja Tammen, saan arpoa blogissani yhden kappaleen Sonjan yrttitarha -kirjaa!

* Voit osallistua arvontaan jättämällä viestin tähän postaukseen. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki.

* Kaksi arpaa saat olemalla / liittymällä blogini lukijaksi (Lukijat / Liity tähän sivustoon -palkki tuolla oikeassa reunassa) ja jättämällä viestiä.

* Voit lunastaa arvan myös blogini Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi.

Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu vappuaattona 30.4.2015 klo 24.

Kevät!

Vihdoin meilläkin. Aurinkoa, ensimmäiset krookukset, kevättä ilmassa.

Puuhailua puutarhassa, ihana lämpö kasvihuoneessa. Tätä on niin odotettu. 

Kevät, tervetuloa! <3