Kukkarakkautta - kerrottu narsissi 'Delnashaugh'

Kaikista narsissien ylistyspuheista (kasvavat missä vain, ovat ikuisia, eivät kelpaa tuholaisille) huolimatta narsissit eivät jostakin syystä viihdy meidän tontilla. Olen istuttanut niitä vuosien varrella useasti, mutta jonnekin ne aina katoavat yhden kevään jälkeen. Välillä annoin jo periksikin. Pitäkööt tunkkinsa!

Mutta nyt, nyt olen suorastaan rakastunut! Ihan sama kukkiiko tämä kerrottu 'Delnashaugh' narsissi vuoden tai viisi, näitä on istutettava syksyllä rutkasti lisää!

Näiden terälehdet ovat kestäneet sadesään tulppaaneita paremmin. Tuntuu, että narsissit ovat olleet kukassa jo pienen ikuisuuden. Kerrottu muoto on todellakin mahtavan muhkea. Ja siis tuo väritys! Katsokaa nyt. Niin ihanaa kermaisen valkoista ja pehmeän persikkaista. Vai aprikoosia? Jotain herkullista kuitenkin! Sanoinko jo, että olen ihan in love?

Nämä kuvat on otettu illan tullen, auringon pilkahtaessa esiin sateisen päivän jälkeen. En muista yhtään mistä nämä olen ostanut, mutta syksyllä tulen ostamaan hyllyt tyhjiksi! Taidankin painattaa samantien narsissipenkkiin jatkamaan ihailua.

Suloista sunnuntaita!

Väsynyt mutta onnellinen

Kädet ovat naarmuilla ja jokaista lihasta kolottaa. Hiuksista löytyy multaa ja oksanpalasia. Vaatteet ovat siitepölyssä ja kengät mustassa terassiöljyssä. Olen viettänyt ihan kaiken liikenevän ajan ulkopuuhissa ja kahvitauotkin on jääneet pitämättä. Olen fyysisesti aivan kaput ja finaalissa, mutta henkisesti niin äärettömän onnellinen. 

Niin mahtavaa, kun ulkona tarkenee shortseissa iltamyöhäiseen. Valoa riittää pihapuuhiin vielä lasten nukkumaanmenonkin jälkeen. Ja puuhaa toden totta piisaa. On taimien, siemenien, kesäkukkien ja puiden istuttamista. On kaivamista, kanttaamista, maalaamista. Kastelua ja kantamista.

Mutta siitä huolimatta kasvihuoneessa näyttää edelleen tältä! Mistä näitä kasveja oikein tulee? Ja mihin ihmeeseen ne vielä mahtuvat?? Kasvi kerrallaan koitan setviä sumaa, mutta jotakin omituista tässä nyt on. Joku monistamo tuolla ansarissa täytyy olla... 

Pohtisin asiaa yön tunteina, mutta pitkästä aikaa olen nukahtanut välittömästä pään tyynylle laskettuani. Ja aamulla herään lähes samasta asennosta. Aivan parasta väsymystä tällainen.

Mukavaa uuden viikon aloitusta ja hyvällä tavalla uuvuttavia toukokiireitä puutarhassa!

Toukokuu, minne katosit?

Toukokuu ja joulukuu tuntuvat olevan vuoden kiireisimmät kuukaudet. Mutta tänä vuonna toukokuu on ollut erityisen täynnä ohjelmaa. Ja hyvin vaihtelevaa sellaista, aivan kuten toukokuun sää. 

Toukokuun ensimmäisenä päivänä saatiin nauttia brunssikuohuvat kauniissa auringonpaisteessa. Iltaisin aurinko valaisi kesähuoneen lämpimän kutsuvaksi.

 Ulkona kevät antoi odotuttaa itseään. Tuntui, ettei maisema ala vihertää sitten niin millään.

 Helpostusta kevätkaipuuseen piti hakea pikku hiljaa avautuvista puutarhamyymälöistä. 

Toukokuussa pääsin juhlistamaan Johanna Vireahon ja Annabelle Antaksen tyylikästä kirjaa ja kaivattua tietoapakettia ilmakasveista "Living with Air Plants". Kirja on todella hyödyllinen opus kaikille ilmakasveista kiinnostuneille. Lisäksi se sisältää hauskoja sisustusvinkkejä ilmakasveihin eli tillandsioihin liittyen. Kirjassa on aivan huikean kauniit ja harmoniset kuvat. Kirja on loistava lahjaidea esimerkiksi synttärisankarille, koulunsa päättävälle tai uuteen kotiin muuttaville, veikeän ilmakasvin kera tietenkin.

Julkkarit vietettiin sympattisessa TRE HELSINKI myymälässä. Myymälän valikoima oli monipuolinen ja rennon hauska. Suosittelen poikkeamaan, jos liike ei ole entuudestaan tuttu.

Toukokuun 10. päivänä lumisade "väritti" jälleen maisemaa. Se oli jännä yhdistelmä vihertyvän nurmen ja pilven takaa kurkkaavan auringon kera. Yöt olivat kylmiä ja tuulisia, ja kevätkylvöt siirtyivät koko ajan kauemmas.

Kevät eteni rauhallisesti ja ainakin omassa pihassa jotenkin ihan väärässä järjestyksessä. 

Vihdoin kuitenkin päästiin nauttimaan tulppaanien väriloistosta ja vihreän eri sävyistä. Ulkona tarkeni jopa syödä jätskiä, wuhuu!

Aivan loppukuusta pääsin keittiöpuutarhan kylvöjen pariin. Arvatkaa muuten, tuliko kuvan kahvi juotua lämpimänä..? Se on taas tämä aika käsillä! 

Kasvihuoneen löhöpaikka sai lähtöpassit ja lattia on täyttynyt erilaisista ruukuista, kylvöistä ja kokeiluista. Aamuisin vähän jännittää tarkistaa, miten kylmäksi yö on mennyt ja miten kasvit ovat siihen suhtautuneet. Toistaiseksi kaikki on kuitenkin kunnossa.

Tiivistettynä toukokuu on siis ollut kylvöjä, koulimista, kantamista, karaisua. Se on ollut juhlia, töitä, lääkärireissuja, muutoksia. Kiirettä, huonosti nukuttuja öitä. Yllätyksiä ja suunnittelua. 

Kiitos toukokuu, annoit paljon! Hieman haikeana hyvästelen sinut, sillä tuntuu etten tänä vuonna ehtinyt matkaasi ollenkaan.

Pikaheipat

Tulin pikaisesti huikkaamaan moi! Kaikki aika menee nyt täällä, keittiöpuutarhassa.

On esikasvatettujen taimien istuttamista, siemenkylvöjä, tomaatit odottavat vielä pääsyään lopulliselle kasvupaikalleen. Onneksi sää hellii, syreenit tuoksuvat huumaavasti ja Ohjelmointipäällikkö viihtyy ulkona. Välillä vähän mehukestiä ja jädeä, niin taas saadaan hommia eteenpäin!

Mukavia toukotouhuja kaikille!

Sinne meni

Sinne se taas meni, viikonloppu. Piti istuttaa tomaatit kasvihuoneeseen, tehdä loput kylvöt keittiöpuutarhaan, käydä ostamassa muutama taimi. Siivouksesta puhumattakaan. Mutta samat hommat odottavat edelleen.

Sen sijaan syötiin mansikoita ja jätskiä kesähuoneessa, otettiin päiväunet, puuhattiin naapureiden kanssa, tuoksuteltiin syreenejä, ihasteltiin tulppaaneja, nautittiin lämmöstä. Ehtiihän nuo, koko kesä edessä!

Alla omenapuun

Omenapuut ovat juuri nyt täydessä loistossaan. Luumupuun kukkien terälehdet ovat jo lennelleet tuulen mukana, mutta rautatienomenapuut ihastuttavat valkoisella ryöpyllään.

Oikeasti tuonne omenapuun alle ei kyllä mahdu. Etupihamme kolmesta rautatienomenapuusta yksi on varsinainen bonsai-versio. Ja nyt vasta kuvista huomaan, että sinne on vielä jäänyt verkko rungon ympärille. Kipaisenkin saman tien pihakierrokselle. Aamun parhaita hetkiä.

Äärimmäisen kaunista viikonloppua, nautitaan ihanista näkymistä ja tuoksuista!

Tänä iltana

Tänä iltana, etupihalta. Toukokuu <3

Eipä tässä muuta.

Kaunista loppuviikkoa!

Lampunvarjostimia

Kun asuu aamuvirkussa pikkulapsiperheessä, ehtii päivän aikana ihastella monenlaisia tunnelmia ja valoja.

Viime postauksessa hehkutin keväisen ilta-auringon luomia varjoja. Mutta on näissä hämyisenharmaissa ja viileissä aamuissakin ihan omanlaistaan kauneutta.

Olen puolisalaa tyytyväinen, että helle hellitti. Puutarhamme ensimmäisiin kukkijoihin kuuluvat kirjopikarililjat ovat yhä jaksaneet ilostuttaa. Nämä ovat kyllä niin kauniita! (Yllä olevaan kuvaan on näköjään päässyt myös pieni punainen paholainen, liljakukko.)

Minulle tulee kirjopikarililjan avautuneesta kukasta mieleen mummolan vanha lampunvarjostin. Tiedättekös, sellainen iso jalkalamppu, jonka varjostin oli pehmeää plyyshiä ja jonka reunassa saattoi olla hapsuja. 

Kauniita kevätaamuja!

Hengähdys

Voi kuinka rakastankaan kevätiltojen aurinkoa, sen valoja ja varjoja! 

Iltaisin on ehdittävä istahtaa edes hetkeksi nauttimaan päivittäin muuttuvasta maisemasta.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

Sateen jälkeen

Meilläkin on vihdoin saatu vähän sadetta. Luonto selvästi kaipasi sitä. Myös luumu innostui kukkimaan, heti rusokirsikan vanavedessä. Sadekuuron jälkeen taivas kirkastui hetkeksi aivan siniseksi ja hennot luumunkukat nautiskelivat olostaan.

Näiden luumunkukkien myötä toivotan onnea Kotipuutarha-lehden ja Nelson Gardenin sponssaaman arvonnan voittajille. 10 paketin siemensetit voittivat seuraavat viisi onnekasta:

Neili, Mari Marjamäki, Karoliina, Tuula Lievonen ja Sari Saukonoja.

Lämpöiset onnittelut!

Laittakaa osoitetietonne tulemaan minulle (kaneliajakardemummaa(at)live.fi), niin saadaan siemenpussit matkaan mahdollisimman pian.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja mukavaa torstaita!

Ensimmäinen

Etupihan rusokirsikka kukkii ensimmäistä kertaa. Hento, nuori puu aukaisi vaaleanpunaiset kukkansa äitienpäivän kunniaksi.

Joka päivä on nyt täynnä "ensimmäisiä". Tekisi mieli huutaa luonnolle SEIS, odota!! Minäkin haluan ehtiä mukaan. Nyt ei enää ole kiire, nyt voi jo hidastaa. Kesä on tulossa, nautiskellaan.

Toukokuu

Toukokuu

 Ihan parasta!

Ja paranee vaan:)

Ensimmäiset

Kesän ensimmäiset syreenit pääsivät maljakkoon. Voi tätä ihanuutta ja tuoksua! Laitoin ne kuumaan veteen, niin kuin muistaakseni Hannele tuolla aikaisemmassa syreenipostauksessa neuvoi. Katsotaan kuinka käy!

Jätskitauko

Huhtikuun lopussa toteutimme pienen pihaprojektin, ja siistimme ulkovaraston päätyä. Aurinkoisten kelien myötä paikalle on muodostunut pieni lepokeidas.

Tosin totaalista rentoutumista hieman himmentää seinällä roikkuva puutarhatyökalukori sekä nurkan takaa pilkistävät multapussit, kottikärryt, kastelukannut yms. yms.

Mutta jos kirjaimellisesti kääntää selkänsä kaikelle, on edessä huomattavasti mukavammat näkymät. 

On tuohon tuoliin tullut jo nukahdettuakin. Poissa silmistä, poissa mielestä...

Tulppaanien lumoissa

Vielä ehtii hehkuttaa ihania tulppaaneja, vaikka näillä keleillä (kuivaa ja hellettä) osan kukinta alkaa pikku hiljaa hiipua. Ehdoton lempparini on Angelique, kerrottu ja lumoavan herkkä tulppaani. Melkein kuin pioni!

 Osa vähän vaaleampia, osassa enemmän väriä. Joka päivä pikkuisen eri näköisenä. 

Talon etupuolelta löytyy lila penkki. Liljatulppaani Ballade on kukkinut jo pitkään, tätä laitan syksyllä lisää.

 Ripsureunatulppaani Blue Heron on hauska uusi tuttavuus.

Varsinkin, kun yksi ripsureunoista oli näin villin värinen!

Jollakin käsittämättömän kimurantilla "järjen"juoksulla tästä tuli mieleeni pantterikuvio --> puuma --> Paula Koivuniemi, ja ristinkin kyseisen yksilön esikuvansa mukaan. Siis puhtaasti kunnianosoituksena rohkeille naisille!

Ihana, ihana toukokuu!