Joulukatsaus

Päivittäin vaihtuvien jouluvieraiden ja äänihuuliaan komeasti ja usein harjoittavan vauvan kanssa ei ole tarvinnut harrastaa jouluasetelmia ja yksityiskohtien valokuvaamista. Tässä siis suppea joulukatsaus meidän joulusta lapsen silmin.

Aattoaamu oli ihana, mutta niin kovin piiiitkä.

 Onneksi ulkona riitti lunta temmeltää ja purkaa energiaa.

Sisällä täytettiin vielä kynttilävarastot ja vaihdettiin juhlamekot päälle.

Ja iltapäivällä pukki vihdoin saapui.

 Voi sitä riemua, laulua ja tanssia!

 Ruokailun jälkeen äiti huomasi hämmästyneenä: kasvihuoneeseen johti jalanjäljet!

Tontut olivat vielä toimittaneet pukilta unohtuneen lahjasäkin.

Joulupukin lisäksi parasta aatossa oli yökaveri omassa huoneessa. 

Neitien suunnitelmissa oli varsin vauhdikas yö...

Joululahjojen hankinnassa oli toteutettu periaatetta 

"something you want, something you need, something to wear, something to read".

Hömppäosastoa edusti muovailuvaharavintolasetti. 

Olemme saaneet nauttia herkkuja päivittäin, mm. pipojäätelöä ja hamppariannoksia.

 Nyt on aika hyvästellä jouluasuinen koti ja aloittaa uusi vuosi uusilla juhlilla. 

Tammikuussa vietetään mm. 7-v synttäreitä ja ristiäisiä.

Mainiota vuoden viimeistä päivää ja kaikkea ihanaa uuden vuoden alkuun!

Ihanaa joulua kaikille!

Tänä vuonna sukulaisten ja ystäviemme joulutervehdyksiin sujahti mukaan tällainen kuva. Samaisen kuvan myötä haluan toivottaa ihanaa joulunaikaa kaikille blogini lukijoille! Ja erityisen lämmin kiitos kaikille teille mahtaville blogiystäville, jotka jaksatte jättää viestiä, vaikken viime aikoina niihin ole oikein ehtinyt vastaamaan. 

Tunnelmallista ja rentouttavaa joulua, ihania tuoksuja, maukkaita makuja, rakkautta ja paljon iloa ihan jokaiselle!

Baby it´s cold outside

Kuvat Pinterest

Posterin printtiversio täältä

Pihalla

Kaunistahan siellä on, ei sitä käy kieltäminen. Mutta ei tuo kasvihuone silti oikein houkuta luokseen, vaikka kuinka olisi termospullollinen glögiä. 

Ihan vähän jo haaveilin keväästä, tämänpäiväisen auringon innoittamana...

Perinteitä kunnioittaen

Tänään, aamuhämärissä, sain joulupostit vihdoin viimeisteltyä. Periaatteessa osaset olivat olemassa jo hyvissä ajoin, mutta viimeistely jää perinteisesti aina loppumetreille. 

Kuppi kahvia, purkillinen pipareita, parsinneula ja kasa kirjekuoria.

 Vanha, peritty punainen hatturasia pitää sisällään joulukorttilistat sekä ideoita tuleville vuosille.

Pöydän alla puolestaan odottaa puoliksi tehtyjä villasukkia...

... onpahan ainakin jo lahjanalkuja ensi vuoteen!

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle...

Sain postipaketin tuolta maailman ääristä, kiitos vielä sinne!<3 Mukana oli paikallinen joululehti ja oli erittäin hauskaa ja virkistävää lukea joululehteä, jossa ei ollut yhtään lumista maisemaa! Raikkaiden koristeluideoiden lisäksi lehdessä oli mm. seuraavat jutut "Fruit of the month: Strawberries" sekä "Harvest new potatoes". Ei tuntuisi nyt ollenkaan hullummalta!

Jouluateria ulkosalla,

aamupala terassilla.

Jälkkäriksi juustokakkua oman maan mansikoista.

Joulupöydän kukkakimput hempeistä pioneista

ja vaaleista väreistä.

Ovikranssit valkoisista orkideoista

tai vaikka keltaisista ruusuista!

Viinipullorivistö ja yksittäiset ruusut maljakoissa sopivat kyllä millaiseen vuodenaikaan tahansa. Yksinkertaisen kaunista.

Kuvat NZ House & Garden

Mukavia jouluvalmisteluja kaikille!

Joulu joka päivä

Vaikka kodin jouluvalmistelut laahaavat sattuneesta syystä vähän jäljessä, olemme silti saaneet nauttia joulusta lähes joka päivä! Niin ihanasti vauvaa on muistettu. Myös isosiskon tittelistä suunnattomasti nauttiva tytär on päässyt osalliseksi lahjatulvasta. Kiitos siis kaikille meitä muistaneille ja hengessä mukana oleville! 

Alla kiva paketointivinkki vaikka joululahjoihin, kauniin yksinkertaista.

Paketeista paljastui ystäväni Maijan oman käden tuotoksia. Jos olet käsityöihmisiä, lisätietoja suloiseen nalleen löydät täältä. 

Tytär oli nähnyt jollakin "isosisko"-pipon ja haluaisi nyt kovasti itselleen sellaisen. Osaako kukaan vinkata mistä sellaisen löytäisin? 

Kade

Voi kun joku siirtäisi minunkin sänkyni takkatulen loimun ääreen! Voisi vain käpertyä puhtoisiin lakanoihin ja kuunnella taustalla soivia joululauluja. Vielä parempi, jos joku olisi ensin syöttänyt vatsani täyteen, harjannut hiukseni ja laittanut villasukat jalkaani. 

Kai sitä saa olla kateellinen tuollaiselle kolmikiloiselle..?

Omaa aikaa

Sain miehen työreissusta kotiin ja vauvakin ymmärsi (ainakin kahden yön verran), että yöllä voi myös nukkua. Joten jonkin aikaa lähes pursuin energiaa! Sain kuin sainkin havutyöt (tosin typistetyssä muodossa) valmiiksi adventiksi. Ehdin jopa rentoutua ja fiilistellä kasvihuoneessa glögin, kynttilöiden ja joululaulujen parissa. 

Kun välillä saa uppoutua ihan omiin juttuihin,

latautuvat akutkin huomaamatta.

Vähän näpertelyä,

viltin alle kääriytymistä

ja pikkuisen herkkuja.

Joulufiilistä parhaimmillaan!

Valoa ja väriä

Olen kuulunut näihin rajoittuneisiin ihmisiin, joiden mielestä etupihalla vilkkuva sini-puna-vihreä valoporo  on vähän turhan kitchiä, ts. aika mautonta. Olemme nyt päässeet aloittamaan ulkoilut vauvan kanssa ja usein kärryttelemme iltapimeässä (eli siinä ennen viittä...). Voi itku miten pimeää tuolla onkaan! Pihavaloja pidetään päällä säästellen (periaatteessa hieno homma) ja kynttilöitä näkee lyhdyissä lähinnä viikonloppuisin. Olenkin nyt huomannut iloitsevani ihan jokaisesta valosta, niin pehmeän valkoisesta kuin kirkkaasta ledistäkin. Vilkkuvasta, värikkäästä, kuuseen kauniisti kiedotusta tai parvekkeelta epämääräisesti roikkuvasta.

Eräs ulkomaalainen vieraamme ihmetteli kerran, miksi juuri pimeimpään aikaan suositaan tummia sävyjä. Niin kotona kuin vaatteissakin. Ruskeaa, harmaata, mustaa. Eikös juuri silloin pitäisi saada väriä ja valoisuutta elämään?

Myös meillä mennään aika harmonisilla sävyillä, mutta keittiössä väriä käyteytään rohkeammin. Ja olin vallan ylpeä itsestäni, kun ihana La Case de Cousin Paul -valosarja lähti mukaan puusohvaan hienosti mätsäävänä turkoosi-lila-sävyisenä, eikä turvallisen valkoisena tai ruskeana.

Valoisampia päiviä odotellessa!

Tonttuparaatin jalanjäljissä

Viime vuonna joulutunnelmaan virittäydyttiin Trierissä. Tänä vuonna, noh, vähän lähempänä. Tytär oli mukana kaupungin joulunavauksessa ja pääsimme ihan koko perhe mukaan. Pikkumiehen ensimmäinen kaupunkireissu ja heti tapahtumien ytimessä!

Kotona kaivettiin joulukoristeet esiin, viriteltiin joulu- ja adventtikalenterit valmiiksi, pääsin jopa aloittamaan kuusiköynnöksen tekoa. Se, saanko köynnöksen jouluksi valmiiksi, onkin sitten jo ihan toinen juttu...