Puutarhan kevätpuuhat ovat itselläni tänä vuonna pahasti myöhässä. Toukokuu on ollut melkoista juoksua ja kotona on tullut vietettyä poikkeuksellisen vähän aikaa. Jotain olen kuitenkin saanut aikaiseksi, kuten putsannut kasvihuoneen uuteen kasvukauteen.
Tylsin vaihe on aina kaiken "tarpeellisen" romppeen kantaminen ulos talven jäljiltä. Joka vuosi mies ihmettelee, miten noin pieneen kasvihuoneeseen saa mahtumaan noin paljon tavaraa. Helposti. Tietenkin.
Sain sopivasti juuri ennen siivouspuuhia blogiyhteistyön merkeissä uuden kastelukelan Fiskarsilta. Waterwheel-kastelukela on helppokäyttöinen kokonaisuus, jossa ideana on, että kaikki tarvittava on valmiiksi koottuna ja vaivattomasti käden ulottuvilla. Kastelukela on kevyt ja näppärä käyttää, ja kasteluun tarvittavat osat säilyvät tallessa kastelukelan luukun alla. Kastelukela on suunniteltu käytettäväksi horisontaalisesti asetettuna, sillä muotoilu mahdollistaa vaivattoman liikkumisen 360-asteisesti kelan ympärillä.
Kastelukelaan kuuluu paitsi vesiletku, niin myös säädettävä kastelupistooli, kastelupistoolin tuki sadetusta varten, hanaliitin kolmessa eri koossa, stop-pikaliitin ja ruohopiikki kelan jämäkkään ankkuroimiseen esimerkiksi sadetuksen aikana. Kastelukelaa löytyy kolmessa eri koossa ja tuotteilla on kahden vuoden takuu. Fiskarsin kastelutuotteet sopivat yhteen myös muiden valmistajien kasteluosien kanssa.
Kasvihuoneen lattiatiilien pesu sujui kastelukelalla sukkelaan. Syksyisin poistan kasvihuoneesta kaiken irtoroskan, mutta pesun jätän keväälle. Tänä vuonna lattia oli poikkeuksellisen puhdas ja sille olisi varmasti riittänyt pelkkä roskien harjaus ja kevyt pesu vedellä. Rakastan kuitenkin vastapestyn kasvihuoneen tuoksua, joten kasteltuani tiilet pesin ne ihan perinteisesti harjalla ja laimealla mäntysuopaliuoksella. Lattialistojen ja sisänurkkien kanssa kannattaa olla tarkkana. Sinne alkaa helposti pesiytyä yhtä sun toista.
Lattian jälkeen oli vuorossa ikkunoiden pesu. Pesen kasvarin ikkunat aina keväisin. Valitettavasti sama rutiini ei koske talomme ikkunoita... Vaikka ulkona puhaltaisi napakka tuuli, suojaisassa kasvarissa saa nauttia mukavasta lämmöstä.
Ikkunoiden pesun jälkeen virittelin ensimmäiset varjostusverhot, joita lisään myöhemmin tomaattien muutettua kasvihuoneeseen. Käytössä on karvalakkimalli: katossa on verhotanko ja seinillä metalliset koukut, joihin voi virittää joko narua tai vaikka verhovaijeria. Ikean harsoverhot pujotetaan ensin katon verhotankoon ja ohjataan sieltä kattolaseja mukaillen kasvihuoneen sivuille. Toimiva ja edullinen ratkaisu.
Kattoluukkujen automaattiavaajat asennetaan yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa, sillä niiden automatiikka ei kestä pakkasta.
Kaiken aherruksen jälkeen oli paikallaan kantaa sisään korituoli ja nauttia päiväkaffet puutarhalehtiä selaillen. Sekä ihailla puhdasta ansaria.
Vain muutamaa päivää myöhemmin kevät puhkesi kukkaan, heleä vihreä täytti kasvihuoneen ympäristön ja taimet ovat saaneet nauttia miellyttävästä lämmöstä.
Vielä en ole ehtinyt istuttaa tomaatteja, seuraavaksi pesuvuoroon pääsevätkin laastipaljut, ämpärit ja ruukut. Vesileikkejä tiedossa siis!
Anonyymi23. huhtikuuta 2017 klo 14.55