Lasitetulla terassilla ei enää tarkene juoda aamun ensimmäistä kahvikupposta puoli seitsemän pintaan. Mutta heti kun aurinko pilkistää, pieni tila kyllä lämpenee nopeasti.
Takana on todellinen self-care viikonloppu, ja tuli kyllä niin tarpeeseen. On otettu iisisti, tehty kivoja asioita, kokkailtu, katsottu perheleffoja, kyhnätty kainalossa. Yksi joukosta on maailmalla, me muut ollaan hyggeilty sitten senkin edestä!
No nyt sitä riittää, lämpöä! Suomen sään on oltava nainen, koska se on aina joko tai. Ei mitään siitä väliltä. Ei lunta - hukutaan lumeen. Kylmä kesäkuu - lämpötila +33. Mutta tässä kohtaa en todellakaan valita, koska näissä lämpötiloissa meikäläisenkin syväjäädytystila alkaa pikku hiljaa helpottaa. Nukun yleensä villasukat jalassa (kesät talvet), mutta viime päivät olen radikaalisti ollut ihan paljain varpain. Living on the edge!
Kesäaamujen lämpö antaa vielä odotuttaa itseään ja toistaiseksi aamuvirkun kahvihetkiä ei ole nautiskeltu avoterassilla. Onneksi täällä lasitetun terassin suojissa tarkenee, ainakin jos vetäisee villasukat jalkaan.
Toivottavasti siellä on ehditty nauttia alkukesästä kaikilla aisteilla. Ja siis lämpöaaltohan on vasta tulon päällä, eli kyllä ne kesähepenetkin saadaan kaivaa esiin ihan tuossa tuokiossa. Villasukista en silti luovu, edes kesällä!
Sitä on taas selvitty yhdestä vuodesta höyheniä, piipunrasseja, paperisuikaleita, pajunkissoja, askartelu-uhkailuja, asuneuvotteluja ja suklaan hamstraamista. Eli on palmusunnuntain aika!
Täällä Kaakkois-Suomessa virpomisperinne elää vahvana. Muistan vieläkin miten vuosia sitten, juuri tänne muuttaneina ja lapsettomina, heräsimme palmusunnuntaina ovikellon pirinään. Kynnyksellä seisoi pikkutrulleja käsi ojossa. Ensimmäisille kaivoin lompakosta kolikoita samalla kun isäntä ajoi tuhatta ja sataa karkkikiskalle.
Nyt olemme varautuneet hyvissä ajoin (ja onneksi muilla kuin Kinder-munilla...). Kuopus lähtee kierrokselle kavereidensa kanssa ja minä vahdin, että puoliso pysyy poissa palkkiokulholta!
Eilen saatiin vielä nauttia auringosta, ja lasitetulla terassilla tarkeni kahvitellakin. Vaan tästä eteenpäin on surkeampaa säätä luvassa. Yritän toistella itselleni mantraa "uusi lumi on vanhan surma". Toisaalta, nyt eletään vasta maaliskuuta. Mutta kun ei vaan malttaisi odottaa kevättä enää yhtään pidempää!
Sateinen viikonloppu on hyvää aikaa askarrella pääsiäisvitsoja. Jotenkin on fiilis, että homma saattaa taas kaatua äidin niskoille... Lapsi kyllä ryhtyy puuhaan aina innokkaasti, mutta parin oksan jälkeen kiinnostus kummasti lopahtaa.
Yksi vuosi yritin uhkailla, että saan kaikki karkit, jotka tekemilläni oksilla on ansaittu. Siihen näppärä pikkumies totesi, että otan suurimman osan palkkiokarkeista joka tapauksessa. Tämä pitää paikkansa. Allergisen lapsen kanssa käydään vaihtokauppaa kotona, kun palmusunnuntain virpomissaalis vaihdetaan tuttuihin ja turvallisiin herkkuihin.
Juuri nyt terassilla ilahduttavat keltaiset narsissit. Ne tuovat kevään edes inan lähemmäs, kun pihaa koristaa yhä korkea hanki.
Tai no, kevään ja kevään. Ulkona on lunta melkein vyötäröön asti ja hiihtolomakin on vielä edessä. Mutta kun aurinko lämmittää lasitetun terassi kahvittelukuntoon, tämän talouden kevät on virallisesti alkanut!
Lumikasojen keskellä ei ehkä ihan vielä näytä siltä, mutta auringon paistaessa mieli on jo kovin keväinen. Näin talvella sitä jaksaa ihmetellä kerta toisensa jälkeen. Miten valtava vaikutus valolla on sekä mieleen että jaksamiseen!
Valo on jo selvästi muuttunut erilaiseksi ja aurinko lämmittää otollisesta kulmasta paistaessaan. Auringon ja kevätfiilikset myötä täällä on aloitettu jokavuotinen rituaali: terassien esiin kaivaminen. Yksi terassi huhkittiin jo esiin pikkumiehen kanssa, jonka jälkeen nautittiin ansaitut pihakahvi-kaakaot.
Tänä talvena olen mielestäni tyhjennellyt kasvihuoneen kattoa tavallista useammin. Samoin aidat, pergolat, havut, omenapuut ja erityisesti yläkuvan rungollinen syreeni ovat olleet erityistarkkailuissa. Pikkusyreeni 'Palibin' on melkoisen tuuhea ja kerää tiheille oksilleen herkästi massiivisen määrän lunta. Poloinen on välillä ollut ihan väärällään. Siksi on tärkeää tarkkailla näitä säännöllisesti ja vapautella lumen painosta.
Mutta varjoliljojen hauskat siemenkodat, ne näyttävät kestävät mitä vain! Ei paljon hetkauta Valtterit tai rusakot näitä talventörröttäjiä. Sieltä ne kurkottelevat korkean hangen keskeltä.
Seuraavaksi taidan kaivaa esiin tämän keittiöpuutarhan kupeessa olevan pöytäryhmän. Pieni polku perille, taljaa takamuksen alle ja kuumaa kuppiin. Mikäs siinä ollessa, aurinkoisena päivänä istuskellessa!
Eilen lasitetulle terassille paistoi ihana syysaurinko. Melkein meinasi tulla suru puseroon, kun vilkaisin loppuviikon sääennustetta. Jatkaisin vielä oikein mielelläni terassielämää lasitusten suojissa.
Mutta tuleva keli näyttää kohtuullisen karulta. Kävin napsimassa ison kimpun komeamaksaruohoja suojaan rännältä ja pakkasilta. Tämähän on siitä loistava kasvi, että se ei ensimmäisistä hallaöistä hätkähdä. Usein tanakka komeamaksaruoho kukkii lokakuun loppupuolelle asti ihan heittämällä.
Koristekurpitsat ovat helppoja ja kauniita syyskoristeita, jotka nekin kestävät lasitetulla terassilla pitkään. Ei tarvitse murehtia lintujen tai oravien tekemiä tuhoja. Pakkasen alta nämä tosin kannattaa siirtää sisälle.
Muutama ruukutuspöydällä ollut yrtti muutti terassin suojiin. Rosmariini on vahvaa tekoa, mutta myös oregano näyttää yhä porskuttavan eteenpäin.
Auringon paistaessa lasien takana oli lähes keväisen heleä väritys. Syreeneissä on yhä lehdet, siksi maisema on yllättävän vihreä.
Viltit, taljat ja lyhdyt on kaivettu esiin, mutta muuten olen vielä nauttinut terassin valoisasta ja värikkäästä syystunnelmasta. Viimeistään marraskuussa on sitten havujen aika.
Voi että millainen viikonloppu (ja vielä maanantaikin!) saatiin! Ja jos eilisillan ennusteet pitävät paikkansa, saadaan tänäänkin nauttia upeasta auringosta ja lämmöstä. Hetki vielä elokuuta parhaimmillaan.
Parin viime viikon sää oli niin sateinen ja viileä, että tuntui kuin syksy olisi saapunut kertaheitolla. Saatoin käyttää kerran jos toisenkin ilmaisua "märkä rätti vasten kasvoja". Harmaiden päivien myötä puutarhassa alkoi jotenkin korostua loppukesän tummat sävyt, ja toisaalta taas oranssi ja keltainen. Värejä, jotka liitän aina syksyyn. Vaan auta armias, kun helle viikonloppuna palasi! Yhtäkkiä puutarha olikin taas täynnä hempeää vaaleanpunaista, violettia, kermanvalkoista. Mitä lie temppuja mieli tekee auringonvalon myötä.
En ole erityisen ahkera kimppujen sitoja, sillä pidän kovasti kukkaloistosta puutarhassa. Yleensä kimppuja syntyy lähinnä lahjaksi tai saadessani vieraita kahvipöytään. Tai kun pelastan kukkia miehen ruohikonleikkuun alta...
Tästä kokoelmasta löytyy varsin sekalainen seurakunta oman pihan kukkia. Etualalla on 'Cafe au lait' daalia, sen yläpuolella kooltaan huomattavasti sirompi 'Wine Eyed Jill' daalia. Muhkat vaalenpunaiset pallurat ovat kiinanastereita ('Chamois Turm'), jotka ovat siemenestä kasvattamiani kesäkukkia. Lisäksi maljakosta löytyy suklaakosmosta, jättiverbenaa, kesäpäivänhattu 'Cherry Brand' ja koristehirssi 'Frosted Explosion'. Nämä kaikki ovat siemenestä tänä vuonna kasvatettuja. Mukana on vielä erilaisia syysleimuja sekä syyshortensian kukintoja.
Ex tempore -illanistujaisissa on aina mukavan rento tunnelma, sekä vierailla että emännällä. Kukaan ei odota erikoisia tarjottavia, tärkeämpää on istahtaa alas ja vaihtaa kuulumisia. Joskus kuulumisten vaihto on tarpeen myös puolison kanssa, kun ei ole sattunut näkemään toista aikoihin.
Vaihdoin lasitetulle terassille syksyisempää väritystä (koska puolisohan tietenkin huomaa vaihtuneet koristetyynyt...), kaivoin ensimmäistä kertaa kynttilät esiin ja laitoin tarjolle pieniä suupaloja suolakeksien ja hyvän juoman kera. Lasitettu terassi tarjoaa parastaan juuri näin syyskesällä. Ja kunhan saan siipan takaisin reissun päälle, teen kyllä saman setin ystävälle!
Helppoja herkkuja puutarhasta sekä vinkkejä vaivattomaan terassikattaukseen Versoilevan uusimmassa artikkelissa "Pikkupurtavaa puutarhasta".
Oma täydellinen aamuhetkeni löytyy lasitetulta terassilta. Kun ilma on vielä ihanan raikas ja valo kajastaa lempeästi terassin takana olevan syreenirivistön läpi.
Aamuisin tunnelma on jotenkin ihanan utuinen ja pehmeä.
Nämä kuvat on otettu aamusella kuuden jälkeen. Silloin taustan lasiin heijastuva valo ja vehreys ovat kuin alati muuttuva maisemataulu!
Auringon noustessa korkeammalle pehmeä valo kirkastuu ja terassin lämpötila alkaa kohota vauhdillla. On terassilla toki silloinkin vielä mukavaa, mutta nämä aikaiset aamut ovat kyllä niitä kaikkein parhaimpia.
Välillä on ihan pakko oikaista tuohon terassin sängylle, kahvikupin höyrytessä pöydän kulmalla. Näistä hetkistä sitä aina talvella haaveilee ja nyt ne ovat taas täällä! Nautimme rauhasta ja hiljaisuudesta luultavasti yhtä paljon, Australian villipelargoni ja minä.
Nuo etualan basilikat saattavat muuten olla terassilla siitä syystä, että ruukut eivät vielä mahtuneet kasvihuoneeseen... Siellä odottelee yhä taimi jos toinenkin lopulliselle kasvupaikalleen pääsyä. Mies nosteli hieman kulmiaan, sillä yleensä tämä rautahylly on toiminut kätevänä ruokien alustana terassilla ruokaillessamme. Totesin kyllä, että ongelmaan on helppo ratkaisu: uusi ja isompi kasvihuone! Ei saanut kannatusta.
Vaikka tämä viikko on ollut kiirettä täynnä, niin aamut ovat soljuneet erityisen kivasti. Koululaiset ovat olleet hyvillä mielin, kun enää ei ole tarvinnut stressata kokeita, ei lampsia sateessa ja viimassa, ketään ei ole edes tarvinnut patistaa sängystä ylös. Fiilis on ollut mukavan kepeä.
Sitä toivotan sinullekin, huolista vapaata viikonloppua ja ihania kesäkelejä! Sekä tietenkin huimasti onnea kaikille tänä viikonloppuna koulunsa päättäville!
Täällä oltaisiin jo ihan valmiina kesään! Tai siis puutarhassa on tietenkin kesken vielä yhtä sun toista, mutta lepokeitaat on viritetty kesätaajuuksille. Kesähuone on siivottu ja terassin viherkeidas odottaa lämpöisiä päiviä.
Viime päivät on saatu nauttia niin uskomattoman upeasta kevätkelistä, etten oikein tiedä miten päin olla. Jotakin ihan häkellyttävän ihanaa! Sisällä ei ole käyty kuin nukkumassa. Se aika, mitä ei olla oltu ulkona, on vietetty lasitetulla terassilla. Kahvitellen, ruokaillen, terassin vanhalla rautasängyllä loikoillen.
Ps. Oletko koskaan haaveillut puutarhurin tai floristin ammatista? Versoilevan verkkosivuilta löytyy nyt inspiraatiota aiheeseen. Löydät uusimman artikkelin "Unelma-ammattina puutarhuri - tee harrastuksesta uusi ammatti" täältä.
