Kevätfiilistä hankien keskellä

Lumikasojen keskellä ei ehkä ihan vielä näytä siltä, mutta auringon paistaessa mieli on jo kovin keväinen. Näin talvella sitä jaksaa ihmetellä kerta toisensa jälkeen. Miten valtava vaikutus valolla on sekä mieleen että jaksamiseen!

Valo on jo selvästi muuttunut erilaiseksi ja aurinko lämmittää otollisesta kulmasta paistaessaan. Auringon ja kevätfiilikset myötä täällä on aloitettu jokavuotinen rituaali: terassien esiin kaivaminen. Yksi terassi huhkittiin jo esiin pikkumiehen kanssa, jonka jälkeen nautittiin ansaitut pihakahvi-kaakaot.

Tänä talvena olen mielestäni tyhjennellyt kasvihuoneen kattoa tavallista useammin. Samoin aidat, pergolat, havut, omenapuut ja erityisesti yläkuvan rungollinen syreeni ovat olleet erityistarkkailuissa. Pikkusyreeni 'Palibin' on melkoisen tuuhea ja kerää tiheille oksilleen herkästi massiivisen määrän lunta. Poloinen on välillä ollut ihan väärällään. Siksi on tärkeää tarkkailla näitä säännöllisesti ja vapautella lumen painosta.

Mutta varjoliljojen hauskat siemenkodat, ne näyttävät kestävät mitä vain! Ei paljon hetkauta Valtterit tai rusakot näitä talventörröttäjiä. Sieltä ne kurkottelevat korkean hangen keskeltä.

Seuraavaksi taidan kaivaa esiin tämän keittiöpuutarhan kupeessa olevan pöytäryhmän. Pieni polku perille, taljaa takamuksen alle ja kuumaa kuppiin. Mikäs siinä ollessa, aurinkoisena päivänä istuskellessa!

Enää ei varmasti menee kauaa siihenkään, että lasitettua terassia pääsee täyttämään kevään ihanilla sipulikukilla. Ehkäpä pitää suunnatta ensimmäisille narsissiostoksille jo tänään...

Aurinkoisia päiviä!