Adventtikalenteri

Adventtikalenteri on ripustettu paikoilleen ja ensimmäinen pussukka odottaa pieniä avaajiaan. Näissä on perinteisesti ollut jotakin mukavaa puuhaa koko perheelle. Tähän aikaan yöstä uskallan jo paljastaa, että ensimmäinen pussi sisältää uudet piparkakkumuotit. Taikina lepäilee jääkaapissa.

Erityisen mukavaa on, että  tänä vuonna leipomis- ja maistelupuuhiin pääsee osallistumaan myös perheen pienin allergikko. 

Ihanaa ensimmäistä adventtia!

Valmiina ollaan!

Tytär esiintyi viikonloppuna joulukadun avajaisissa. Kun vielä samaan syssyyn saatiin ensilumi, joulufiilis oli katossa!

Lasten pyöritellessä pihassa lumiukkoa, minä puuhailin kasvihuoneessa joulutunnelmissa.

Sain yhteistyön tiimoilta jouluisen kukkalähetyksen Huiskulasta ja mietin, mitä kaikkea mukavaa voisin väkertää.

Mielessä oli tietenkin tuhat ja yksi ideaa.Vähintään.

Adventtikynttilöitä, kukka-asetelmia, kransseja, paikkakortteja.

Nooh, ulkoa kantautunut huuto lumipesujen tiimoilta keskeytti fiilistelyt  tuon tuosta.

Mutta sain minä sentään jotakin aikaiseksi. Lähdin kieputtamaan harmaantuneeseen kranssiin eukalyptuksen oksia. Ja voi miten ihana tuoksu siitä tulikaan!

Kirppikseltä löytyneet vanhat kuusenkynttiläpidikkeet pääsivät tärkeään tehtävään. 

Adventtikynttiläkranssi on nyt valmis.

Toivottavasti tämä säilyy kauniina pitkään, niin kiva siitä mielestäni tuli.

Ihanaa ensimmäisen adventin odotusta, joulukuu on jo melkein täällä <3

* Blogiyhteistyö, Huiskula

Uljas amaryllis

Amarylliksen sanotaan olevan helppo kasvatettava, mutta minulle kukinnan ajoitus on kyllä melkoinen mysteeri. Jouluksi ostankin lisäksi pari leikkoamaryllistä, jotta upea ritarinkukka on kauneimmillaan juuri oikeaan aikaan.

Lisää amarylliksistä ja tämän vuoden kasvatuskokeilusta voit lukea Marian hyötytarhasta, Viherpeukalot blogista. Pääset sinne tästä.

Kauniita talvipäiviä!

Harmaan äärellä

Olen nauttinut tänä vuonna marraskuusta poikkeuksellisen paljon. Tai no, nauttia on ehkä hieman liioittelua, mutta marraskuu on näyttäytynyt totuttua mukavampana kuukautena.

Mutta ei tämä kyllä mitään värien ilojuhlaa ole. Ulko-oven lisäksi oli pakko ehostaa myös terassiamme, sillä terassi näkyy suoraan ruokailutilaan. Jo muutama saviruukku, lyhdyt ja pari havua toivat mukavasti lämpöä ja tunnelmaa.

Ensilunta on lupailtu jo jonkin aikaa, mutta toistaiseksi taivaalta on tullut pelkkää vettä.

Joulu lähenee joka tapauksessa, tuli lunta tai ei. Ja nyt kahdelle lukijalle lähtee ennakkojoululahja, sillä suosittu kirja-arvonta on suoritettu! Sain Kotipuutarha-lehdeltä arvottavaksi kaksi ihanaa kirjaa: Kaarnasydän ja sammalkranssi sekä Kaislatähti ja laventelikranssi. Ja voittajat ovat...

Anonyymi2. marraskuuta 2015 klo 8.55

Oletpa ollut jo ahkera :), yhdellä mukana.
teijahe@hotmail.com

Sekä Facebookin puolelle viestiä jättänyt Mari-Lehtola Turunen. Lämpimät onnittelut molemmille!

Ja jos arvonnan voittajat ette ole vielä saaneet viestiä minulta, niin laittakaa yhteystietonne osoitteeseen kaneliajakardemummaa(at)live.fi, niin saadaan kirjat matkaan mahdollisimman pian.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja mukavaa loppuviikkoa!

Vielä ehtii!

Viime viikolla saatiin vielä nauttia poikkeuksellisen lämpimästä marraskuusta. Minäkin istuttelin toiveikkaana valkosipulinkynsiä. Ja muutaman muunkin sipulin. En ymmärrä, miten osa kukkasipuleista meinaa aina unohtua! No, joskus niitä on kaivettu lumen alle ja hyvin kukkivat silloinkin. Tosin en suosittele tätä kenellekään, sormethan siinä meinasivat paleltua.

Sain Nelson Gardenilta testattavaksi syksyn uutuusvalkosipulia. 'Germidour'-valkosipulin luvataan olevan kaunis. Sen maku on samalla mieto ja täyteläinen. Tämän pitäisi olla juuri oikea lajike kypsytettäväksi uunissa tai grillissä. Grillimestarimme odottaakin testivalkosipuleita jo innokkaana.

Syksyllä istutettu valkosipuli saa luontaisen kylmäkäsittelyn talven aikana. Paras istutusaika olisi lokakuussa, jotta sipulit ehtisivät juurtua ennen maan jäätymistä. Mattimyöhäisten onneksi syksy on ollut varsin lämmin. Syksyllä istutettu talvivalkosipuli saa aikaisen lähdön keväällä ja sadonkorjuu osuu elo-syyskuulle. Kasvukaudella valkosipuli ei tarvitse erityistä hoivaa, kuivana kautena toki pitää huolehtia riittävästä kastelusta.

Vielä ehtii myös osallistua kivaan kirja-arvontaan, klikkaa itsesi tänne! Arvonta-aika päättyy tänään maanantaina 16.11. klo 24 ja voittajat ilmoitetaan myöhemmin tällä viikolla.

Onnea matkaan ja mukavaa viikon aloitusta!

* Blogiyhteistyö, Nelson Garden

Romuroosa

Syksy on ollut melkoista haipakkaa. Koti tahtoo olla mullin mallin ja tavarat milloin missäkin. Kun pikkumies poti flunssaa eikä ulos ollut asiaa, yritin käyttää sisälläoloajan hyödyksi ja selvittää kaaosta tavaroita karsimalla.

Mutta tosiasiahan on, että olen melkoinen romuroosa. Joten karsimista useammin meillä kierrätetään tavaroiden käyttötarkoitusta. Hyvänä esimerkkinä "sikalakaappimme". 

Mies nikkaroi tämän aikoinaan ylijäämälaudasta ja mökin vanhasta ikkunasta. Olin toivonut terassille kesäkeittiökaappia, "sellaista navetasta löytyneen oloista". Valmistuttuaan kaappi muistutti enemmän sikalan peränurkasta putkahtanutta, mutta monessa tämäkin on jo ollut mukana. Kesäkeittiössä, kasvihuoneessa, makuuhuoneessa kirjakaappina. 

Ja nyt se pitää sisällään polttopuita. Niitä päiviä varten, kun ei millään jaksa raahautua kylmään puukoreja täyttämään. Sen kun ojentaa kätensä terassin ovesta. Löytyy isoa ja pientä halkoa. Ja taas saatiin vanhalle tavaralle käyttöä!

Marraskuu onkin ihan kiva!

Meillä juhlittiin viikonloppuna oikein urakalla. Päivänsankareina olivat 3-vuotta täyttänyt Ohjelmointipäällikkö sekä tietenkin isät.

Vaikka talo oli vieraita täynnä, myös emäntä ehti hengähtää ja nauttia vieraista ja viikonlopusta.

Edes marraskuun harmaa keli ei harmita. Jotenkin nykyään jopa tykkään tästä värittömästä kaudesta. Samaa mieltä ovat yhä ulkona majailevat laakeripuut. Ne ovat viihtyneet marraskuun kosteudessa mainiosti.

Ja nyt kun nämä marraskuun alun juhlallisuudet on saatu alta pois, katseet (ja sisustus) käännetään kohti joulua. Loistoaikaa siis tämäkin!

Pyhä jysäys!

Ihme on tapahtunut! Meidän kolmasluokkalaisen (=esiteinin) huoneessa on siistiä! Ja ihan ilman, että äiti a) toisti itseään 13 kertaa b) menetti hermojaan c) huusi komentoja kurkku käheänä. Tähän viimeiseen liittyen olen tullut lopputulokseen, että lapset eivät kuule kauniita pyyntöjä. Saan huomion asiaani vasta, kun otsasuoneni tykyttää uhkavaasti ja kurkku on jo käheytynyt kipeäksi.

Esiteinin huoneessa on  siis  s i i s t i ä . Tytär sai päähänsä, että haluaa huoneeseensa telkkarin. Kaikilla muilla tietenkin jo on, luonnollisesti. Samaan aikaan yläkaapissamme oli appivanhemmilta ylimääräiseksi jäänyt aparaatti. Tytär anoi nätisti ja pitkällisen keskustelun jälkeen sovimme pelisäännöistä.

Jos tv tulee huoneseen, lipaston kansilevy on kaivettava esiin tavarapinojen alta. Ja pidettävä tyhjänä. Samalla valistin, että itse sain tv:n huoneeseeni vasta rippilahjahksi. Tytär totesi, että no hei joo, se olikin joskus 90-luvulla! Nooh, itseasiassa 80-luvulla, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin.

Huoneessa on siis tv, huone on siisti, äiti ja tytär ovat tyytyväisiä. Tiedän toki, ettei tätä riemua montaa päivää kestä. Kohta taas verryttelen äänijänteitäni naapureiden iloksi. Mutta juuri nyt on mukavan hiljaista.

Ulkosisustamista ja arvonta!

Nyt kun suurimmat puutarhakiireet ovat helpottaneet, on mukava näpräillä koristeita kotipihan kaunistukseksi. Tarkoitus ei ole masentaa, mutta menee useampi kuukausi, ennen kuin kukkaloisto taas värittää puutarhaa. Nyt onkin hyvä hetki katsastaa, miltä oman kodin sisääntulo näyttää.

Itse tykkään "ulkosisustaa" ulko-oven ja muiden kulkuväylien välittömään läheisyyteen. Harvapa sitä puutarhakierrokselle pimeässä ja koleassa lähtee. Mutta jo pari kanervaa, iltapimeässä tuikkivat kynttilät ja vihreät havut toivottavat vieraat tervetulleiksi, kutsuvat astumaan peremmälle.

Teen yleensä havutähtien (löydät ohjeen täältä) lisäksi myös kransseja tai suurempitöisiä havuköynnöksiä. Ajasta ja appiukon kaatamista havupuista riippuen.

Hommasta ei kannata ottaa stressiä. Termoskannullinen glögiä ja hyvät hanskat ovat tämän puuhan a ja o.

Joulun lähestyessä lisäilemme lasten kanssa vähän punaista sinne ja tänne. Ja niin löytää pukkikin perille!

Ihania vinkkejä askartelemiseen, luonnonmateriaalien työstämiseen sekä herkullisia leivontaohjeita löytyy kauniista kirjoista Kaislatähti ja laventelikranssi ja Kaarnasydän ja sammalkranssi. Sain Kotipuutarha-lehdeltä arvottavaksi yhden kumpaakin kirjaa!

Voit valita, lähdetkö tavoittelemaan kumpaa tahansa vai vain toista kirjaa. Ja tässähän on oiva joululahjavinkki, jos itseltäsi jo löytyvät nuo kirjat!

Voit osallistua arvontaan yhdellä, kahdella tai kolmella arvalla:

1. Yhden arvan saat jättämällä viestin tämän postauksen perään. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki ja mielellään myös sähköpostiosoite.

2. Kaksi arpaa saat olemalla / liittymällä blogini lukijaksi. (Lukijat / Liity tähän sivustoon -palkki tuolla oikeassa reunassa) ja jättämällä viestiä.

3. Lisäarvan voi lunastaa blogin Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi.

Arvonta-aika alkaa NYT ja päättyy kahden viikon päästä maanantaina 16.11.2015 klo 24.

Onnea arvontaan ja mukavaa marraskuuta!

* Arvonta-aika on päättynyt

* Ps. Jos arvonnan voittajia ei tavoiteta 2 viikon kuluessa arvonnan päättymisestä, arvonta suoritetaan uudestaan.

Syyspuuhia

Mattimyöhäinen kiittää marraskuun alun sääennustetta. Luvassa pitäisi olla lämmintä keliä, vielä siis ehtii valmistella puutarhan talviteloille.

Kasvihuoneen syystöistä ja talvitehtävästä voit lukea Marian hyötytarhasta, Viherpeukalot blogista, täältä.