Sadonkorjuuta ja kesäkurpitsapastaa

Kesäkurpitsapenkki pullistelee taas satoa. Joku sai keväällä älynväläyksen, että olisi kiva kasvatella kaikki avatut kesäkurpitsasiemenpussit pois. Luojan kiitos osa oli jo ehtinyt vanhentua, eikä lähtenyt kasvuun laisinkaan. 

Satoa siis riittää, mutta onneksi mieto ja monipuolinen kesäkurpitsa taipuu moneen. Kuten mehevään kesäkurpitsapastaan. Pasta saa lisämakua tuoreista yrteistä, chilistä ja limestä. 

Kesäkurpitsapastan ohje löytyy nyt Versoilevan uusimmasta artikkelista "Mehevä kesäkurpitsapasta".

Ja sitten vaan sadosta nauttimaan!

Sesongin lämpimäisiä: tsatsikisämpylät

Kylläpäs oli ihanaa pitkästä aikaa leipoa leipää! Saada inspis ja ryhtyä saman tien hommiin, sen kummemmin raaka-aineita pähkäilemättä. Tällä kertaa sämpylätaikinaan sujahti keltaista kesäkurpitsaa.

Koronakeväänä ei kauheasti päässyt leivänleipomiselle leveilemään. Meidän alueen kaupoista Amerikassa loppui ensin jauhot, sitten hiivat ja lopulta vaihtokauppaa käytiin asukasryhmän sähköpostilistalla kuin mustassa pörssissä konsanaan. Joku tiesti varovasti kuiskia pienestä leipomosta, josta saattaisi tiskin alta löytyä jauhoja, kunhan ilmoitti olevansa tietyn henkilön ystävä. Kuivahiiva oli kovaa valuuttaa.

Rakastan leipomista, erityisesti leivän leipomista. Se tuntuma sormissa, kun tiedät työn alla olevan juuri oikeanlaisen leipätaikinan. Ja kun pääset maistamaan uunituoretta leipää rehdisti voin kanssa. Siinä ollaan tietynlaisten perusasioiden äärellä.

Mehevät tsatsikisämpylät saavat makua muun muassa kesäkurpitsasta, yrteistä ja valkosipulista. Reseptin löydät Versoilevan uusimmasta artikkelista täältä.

Monipuolinen kesäkurpitsa

Kesäkurpitsakausi on juuri parhaimmillaan. Itse rakastan tätä satoisaa, miedon makuista ja kaikkeen sopivaa vihannesta. Lapsillekin se uppoaa (salaa) ruokiin ja leivonnaisiin piilotettuna. 

Lisää mahtavasta kesäkurpitsasta, sen kasvatuksesta ja käytöstä Kauppakeskus Veturin -blogissa täällä.

Mukavaa uuden viikon aloitusta!

Tätä kohti!

Selailin viikonloppuna kuvavarastoja. Tämä loppukesästä otettu valokuva suorastaan pomppasi silmille. Juuri nyt tuntuu lähes mahdottomalta ajatus ihoa lämmittävästä lempeästä ilta-auringosta, vehreästä pihasta ja ylitsepursuavasta runsaudesta.

Mutta tätä kohti mennään. Ihanaa!

Parasta

Viime päivät on kiiruhdettu sadonkorjuupuuhissa. On kerätty, nostettu, pilkottu, raastettu, keitetty, paahdettu, paistettu, säilötty, pakastettu, herkuteltu.

 Aivan paras aika käsillä! 

Sain työkaverilta ihanan pienen kukkakranssin. Sujautin sen maljakon kaulaan, koko oli juuri passeli. Tällaisia pitäisi itsekin harrastaa paljon enemmän, niin kaunis!

Ei mikään nirppanokka

Vihdoin kesäkurpitsaa riittää herkutteluun. Ja myös naapureille jaettavaksi. Kesäkurpitsa ei näköjään ole mikään nirppanokka kelien suhteen.

Lisää asiaa kesäkurpitsasta Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset sinne tästä.

Mukavaa viikonloppua!

Nurkan takana

Olen aikaisemmin kertonut, miten meillä on vallattu oikeastaan kaikki vapaa tilaa hyötypuutarhalle.

Varastorakennuksen taakse jää kapea kaistale, jossa säilytetään puutarhatyökaluja, kottikärryjä, heinäseipäitä, puulaatikoita yms. Rakennuksen takaseinä on varsin aurinkoinen ja lämmin (ainakin useimpina kesinä), joten olen kasvattanut siellä onnistuneesti muun muassa maissia, tomaattia ja koristekurpitsaa. 

Kasvatusalustat (kasvusäkit, ruukut ja laastipaljut) on nostettu kuormalavojen päälle. Ruukutuspöytä on sopivasti käden ulottuvilla, varaston päädyssä.

Kasvihuoneessa esikasvatettu avomaankurkku Marketer pääsi GreenCare GroBiootti Kasvumaa -säkkiin ensimmäisenä, kesäkuun alkupuolella. Tuolloin seinustalla olevassa laatikossa, lasikannen alla, kesäkurpitsan taimet olivat vielä esikasvatuksessa. Erityisesti ruukkukasvatukseen kehitetty kesäkurpitsa 'Patio Star F1 Hybrid' pääsi säkkiin seuraavana. 

GroBiootti Kasvumaa on käyttövalmis kasvualusta, jossa kasvuvoimaa riittää pitkään luonnonmukaisen lannoituksen ansiosta. Se sopii sekä höytykasvien kasvattamiseen että kesäkukille.

Seinustapuutarhan viimeiset kasvit istutettiin vasta aivan kesäkuun lopussa. Avomaankurkkujen ja kesäkurpitsan lisäksi siellä kasvaa nyt neljää erilaista tomaattia, koristekurpitsaa, ufokurpitsaa sekä viimeisimpinä istutetut munakoisot. Ne närkästyivät helteistä, mutta eivät ole myöskään pitäneet viileästä. Sattuipa sopiva kesä munakoiso-ensikertalaiselle...

Kesäkurpitsa näyttää kuitenkin viihtyvän mainiosti.

Myös avomaankurkku on kukkinut jo jonkin aikaa.

Välillä usko kesäkeleihin meinaa olla koetuksella. Mutta pakkohan tämän on vielä iloksi eli sadoksi muuttua!

* GreenCare yhteistyöpostaus

Ps. Jos tulevan sadon näyttävyys epäilyttää, kannattaa osallistua vuoden kauneimman puutarhakirjan Lavatarhurin arvontaan täällä. Mukaan ehtii lauantai-iltaan asti.

Hyvää kurpitsajuhlaa!

 Me Ohjelmointipäällikön kanssa rauhoitumme viikonlopun viettoon neniä niiskutellen.

Tytär kirmaa Halloween-juhlasta toiseen, ilmassa on selvästi jännittynyttä odotusta.

Omaa kotia koristaa näin maltillinen kurpitsa-asetelma. 

Tänä vuonna "Halloween-kurpitsat" jäivät kasvattamatta, mutta onneksi ufo- ja koristekurpitsoista saa kivan syysasetelman niistäkin.

Hauskaa tai harrasta viikonloppua, miten kukin sitä tahoillaan viettää!

Viimeinen ateria

En ehtinyt mukaan lokakuun alun korvapuustipäivään, enkä oikein sisäistänyt syksyn lähi- ja luomuruokaviikonkaan ajankohtaa. Mutta keittiöpuutarhan onnelliselle omistajalle koko kasvukausi on yhtä luomu- ja lähiruoan juhlaa. 

Kesäkurpitsasato oli tänä vuonna erityisen komea. Kesäkurpitsa on harvoja Ohjelmointipäällikölle sopivia (vaan ei enää niin kovin maistuvia...) ruoka-aineita ja otin varman päälle siemeniä kylväessäni. Sadosta riittikin sitten jaettavaa moneen otteeseen myös naapureille.

Viimeiset oman maan kesäkurpitsat kerättiin lokakuun puolivälissä. "Viimeisellä aterialla" valmistettiin uunissa juustokuoren alla muhineita täytettyjä ja mukavan mausteisia kesäkurpitsoja. Hirven jauheliha oli taatusti luomua, kiitos Suuren Metsästäjän. Ja muut ainekset (juustoja lukuunottamatta) löytyivät kasvimaalta. Ihanan helppo herkkuruoka siis! Pakkohan tämä ohje on ensi kesää varten kirjata.

TÄYTETYT KESÄKURPITSAT
kesäkurpitsaa
sipulia
valkosipulia
tuoretta chiliä
jauhelihaa
tuorejuustoa tai ranskankermaa
timjamia (tuoretta tai kuivattua)
ripaus suolaa ja mustapippuria
juustoraastetta
aurajuustoa

1. Halkaise huuhdellut kesäkurpitsat pituussuunnassa. Koverra kurpitsojen sisusta lusikalla. (Pienemmistä voit käyttää sisuksen täytteeseen, kookkaista kesäkurpitsoista koversin puumaisen sisuksen pois). Esikypsennä kesäkurpitsoja leivinpaperin päällä uunipannulla 225 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.
2. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulit. Poista halutessasi chilistä siemenet ja hienonna chili. 
3. Ruskista jauheliha. Lisää sipuli, valkosipulit ja chili (+kesäkurpitsojen sisus). Kuullota hetki. 
4. Lisää tuorejuusto / ranskankerma. Mausta timjamilla, suolalla ja mustapippurilla.
5. Jaa täyte esikypsennettyjen kurpitsaveneiden päälle. Ripottele päälle juustoraastetta ja aurajuustomurua. Paista 225 asteessa noin 20-25 minuuttia, kesäkurpitsojen koosta riippuen.

Ufoja ja supervoimia

Edellisen "Kevättä rinnassa" otsikon nähtyään ystäväni Maija epäili, että blogini sekosi kuvaongelmien jälkeen lopullisesti. Toinen (ja mielestäni lähemmäksi osunut) vaihtoehto oli, että minä olisin seonnut. Voin vain kuvitella, mitä Maija tuumii tämän postauksen otsikoinnista. 

Aloitetaan niistä ufoista. Kokeilin tänä kesänä valkoista kesäkurpitsaa, jota siemenpussissa myös ufokurpitsaksi tituleerattiin. Vastustan ruoalla leikkimistä, mutta nämä kyllä kasvatin koristelumielessä. 

Ufokurpitsat ovat mielestäni hirmuisen kauniita, toivottavasti saan ne pysymään hyvinä pitkään! Tarkoituksella korjasin satoa eri kokoisina. Näistä saisi hauskat koristeet vaikkapa sadonkorjuujuhlaan tai Halloween-pöytään. Pitänee tosin käyttää ainakin yksi kurpitsa ruoanlaittoon. Tuli nimittäin mieleeni, että tällaista valkokuorista raastetta lapset tuskin huomaisivat nyppiä ruoasta pois.

Sitten niihin supervoimiin. Taas tuli todistettua, että päättäväistä naista ei pysäytä mikään. Inspiraation iskiessä mikään sohva ei ole liian raskas, kaappi hankala tai pöytä liian vaikean mallinen siirrettäväksi. Jos on päättänyt saada vaikkapa puun mahtumaan autoonsa, niin sehän mahtuu! Ja se mahtuu nyt, eikä joskus viikon päästä, kun mies pääsisi peräkärryn kanssa auttamaan.

Eiköhän nuo mullat penkistä (ja katosta!) ihan hyvin lähde... Eli terveisiä Viherpeukaloiden alennusmyynnistä!

Too much

Pitkästä aikaa ehdin kierrellä puutarhassa kamera kaulassa. Tuntuu, että moni ihana vaihe on jäänyt kuvaamatta, kun koko ajan tapahtuu ja satoa kypsyy vauhdilla. Kuumuudessa kukinta ei kestä pitkään, luonto janoaa vettä. En muista milloin täällä olisi viimeksi satanut. Jopa puista ja pensaista näkee, että liika on liikaa. Sade tekisi niin terää!

Kasvihuoneen tomaattisato alkaa kypsyä toden teolla vasta nyt. Sungold on ihanan makea, oranssinkeltainen kirsikkatomaatti. Jotenkin tästä Sungold - kääpiösamettikukka yhdistelmästä tuli ihan retro olo! Tuo kääpiösamettikukka Tangerine Gem tuoksuu muuten sitruunaiselta ja sen lehtiä ja kukkia voi käyttää yrttien tapaan tai vaikkapa salaattien koristeluun.

Miniluumutomaatti Pink Plum Baby ei ole ihan niin pinkki kuin siemenpussin kuvasta ymmärsin, mutta hyviä nämä kyllä ovat!

Yhdessä tertussa voi olla ihan heittämällä parikymmentäkin tomaattia. Kuvassa näkyvästä laskin 23 kypsyvää palleroa.

Myös pihvitomaatti Marmandino One on alkanut vihdoin punastella.

 Ja hyvä sato näyttää olevan tulossa sieltäkin.

Ostin tänä vuonna ruskean chilin, Barbere Coffee Brown. Myyjän mukaan tämä on keskivahva ja ilmeisesti myös perinteisiä chilejä kylmänkestävämpi. 

Isolehtinen basilika on ollut helppohoitoinen eikä nyrpistellyt nenäänsä edes kesäkuun keleille. Tosin tämä on ollut suurimman osan ajasta kasvihuoneen suojissa.

Joukossa on hassusti sekä sileää että tuollaista kurttulehtistä. En tiedä mistä rypyt johtuvat, samalta tuo ainakin maistuu. Ja muutenkin vaikuttaa ihan hyvinvoivalta.

Kasvihuoneen tuoksuista ja tunnelmasta on ihanaa nauttia ilta-auringossa. Korituoli mahtuu kasvariin enää juuri ja juuri.

Mitään en tietenkään myönnä, mutta kyllä tuolla puutarhassa on jo selvästi sellaista loppukesän fiilistä.

Lämpöä toivon jatkossakin, mutta niiden sateiden kera, kiitos!

Kesäkurpitsapatongit

Häiden ja helteiden jälkeen on palattu normaaliin arkeen. Ja aina kun ilmat viilenevät, alkavat meikäläisen jauhopeukalot pyöriä levottomasti. Kesäkurpitsa tuottaa vihdoin ja viimein satoa, joten kokeiluun pääsi kesäkurpitsapatongit. Tosin taikina taitaa soveltua paremmin sämpylöille, mutta onnistui tuo patonkienkin pyörittäminen.

KESÄKURPITSAPATONGIT
3 KPL

3 dl vettä
1 tl suolaa
1 rkl siirappia
2 dl kesäkurpitsaraastetta
2 rkl öljyä
1 pss kuivahiivaa
noin 7 dl sämpyläjauhoja (tai 3 dl sämpyläjauhoja + 4 dl hiivaleipäjauhoja, jolloin eivät ole yhtä rouheisia, mutta pehmoisia kylläkin)

1. Sekoita  +42 asteiseen veteen suola, siirappi ja huoneenlämpöinen kesäkurpitsaraaste. Lisää öljy.
2. Sekoita kuivahiiva osaan sämpyläjauhoja ja lisää nesteeseen. Alusta pehmeäksi taikinaksi.
3. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa noin 40 min.
4. Kumoa kohonnut taikina hyvin jauhotetulle leivinpöydälle. Jaa taikina 3 osaan. Taputtele osat käsin suorakaiteen muotoisiksi levyiksi, käytä reilusti jauhoja. Kääri levyt vinosti rullalle kulmasta alkaen.
5. Anna kohota pellillä noin 20 minuuttia. Tee pintaan viiltoja terävällä veitsellä.
6. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

Putte-Possun nimipäivää eilen vietettiin...

... tai ei nyt ihan eilen, mutta hiljattain kuitenkin. Äiti leipoi muffinssit ja tytär hoiti koristelun. Kukkiakin löytyi vielä omasta pihasta. Naapuritalojen lasten lisäksi juhliin oli kutsuttu pikkuvieraita, joille järjestettiin oma kattaus lastenhuoneen lattialle. Kaikin puolin touhukas juhlapäivä siis.

SUKLAA-KESÄKURPITSAMUFFINSSIT

noin 16 normikokoista

2 munaa

2 dl sokeria

100 g sulatettua margariinia / voita

3 dl jauhoja

3 rkl kaakaojauhetta

2 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

1 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa

2 dl kesäkurpitsaraastetta

Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan sulatettu rasva, jauhoseos, maito ja kesäkurpitsaraaste. Sekoita taikina tasaiseksi. 

Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Jäähtyneet muffinssit kuorrutettiin suklaamoussella ja koristeltiin kaikilla mahdollisilla kaapista löytyvillä koristerakeilla.

Muffinsseista saa maidottomia käyttämällä Sunnuntai laktoositon ja maidoton margariinia (hopeanvärinen paketti) ja korvaamalla maidon esim. kookosmaidolla. Maidotonta kuorrutetta varten sekoitin tomusokeria, kaakaojauhetta sekä tilkan vettä. Muista tarkistaa myös koristerakeiden tuoteseloste, kaikki eivät ole maidottomia!

Kesäkurpitsa-viikunamuffinssit

Meheviä muffinsseja, erityisen hyviä viikonlopun herkkuaamiaiselle. Juhlapöytään en näitä laittaisi, ovat sellaisia puol-terveysmuffinsseja... Kannattaa käyttää hienoksi raastettua kesäkurpitsaa, itse huomasin mättäväni taikinaan karkeaa raastetta. Arvosteluraadissa oli ihan pikkuisen epäluuloisesti kesäkurpitsaan suhtautuvia lapsukaisia, joten kuorrutin muffinssit tomusokeri-vesi kuorrutteella ja nonparelleilla. Ensimmäisen muffinssin (ja karmaisevan totuuden!) jälkeen maistuivat myös ilman kuorrutetta.

KESÄKURPITSA-VIIKUNAMUFFINSSIT

12 KPL

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1/2 tl leivinjauhetta

1/2 tl soodaa

1 tl kanelia

4 dl hienoksi raastettua kesäkurpitsaa

1 dl mantelirouhetta

1/2 dl kuivattua viikunaa pieneksi pilkottuna (tai esim. rusinoita)

3/4 dl rypsiöljyä

2 munaa

Sekoita jauhot, sokerit, leivinjauhe, sooda ja kaneli keskenään.

Sekoita toisessa kulhossa kesäkurpitsaraaste, mantelirouhe ja viikunat. Lisää seokseen öljy ja kevyesti vatkatut munat. Lisää kuivat aineet ja sekoita vain sen verran, että saat ainekset kunnolla sekaisin.

Täytä muffinssivuoat ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia.

Kesäkurpitsa-sämpyläruudut

Kesäkurpitsa-aika on parhaimmillaan, joten sitä syödään meidän perheessä monessa muodossa. Pikkuneiti ei kuulemma kesäkurpitsasta tykkää (itse viipaloin sitä esim. leivän päälle kurkun tapaan), mutta ruokaan ja leivonnaisiin piilotettuna kesäkurpitsa kyllä maistuu. Kaikenlaista huijaamista siis joutuu suorittamaan, jotta satoa saadaan käytettyä. Leivonnaisten lisäksi hyviä piilopaikkoja kesäkurpitsaraasteelle ovat mm. munakkaat, mureketaikinat ja lihamakaronilaatikko. Alla oleva leipäohje puolestaan on Yhteishyvän ruokalehdestä (8/11). Hyvin maistui myös pikkuiselle!

KESÄKURPITSA-SÄMPYLÄRUUDUT
1 pienehkö kesäkurpitsa (300g)
3 tl suolaa
7 dl vettä
1 pkt (50g) hiivaa
1 dl siirappia
1 dl auringonkukansiemeniä
noin 15 dl sämpyläjauhoja
3 rkl oliiviöljyä
PINNALLE
oliiviöljyä ja auringonkukansiemeniä (itse voitelin vedellä)


Raasta kesäkurpitsa. Laita raaste siivilään, ripottele joukkoon suola ja anna seistä puoli tuntia. Purista raasteesta vesi pois.
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää siirappi, siemenet ja kesäkurpitsaraaste. Alusta taikina jauhoilla löysäksi. Lisää öljy ja loput jauhot vähitellen, alusta kimmoisaksi taikinaksi. Anna kohota kaksinkertaiseksi.
Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle isolle uunipellille. Taputtele jauhoisin käsin levyksi. Anna kohota 15 minuuttia ja jaa kohonnut leipä taikinapyörällä neliöiksi. Voitele pinta öljyllä / vedellä ja ripottele päälle siemeniä. 
Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.