Kivikosta se pienikin ponnistaa

Kun kesäkukkakylvöt kukkapenkkiin ei suju ihan suunnitelmien mukaan, niin onneksi voi iloita lintujen tekemistä suorakylvöistä.

Lisää näistä sitkeistä sisseistä, eli singelissä kasvavista unikoista Minttua ja mustikoita -blogissa.

Kaunista sunnuntain jatkoa!

Lyckliga Lotta

Yhteistyöpostaus: Kukat Huiskula

Kuorikate GreenCare

Silloin kun kesäsäästä ja sen vaikutuksista puutarhaan ei voi olla varma, kannattaa satsata perinteisiin ja kestäviin kesäkukkiin. Kuten tähän omenapuun alla paistattelevaan uudenguineanliisaan. Ruotsiksi kukka on kuulemma nimeltään Lyckliga Lotta. Vad kul!

Minulla on aikaisemmin ollut samaisen omppupuun alla valkoista ahkeraliisaa, mutta sitä oli jostakin syystä todella vaikeaa löytää tänä kesänä. Kokeilin siis ensimmäistä kertaa uudenguineanliisaa, jota onneksi löytyi Huiskulasta.

Istutin kukat juuri ennen juhannusta, alla oleva kuva on otettu varhain juhannusaattoaamuna. Kulunut kesä on ollut uudenguineanliisalle otollinen, sillä se pitää tasaisesta kosteudesta. Uudenguineanliisa, joka tunnetaan myös nimellä sateenkaaripalsami, viihtyy valoisassa tai puolivarjoisassa paikassa. Suorasta auringonvalosta se ei pidä.

Omenapuu sijaitsee pääterassimme ja kasvihuoneen välittömässä läheisyydessä ja näkyy myös olohuoneeseen. Siksi puu saa joka vuosi tyvelleen koko kesän kauniina pysyviä kukkia. Paikka omenapuun alla on otollinen monelle kukalle, sillä puun lehvästö suojaa niitä paahteelta ja rankkasateilta. Maa kyllä kostuu, mutta sade ei liiskaa oksiston suojissa olevia kesäkukkia. Jos uudenguineanliisaa muistaa lannoittaa parin viikon välein, kukinta säilyy kauniina pitkälle syksyyn.

En yleensä käytä kuorikatetta perennapenkeissä (ne ovat aivan liian täyteen ahdettuja), mutta tällaisella paraatipaikalla katettu istutusalue antaa siistin ja huolitellun vaikutelman. Lisäksi kukkien valkoinen väri korostuu kauniisti GreenCare Puunkuorikatetta vasten.

Pidän kovasti erilaisten materiaalien, pintojen ja muotojen vaihtelusta puutarhassa. Mieleni tekisi kirjoittaa asiantuntevasti, että ne tuovat virkistävää vaihtelua ja monipuolisuutta, mutta tosiassa epäsäännöllisyys on kertakaikkisen ihanan huoletonta! 

Kukaan ei huomaa karanneita kasveja tai penkistä pilkottavia rikkaruohoja, kun koko puutarha on "harkittua huolettomuutta". Voi mikä ihana ja monesta pelastava sanapari! Sillä erilaisten pintojen ja muotojen vaihtelua täällä totisesti piisaa... 

Minä toivottelen kaunista kesälauantaita ja rentouttavaa viikonloppua! Enkä suostu ollenkaan kurkkua kutittelevan flunssan vietäväksi.

* Blogiyhteistyö: Uudenguinenaliisa Huiskula

Puunkuorikate GreenCare

Se pieni hetki

Näitä olen kaivannut. Kesäiltojen aurinkoa, lämpimiä hetkiä. Jolloin kaikki värit ja tuoksut korostuvat. Kun ihan oikeasti tuntuu kesältä.

Onneksi niitäkin on saatu. Olen taltioinut jokaisen sävyn mieleeni talvea varten. Ulkomaalainen ystäväni ihmetteli, miten kestämme pitkän ja pimeän talven huonon kesän jälkeen. Että eikö kesä ole se, joka puskee, ajaa ja kannustaa meitä läpi harmauden ja kylmyyden. Tätä olen itsekin pohtinut. Ja ihan vähän pelännyt.

Mutta nyt uskon taas, että tämä kyllä riittää. Pienet, ainutlaatuiset hetket. Näitä varastoin sadon kanssa. Ja nautin jokaisesta mausta, valosta ja vivahteesta!

Ps. Kuvissa on tarhakurtturuusu 'Snow Pavement', jonka kukinta kestää pitkään ja jonka puolikerrannaiset kukat tuoksuvat ihanalta!

Pala paratiisia

Englannin visiitillä pääsin näkemään palan paratiisia. Buscot Park on englantilaisen herraskartanon uskomattoman upea puutarha. 

Lisää tästä silmiä ja sielua hivelevästä paikasta Minttua ja mustikoita -blogissa täällä. Minä jatkan haaveilua puutarhaa kiertävistä tiilimuureista, joihin taivutella kasvamaan päärynäpuita ja muita ihanuuksia. Oih ja voih!

Nauru pidentää ikää

Kesän viimeisetkin reissut on nyt tehty ja viime metreillä tuli naurettua ihan hirveästi lisää ikää. Suuntasimme tyttöporukalla Tukholmaan ja paluumatkalla koukattiin vielä synttärijuhlien kautta. Kolmessa vuorokaudessa ehdimme käsitellä lähes kaiken kuolemasta kauneusleikkauksiin ja teini-iästä viisikymppisten suunnitteluun. Kipeytyneet vatsalihakset muistuttavat rankasta naururupeamasta, väsyneet jalat kävelemisestä ja tanssimisesta, tikkuiset silmät lyhyistä yöunista ja ohut lompakko loistavista shoppailumahdollisuuksista. 

Tukholma oli kaunis kuten aina, lentomatka lyhyt, laivan henkilökunta ystävällistä ja kesäsää kohdillaan. 

Luottoystävien kanssa oli ihanaa koluta vanhan kaupungin katuja ja istahtaa herkuttelemaan kahviloihin.

Tukholma tarjosi ihan kaikkea iloisen värikkäästä hillityn tyylikkääseen.

Arkeen ei palata fyysisesti levänneinä, mutta hyvillä mielin ja virkistyneinä kylläkin. Ja mahdottoman monta lisäikävuotta saavuttaneina!

Kukkaräjähdys

Vähän hirvitti lähteä pariksi viikoksi pois kotipuutarhasta keskellä heinäkuuta. Tai kävinhän minä välillä yhden päivän pyykkäämässä ja kastelemassa kukkia, kunnes oli taas aika pakata matkalaukku. Onneksi on ihanat naapurit ja onneksi taivaalta on riittänyt sadetta.

Minttua ja mustikoita -blogissa ihmetellään etupihan kukkaräjähdystä. Pääset postaukseen tästä.

Runsauden täyttämää viikonloppua!

Ihanaa olla kotona!

Reissut ovat varsin mukavia ja mieleenpainuvia, mutta on se vaan ihanaa palata kotiin ja omaan puutarhaan! Ei ehkä ihan Prinsessa Dianan tasoiseen, mutta juuri itselle sopivaan ja omannäköiseen.

Kotipihassa oli tapahtunut kasviräjähdys reissun aikana. Sekä hyvässä (sormustinkukat, kasvimaa) että pahassa (rikkaruohot). Mutta koska kesäkiireet jatkuvat vielä sen verran kiivaina, että rikkaruohojen nyppisimiseen ei ole aikaa, päätin ummistaa silmät vesiheinäviljelmiltä ja istahtaa kahville kirsikkapuun kupeeseen.

Huomenna pääsen tapaamaan rakkaita ystäviä vuosien takaa. Tiedättehän niitä sielunsiskoja, joiden kanssa juttu jatkuu joka kerta siihen mihin se on edellisellä kerralla jäänyt. Joiden kanssa on jaettu elämän myrskyt, lasten syntymät, ilot ja surut. Joiden tukeen voi aina luottaa. Jotka kertovat kursailematta, sopiiko sovittamasi vaate sinulle, halusit kuulla tai et. Ja jotka saavat sinut nauramaan niin, että Tenalle todellakin olisi käyttöä.

 Ohjelmassa siis vatsalihastreeniä kaiken herkuttelun ja hyvän seuran lomassa.

Hersyvää viikon jatkoa!

Terveisiä Englannista!

Terveisiä aurinkoisesta Englannista! Ehdin alkumatkasta piipahtaa Kensingtonin palatsin puutarhassa, josta löytyy tänä keväänä avattu prinsessa Dianan muistopuutarha. Puutarha kunnioittaa "sydänten prinsessan" elämäntyötä ja tyyliä, ja on täytetty valkoisilla kukilla. Kerrassaan hurmaava paikka!

Lisää kuvia puutarhasta Minttua ja mustikoita blogissa täällä. 

Aurinkoista kesäviikon jatkoa!

Kasvihuonekuulumisia

Tänä kesänä kasvihuoneessa on perinteisten tomaattien ja yrttien lisäksi myös vähän eksoottisempia kokeiluja. Olisiko teillä vinkata kiiviköynnöksen tai persikan kasvatuksesta ja talvettamisesta?

Lisää kasvihuonekuulumisia Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa täällä. 

Blogit jäävät nyt pidennetylle viikonloppuvapalle, sillä niiden emäntä huitelee juuri maailmalla. Matkakuvia löytyy Instagram-tililtä ja erityisesti sen Oma tarina -osiosta. Klikkaa itsesi siis tänne!

Mukavaa loppuviikkoa!

Kesäpesä

Kesä kesä kesä! Kuuma kesäpäivä on ihana tekosyy rakentaa ikioma kesäpesä lehvästön varjoon. Pehmeä kesäkeidas, vähän naposteltavaa, paljon juotavaa, kasa lehtiä. Olla vaan ja rentoutua, katsella ohi lipuvia puoutapilviä.

Lisää leppoisasta kesäpesästä Kauppakeskus Veturin blogissa, pääset postaukseen tästä.

Kaunista viikon jatkoa!

Haaveista totta - lasitettu terassi!

Olen vuosia haaveillut lasitetusta terassista. Kuvittelut, miten keväällä nauttisin kahvia auringon lämmittämässä tilassa, vaikka ulkona lumi peittäisi vielä maata. Miten istuisimme iltaa viinilasi kädessä elokuun pimenevässä illassa. Miten kattaisin ruoan terassille kesäsateen ropistessa iloisesti kattoon. Miten nauttisin esteettömästä näköalasta puutarhaan tuulesta ja tuiskusta välittämättä. En tiedä tulenko tekemään noita kaikkia, mutta nyt siihen ainakin on mahdollisuus!

Tällä viikolla pitkäiaikainen haaveni toteutui, kun vihdoin saimme lasitetun terassin. Tila on aika pieni ja sen lasittamisen järkevyys mietitytti. Tähän asti tila oli ollut lähes käyttämätön sen hankalahkon muodon ja katon puuttumisen vuoksi. Mutta koska tämä kuitenkin sijaitsee "pääoleskelupihan" puolella ja terassille on käynti keittiöstä, päätimme lasittaa sen epäilyksistä huolimatta. Erityisesti tällaisena kylmänä kesänä huomasimme kaipaavamme suojaisaa terassia, jossa kesästä ja ulkoruokailusta nauttiminen onnistuisi helposti ja huolettomasti.

Terassin kävi toteuttamassa Tähtiterassit. Pongasin heidät Kevätmessuilta ja ihastuin avaimet käteen -palveluun. Että joku hoitaisi kaiken työn lupa-asioita myöden! Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä investointi silti mietitytti, eihän lasitettu terassi mikään ilmainen hankinta ole. Mutta nyt kun terassista on saanut nauttia muutamia päiviä, en käsitä miten emme toteuttaneet tätä jo vuosia sitten. Olo tuntuu hölmöltä, suorastaan tampiolta. Tämä on ihan täydellinen lisä taloomme! Saimme juuri yhden kokonaisen huoneen lisää. Ovi keittiöstä terassille on nyt auki oikeastaan koko ajan. Terassilla juodaan aamukahveja, pelataan pelejä, rakennetaan legoja, lueskellaan, syödään välipaloja, istutaan iltaan, ollaan vaan ja nautiskellaan.

Tähtiterassit toteutti terassin kahdessä päivässä. Kahdessa päivässä! Ja me olimme pähkäilleet tätä ainakin viisi vuotta. Huh heijaa. Ensimmäisenä terassi-iltana nautimme tietenkin asiaankuuluvat kakkukahvit kuohuvan kera. Samalla kun taputtelimme itseämme selkään fiksusta hankinnasta. 

Se tunne, kun seuraavana aamuna hipsin terassille kahvikuppi kädessä perheen vielä nukkuessa. Istuin hiljaisuudesta ja aamuauringosta nauttien. Ihan yksin, ihan hiljaa, tekemättä mitään. Täydellisen upea hetki.

Kirjoitan vielä myöhemmin tarkemman sepustuksen terassin toteuttamisesta karmaisevia lähtökuvia myöten. Nyt minulla on jo kiire aamukahville, nauttimaan omasta hiljaisesta hetkestäni. Olen nimittäin ihan rakastunut. <3 

Rakas raparperi

Jos minun täytyisi valita puutarhaan (ja erityisesti mökkipuutarhaan) vain yksi kasvi, se olisi luultavasti raparperi. Se on helppo, vaivaton, antaa satoa jo aikaisin keväällä eikä vaadi erityisiä hoito- tai suojaustoimenpiteitä. Raparperistä voi keittää mehua, kiehauttaa hilloa, paistaa piirakkaa tai kokeilla vaikka grilliruoan kaverina.

Lisää mainiosta ja mehevästä raparperista Kauppakeskus Veturin blogissa täällä. Sieltä löydät myös superhelpon ja nopean raparperipiirakan ohjeen kesän yllätysvieraille!

Helpot alppikärhöt

Jostakin syystä loistokärhöt ja minä emme oikein tule toimeen. Onneksi alppikärhöt ovat helppoja, kauniita ja reheväkasvuisia. Tarha-alppikärhö Pink Flamingo kurkottelee kohti kasvihuonetta täynnä kellomaisia, hennon vaaleanpunaisia kukkia.

Lisää juttua viehkoista ja vaivattomista tarha-alppikärhöistä Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset sinne tästä.

Mukavaa torstaita!

Pienestä iso ilo

Meillä on täällä kulmilla kesäkirppis aina lauantaiaamuisin. Olen tehnyt sieltä parhaimmat huonekalulöydöt huippuedullisesti.  Tai no, löydöt ja löydöt. Yhden löytö on toisen romu ja niin edelleen. Mutta tiedätte mitä tarkoitan.

En tiennyt tarvitsevani ruostunutta metallipöytää / hyllyä, mutta kun päräytin sen tuohon kasvihuoneen kylkeen, niin sitähän se on kaikki nämä vuodet huutanut. 

Mitoitus on täydellinen, ulkonäkö kohdillaan ja pisteet myös helppohoitoisuudesta ja vaivattomuudesta (sen kun ruostuu sateessa lisää). Tämä todellakin oli koko hintansa (5€) väärti.

Mitoitus oli niinkin täydellinen, että kun olin täyttänyt pöydän ruukuilla, mies ei aluksi edes huomannut uutta ostostani. Niin hyvin pöytä solahti ympäriistönsä. Mutta kun sitten aloin hehkuttaa löytöäni ääneen, mies tarkasteli pöytää lähemmin ja totesi sitten (minusta hieman epäkunnioittavaan sävyyn): "Ostit sitten ruosteisen pöydän". No juuri niin!

Vieläkin kihisen innosta ja onnesta. Eläköön kirppikset ja romumyyjät!