Ihanaa olla kotona!

Reissut ovat varsin mukavia ja mieleenpainuvia, mutta on se vaan ihanaa palata kotiin ja omaan puutarhaan! Ei ehkä ihan Prinsessa Dianan tasoiseen, mutta juuri itselle sopivaan ja omannäköiseen.

Kotipihassa oli tapahtunut kasviräjähdys reissun aikana. Sekä hyvässä (sormustinkukat, kasvimaa) että pahassa (rikkaruohot). Mutta koska kesäkiireet jatkuvat vielä sen verran kiivaina, että rikkaruohojen nyppisimiseen ei ole aikaa, päätin ummistaa silmät vesiheinäviljelmiltä ja istahtaa kahville kirsikkapuun kupeeseen.

Huomenna pääsen tapaamaan rakkaita ystäviä vuosien takaa. Tiedättehän niitä sielunsiskoja, joiden kanssa juttu jatkuu joka kerta siihen mihin se on edellisellä kerralla jäänyt. Joiden kanssa on jaettu elämän myrskyt, lasten syntymät, ilot ja surut. Joiden tukeen voi aina luottaa. Jotka kertovat kursailematta, sopiiko sovittamasi vaate sinulle, halusit kuulla tai et. Ja jotka saavat sinut nauramaan niin, että Tenalle todellakin olisi käyttöä.

 Ohjelmassa siis vatsalihastreeniä kaiken herkuttelun ja hyvän seuran lomassa.

Hersyvää viikon jatkoa!