Haaveista totta - lasitettu terassi!

Olen vuosia haaveillut lasitetusta terassista. Kuvittelut, miten keväällä nauttisin kahvia auringon lämmittämässä tilassa, vaikka ulkona lumi peittäisi vielä maata. Miten istuisimme iltaa viinilasi kädessä elokuun pimenevässä illassa. Miten kattaisin ruoan terassille kesäsateen ropistessa iloisesti kattoon. Miten nauttisin esteettömästä näköalasta puutarhaan tuulesta ja tuiskusta välittämättä. En tiedä tulenko tekemään noita kaikkia, mutta nyt siihen ainakin on mahdollisuus!

Tällä viikolla pitkäiaikainen haaveni toteutui, kun vihdoin saimme lasitetun terassin. Tila on aika pieni ja sen lasittamisen järkevyys mietitytti. Tähän asti tila oli ollut lähes käyttämätön sen hankalahkon muodon ja katon puuttumisen vuoksi. Mutta koska tämä kuitenkin sijaitsee "pääoleskelupihan" puolella ja terassille on käynti keittiöstä, päätimme lasittaa sen epäilyksistä huolimatta. Erityisesti tällaisena kylmänä kesänä huomasimme kaipaavamme suojaisaa terassia, jossa kesästä ja ulkoruokailusta nauttiminen onnistuisi helposti ja huolettomasti.

Terassin kävi toteuttamassa Tähtiterassit. Pongasin heidät Kevätmessuilta ja ihastuin avaimet käteen -palveluun. Että joku hoitaisi kaiken työn lupa-asioita myöden! Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kyllä investointi silti mietitytti, eihän lasitettu terassi mikään ilmainen hankinta ole. Mutta nyt kun terassista on saanut nauttia muutamia päiviä, en käsitä miten emme toteuttaneet tätä jo vuosia sitten. Olo tuntuu hölmöltä, suorastaan tampiolta. Tämä on ihan täydellinen lisä taloomme! Saimme juuri yhden kokonaisen huoneen lisää. Ovi keittiöstä terassille on nyt auki oikeastaan koko ajan. Terassilla juodaan aamukahveja, pelataan pelejä, rakennetaan legoja, lueskellaan, syödään välipaloja, istutaan iltaan, ollaan vaan ja nautiskellaan.

Tähtiterassit toteutti terassin kahdessä päivässä. Kahdessa päivässä! Ja me olimme pähkäilleet tätä ainakin viisi vuotta. Huh heijaa. Ensimmäisenä terassi-iltana nautimme tietenkin asiaankuuluvat kakkukahvit kuohuvan kera. Samalla kun taputtelimme itseämme selkään fiksusta hankinnasta. 

Se tunne, kun seuraavana aamuna hipsin terassille kahvikuppi kädessä perheen vielä nukkuessa. Istuin hiljaisuudesta ja aamuauringosta nauttien. Ihan yksin, ihan hiljaa, tekemättä mitään. Täydellisen upea hetki.

Kirjoitan vielä myöhemmin tarkemman sepustuksen terassin toteuttamisesta karmaisevia lähtökuvia myöten. Nyt minulla on jo kiire aamukahville, nauttimaan omasta hiljaisesta hetkestäni. Olen nimittäin ihan rakastunut. <3