Kanelia ja kardemummaa

tiistai 10. tammikuuta 2012

Kirppislöytöjä

Viikonloppuna tyhjennettiin kaappeja sellaisella vauhdilla, että heikompaa (minua) hirvitti. Sisäisen balanssin palauttamiseksi piti käydä kirppiksellä hakemassa uutta vanhaa tavaraa.

Olen ostanut Ikeasta pitkulaisia tyynyjä (päälliset valmiina), mutta niille ei ole löytynyt sopivan kokoisia vaihdokkeja. Juuri oikean kokoiset harmaa-valkoraidalliset tyynynpäälliset maksoivat kirppiksellä euron kappale.

Tuolia en onnistunut piilottamaan kassiini, joten sen ostoa piti hieman perustella miehelle. Koko reissun tarkoitushan oli hankkiutua eroon tavarasta. Mutta tuoli iski suoraan nostalgiakaipuuseen, olen ihan varmasti keikkunut tällaisella kyläkoulussa.

Hauduttelin ostoa yhden yön, mutta tuoli ei päästänyt irti otteestaan. Onneksi se oli kirppiksellä vielä seuraavanakin päivänä, hintaan 3 €.

Sukuvika kun suksi ei luista

Kun koko edellinen päivä oli käytetty matkantekoon, perhe oli lievästi sanoen innoissaan sunnuntain paljastuessa kotikonnuilla aurinkoiseksi pakkaspäiväksi. Edessä oli talven ensimmäinen hiihtolenkki ja puolivälietappina munkkimehut hiihtomajalla. Alkumatka sivakoitiin vauhdikkaasti, mutta taukopaikan lähestyessä hiihtoväsymys sai vallan viisivuotiaasta. Viimeinen ylämäki jaksettiin painaa mielikuvamunkeilla.

Muuta ei sitten ollutkaan tarjolla. Voi sitä pettymyksen ja väsyneen kiukun määrää, kun munkkipaikka olikin kiinni, nettisivujen tiedoista poiketen. Äiti oli tyhmä, isä oli tyhmä, hiihtäminen se vastaa tyhmää olikin. Polveen sattui ja monot puristi, sormia palelsi ja selässä oli hiki. Paluumatkaan saatiin tärvättyä melkoisesti aikaa, energiaa ja kiukkua. Äitiä nauratti miniklooninsa, mutta ääneen ei sopinut nauraa, tietenkään. Mieliala koheni vasta kotona, pakastimesta löytyneellä suklaakakulla. Äitinsä tyttö siinäkin.