perjantai 4. heinäkuuta 2014

Pottumainen juttu

Mä oon Osku Ohjelmointipäällikkö a.k.a Turner Täystuho ja tykkään auttaa äitiä puutarhassa.
Nyt pääsin nostamaan perunoita ekaa kertaa!
Yks pottu oli kyllä aika erikoisen näköinen.
 Aattelin pestä perunat kivillä. 
Mutta ne pestäänkin kuulemma vedellä.
Mä tykkäsin silti kivipesusta enemmän.
 Housut oli kyllä hyvä pestä sillä perunavedellä.
 Ja lopuks huuhtelin ne kastelukannulla.
Äiti sanoi, että ens kerralla mä saan jäädä leikkii isin kanssa sisälle.
Oon varma, että keksin silloinkin jotain tosi kivaa!
SHARE:

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Niksipirkko pihalla

Oman puutarhan pihaniksit ovat usein niin itsestäänselvyyksiä, että niitä ei edes älyä kertoa eteenpäin.
Nettirautakauppa Taloon.com polkaisi pystyyn Pihaniksit-blogikilpailun, jonka nikseistä on toivottavasti iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle. Minäkin sain kutsun esitellä muutaman vinkin puutarhastamme.
Meillähän näitä pihatuunailuja riittää. Kun on valtavasti briljantteja ideoita, muttei kovinkaan paljon taitoa, aikaa tai budjettia, saa aika usein sellaista, mitä ei ole tilannut (niistä sitten joku toinen kerta...). Mutta yksi oikeasti loistava ja myös eniten hermoja säästävä kikka on ollut kasvilavojen kaaret. 
Tarvitaan kahta eri paksuutta sähköputkea sekä metallista reikänauhaa. Pätkä paksumpaa putkea kiinnitetään reikänauhalla lavan reunaan (meillä ne ovat sisäpuolella puhtaasti esteettisistä syistä, voi toki laittaa ulkopuolellekin). Ohut kaari työnnetään paksun sisään. Kaaret on helppo irrottaa, kun niitä ei enää tarvita. Ja nuo ankkurointisysteemit ovat olleet meillä paikoillaan kesät talvet.
Toinen, kasvarin jatkuvalta ikkunoiden pesulta säästävä niksi, löytyy vanhoista aurinkovarjoista. Asumme alueella, jota paikalliset kutsuvat leikkisästi "Tuulirannaksi". Vuosien varrella terassiltamme on vienossa kesätuulessa katkennut kaksi aurinkovarjoa. Hamstraaja säilöö kaiken (rakas aviomieheni todistaa tämän mielellään) ja niinpä kiinnitimme aurinkovarjojen päässä olleet puunupit kasvihuoneemme katolle.
 Vähän sellaiseksi viktoriaanistyyppiseksi koristeeksi. Väliin pingotettiin siimaa. 
Johan loppui paikallisen naakkaporukan juoruilu- ja vessahetket kasvarimme lasikaton harjalla!

Rakkaudella, vaikkakin silmiä pyöritellen, mies toteutti tämä varaston päädyssä olevan ruukutuspöydän. 
Rakennusmateriaalina käytettiin kasvihuoneemme kuormalavoja sekä sokkelin betonivalun muottina olleita lautoja. 
Opimme myöhemmin, että materiaalivalinta oli suorastaa loistava! Betoni näet tukkii puun syyt ja suojaa sitä lahoamiselta. Valussa käytetty lauta on myös kauniin harmahtavaa. 

Lavoja olemme käyttäneet myös varaston seinustapuutarhassa. Kuormalavojen päälle nostetut vanhat perunalaatikot (joiden sisällä laastipaljuissa kasvaa maissia) säästyvät näin maakosteudelta ja kestävät lahoamatta pidempään.
Samaiselle varaston seinustalle on keskitetty myös puutarhatyökalut. Ylempään heinäseipääseen on kiinnitetty ruuveja, joihin työkalut on helppo ripustaa. Alempi heinäseiväs estää työkalujen hakkaamisen seinää vasten, vaikka tuulisi kovempaakin.

Nyt kun keittiöpuutarhamme alkaa olla kutakuinkin "valmis" (tai ainakin tila alkaa loppua kesken), olisi mukavaa keskittyä rikkaruohojen nyppimisen sijaan tunnelmointiin avotulen äärellä.

Villi haaveeni on puilla lämpiävä ulkopizzauuni, mutta sellaisen puuttuessa olisin varsin onnellinen muurigrillistä, jonka ääressä vahtisin täydellisen pizzapohjan kypsymisprosessia punaviinilasi jauhoisessa kourassani. Vai pitäisikö sittenkin vielä hankkia lisätilaa tomaateille upealla seinämallisella kasvihuoneella...? Olen nimittäin tänä kesänä oppinut, että ollakseen Kunnon Puutarhuri on oltava a) vähintään kaksi kasvihuonetta ja b) pihatonttu. Haaveet on haaveita, mutta tuon pihatontun aion kyllä hankkia!
Kuten kilpailuissa yleensä, nyt toivon ääntäsi kisasivulla. Jos siis tykkäsit vinkeistäni, käy äänestämässä täällä. Yleisöäänestyksen palkintona on 500€ lahjakortti Taloon.comiin, vaikkapa puutarhatarvikkeiden hankintaan!
SHARE:

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Kirppikseltä

Kiitos kokkolöytöön kommenttia jättäneille! Tosin nyt minulla on pieni pelko persuksissa, että lipaston alkuperäinen omistaja näkee viestinne ja hakee aarteen takaisin. Ehkä pulttaan lipaston mökin lattiaan.

Onni potkaisi toistamiseen, sillä löysin kirppikseltä näin ihanan korituolin viidellä eurolla.
Löytö tuli todella hyvään saumaan, koska täällä ollaan aivan veto pois. En tiedä johtuuko flunssasta, kelistä vai miehen lähestyvästä lomasta, mutta paukut alkavat olla vähissä.
Kiikutin korituolin kirsikkapuun alle. Sieltä on hyvä tarkastella pikku hiljaa avautuvia pioneja. Etupihan savityömaa ei näy tänne, joten senkin saa sukkelasti mielestään.
Eiköhän kohta taas lapio heilu, kun hetken saa olla möllöttää!

SHARE:

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Viiden pisteen vinkki

No ei tämä vinkki enää tänä vuonna lämmitä, mutta laittakaa korvan taakse ensi juhannusta ajatellen. Jos kotikulmillanne tai mökkiyhteisössä on tapana polttaa kokkoa, kannattaa lyöttäytyä kokonkokoajien seuraan. Minä nimittäin pelastin lieskoilta kuvan vihreän lipaston!
Sen myötä saimme alamökkiimme kaivattua säilytystilaa. 
Pelastin minä kokosta myös yhdet, sukulaismiehen sanoja lainatakseni, "koinsyömät tikkaat". Pittoreskisti harmaantuneet, vähän paikaillut. Köynnöstueksi tai jotain. Silmiä minulle pyöriteltiin, mutta minkäs teet. Hulluhan se aarteita polttelee!
SHARE:
Blog Design Created by pipdig