Siivouspäivä

Eilen launtaina vietettiin kansallista Siivouspäivää. "Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäviksi tai annettaviksi." Meidän pikkukaupungissa siivouspäivämeiniki oli vielä minimaalista, mutta kuuliaisena kansalaisena kannoin oman korteni kekoon. Nappasin nimittäin mukaani jonkun muun siivoamia tavaroita. Ja mies kiittää...

Mutta siis oikeasti, tämä turkoosi, rämä, sinkitty vanha keittiökaappi suorastaan huusi pääsyä kasvariin istutuspöydäksi. Mitä siitä, että siellä on jo varsin toimiva istutuspöytä. Ja viime vuonna mies nikkaroi istutuspöydän myös ulos.

Haaveissa siintää, että joskus ehkä jopa ehtisin kunnostaa tämän, jolloin käyttömahdollisuudet lisääntyisivät huimasti: keittiö, lastenhuone, mökki...

Tuollainen multakauha oli tietenkin ihan pakko hankkia. Johan sitä myyjäkin mainosti, että tässä olisi "sitä antiikkia ja retroa". No mutta, jos kerran kaksi yhden hinnalla!

Vielä en ehtinyt kaappia siivota, teemapäivästä huolimatta. Mutta on se jo nyt niiiiin ihana!

Eräänä iltana

Illalla.

Nämä ovat niitä parhaita hetkiä!

Murusen raparperipiirakka

Terassiastiat on siirretty "sikalakaappiin" ja raparperi puskee jo kukkaa. Kesäherkkukausi on siis aloitettu, mutta kun ei millään ehdi päivittää näitä leivontaohjeita. Tässä kuitenkin maukas ja superhelppo raparperipiirakan ohje. Mainio vaikkapa mökkiolohin. Ja mikä parasta, tämä on munaton ja maidoton! Ja on siitä huolimatta saanut kehuja "normiväestöltä". Maistuu siis muullekin kuin pahville. Harvinaisen onnistunut kokeilu.

MURUSEN RAPARPERIPIIRAKKA

(munaton ja maidoton)

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 1/2 tl leivinjauhetta

1/2 dl juoksevaa maidotonta margariinia (tai öljyä)

2 1/2 dl kauramaitoa

Päälle:

noin 4 dl pieniä raparperipaloja

Muruseos:

50 g maidotonta margariinia

1 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon rasva ja maito, sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

2. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä raparperinpalat sen päälle.

3. Nypi muruseoksen ainekset ja ripottele muru piirakan päälle.

4. Paista 200 asteessa uunin alatasossa noin 30 minuuttia.

* Tarjoa piirakka vaniljavaahdon, -kastikkeen tai jäätelön kera. Vastaavia löytyy mm. kaura/soijapohjaisina.

Hernepussin heittoa

Kun älysin heittää ohjelmointipäälikölle hernepussin ihmeteltäväksi, sain taas ainakin viisi lisäminuuttia "omaa" aikaa. Ja tokihan siinä ajassa ehtii heitellä siemeniä sinne sun tänne. Kevätkylvöt alkavat siis olla pulkassa.

Kovin suureellisia kylvoksiä ei tänä vuonna sattuneesta syystä tehty, mutta jospa ainakin salaatit ja marinadiyrtit saisi omasta takaa. On tämä kasvun ihmettely vaan ihanaa!

Toukokuu

Toukokuu

 Ihan parasta!

Ja paranee vaan:)

Kaarituet

Ei, en nyt tarkoita kauniita pitsihepeniä ja niiden kaaritukia, vaikka äitienpäivä juuri olikin. Meidän kaarituet ja äitienpäivä liittyivät puutarhaan. Mies toteutti, ihan ilman mutinoita, kasvatuslaatikoihin hienot kaarituet hallaharsoja (ja myöhemmin mahdollisia rastasverkkoja) varten. Tai siis eihän muoviputkissa mitään hienoa ja kaunista ole, mutta idea oli loistava ja toteutus vielä parempi.

Onhan minulla ollut kaikenlaisia virityksiä ennenkin, juurikin tätä samaista muoviputkea sekä mm. teltan alumiinikaaria, mutten ole saanut ankkuroitua niitä riittävän tukevasti.  Usein tuuli / rankkasade onkin kaatanut koko viritelmän. Mutta nyt kestää, ehkä jopa äidiltä tyttärelle!

Tarvitaan siis kahta kokoa muovista suojaputkea, isompaa vähemmän ja kapeampaa, varsinaisia kaaria varten, huomattavasti enemmän.

Paksummat muoviputkipätkät kiinnitetään kasvatuslaatikon sisäreunaan metallisella reikänauhalla.

Kuten kuvasta huomaa, vaikka kaaret olisi jo paikoillaan, ne saa kätevästi siirrettyä sivuun ottamalla toisen pään pois "ankkurista". Ja saahan koko kaarenkin pois, ankkuroinnit jätetään paikoilleen.

Mullat, siemenet, nimikyltit, kastelut,

ja lopuksi hallaharsot päälle.

Olen laittanut laatikoiden pitkille sivuille harson päälle heinäseipäät, harsot pysyvät kovassakin tuulessa.

Ja nyt tilaukseen sopivasti lämpöä ja kosteutta, niin päästään pian herkuttelemaan oman maan antimilla!

Työnjohto tiukkana

Meillä ei nykyään paljoa lorvita. Tai oikeastaan pitäisi sanoa, että meillä ei kauheasti saada aikaan. On tuo 6-kuukautinen ohjelmointipäällikkö sen verran ahkera. Ja jos puuhasteluun tulee tilaisuus, silloin on parasta toimia tuli persuksissa. 

Samainen työnjohtaja saattaa viheltää pelin poikki milloin vain, ja lisäminuutteja ei yleensä heru. Joten tällä hetkellä olen erityisen iloinen jokaisesta jollakin tavalla loppuun saatetusta (tai edes aloitetusta) pihahommasta! 

Posti toi kasvariin lisätilaa Kivikankaalta puuhyllyn muodossa. Onneksi hylly oli nopea asentaa.

Siemenkasvatus on vähän heikoissa kantimissa, mutta kyllähän sitä yhteen hyllyyn saa mahdutettua kaikenlaista muuta "tärkeää" purkkia ja purnukkaa!

"In the garden",

siellähän sitä lähiviikot. Toivon mukaan jopa lähikuukaudet!

Uh huh!

Vappu tuli ja meni ja hengissä selvittiin, vaikka edellisestä postauksesta onkin jo viikko. Järjestyksessään kahdeksas vappubrunssi järjestettiin perinteisesti vapunpäivänä. Vieraslista on perheiden osalta pysynyt lähes samana kaikki nämä vuodet, lasten lukumäärä puolestaan on kasvanut huimasti. Ensi vuonna juhlijoita on taas (ainakin) yksi lisää, sillä yksi vieraista pyöräytti vauvan vappuaattona! 

Oma pikkumiehemme osallistui valmisteluihin laittamalla aikataulujaan uusiksi. Siinäpä olikin sitten rentoa ruokkia lasta ja tuijottaa kelloa, sekä kelata mielessään tekemättömien töiden listaa. Kaikki saatiin kuitenkin valmiiksi varttia vaille vieraat, joten ehdin napata pari kuvaakin.

Tänä vuonna juhlapöytä katettiin rennosti muumimukeilla.

Kaikki leivonnaiset olivat munattomia ja maidottomia, jotta pääsin itsekin nauttimaan juhlapöydän herkuista.

Tarjottavien nimet näpyttelin ikivanhalla dymolla taimikasvatukseen tarkoitettuihin värikkäisiin muovitikkuihin. 

 Kukkina oli kahta väriä krysanteemia,

 eri kokoisissa kirkkaissa lasipulloissa ja -purnukoissa.

 Vappubrunssin perinneherkku on lohitahna ruisleivän kera. 

Herkun saa pysymään viileänä pidempään, kun lohiastian alla on jäillä täytetty kulho.

 Makeana tarjottiin muun muassa kardemummakakkua raparperi-mansikkahillon ja vaniljakastikkeen kera.

 Pikkumies sai lahjaksi oman vappuhyrrän.

Ensi vuonna sitä tuskin enää tyydytään ihailemaan sängystä!

Sateisen aaton jälkeen oli ihanaa nauttia kauniista kelistä, vaikka tuuli olikin melkoinen.

Mutta ulos päästiin istumaan, ihan niinkuin kaikkina aikaisempinakin vuosina.