Olen vähän kuin kevään kukkijat. Puhkean eloon auringon myötä, kurottelen kohti valoa ja lämpöä. Kesän varastoin itseeni energiaa, jotta selviän pitkästä talvesta. Miehenikin aina sanoo, että muutun ihan eri ihmiseksi pitenevän päivän myötä.
Rakastan aurinkoa ja lämpöä. Olen vilukissa kesät talvet, en ikinä valita liiasta kuumuudesta. En edes silloin, kun nukkuminen tuntuu hankalalta ja hiukset takertuvat niskaan. Silloin saatan tosin luopua villasukistani.
Viime päivinä on saatu nauttia upeasta auringonpaisteesta. Hangilta kirkkaana hohtava aurinko on muistuttanut kevään lähenemisestä. Yleensä olen aina kääntänyt kasvoni kohti taivasta, fiilistellyt muutamasta lämmittävästä säteestä.
Mutta tänä vuonna sain ikävän muistutuksen ihon ja auringon epäsopivuudesta toisilleen. En ole enää vuosiin harrastanut varsinaista auringossa makoilua. Kesäisin olen käyttänyt hattua. Rasvannut itseni aurinkosuojalla. Tammikuussa kasvoistani kuitenkin poistettiin huonon yhteiselon jäljet.
Leikkausarpea ja tilastomerkintää myöhemmin heräsin todellisuuteen. Ymmärrän kuuluvani riskiryhmään. Ehdin säikähtää ja huolestua, mutta pääsin kuitenkin vähällä.
Erilaisiin ihosyöpiin vaikuttaa auringossa vietetty kumulatiivinen annos eli se, kuinka paljon ihminen on saanut ultraviolettisäteilyä koko elämänsä aikana. Nykyisen outdoor-elämäntyylin ja runsaan matkustelun takia yhä nuoremmat sairastuvat. Jos olet helposti palavaa sorttia, sinulla on paljon luomia tai suvussasi on ihosyöpää, tarkkaile ihoasi säännöllisesti! Ja mene ajoissa lääkäriin. Vaikka tuntuu, että ei jaksasisi, lapset valvottaisivat, pelottaisi, olisi muutakin tekemistä.
Pitäkää hyvää huolta itsestänne. Kesät talvet. Mutta ennen kaikkea, suojatkaa lapsenne, jankuttakaa hatuista, valvokaa rasvaamista, huolehtikaa ihon suojaamisesta. Antakaa hyvät eväät elämään. Pitkän talven jälkeen suomalainen mieli janoaa lämpöä ja aurinkoa. Ulkona haluaa viettää jokaisen mahdollisen hetken.
Tehkää niin, mutta turvallisesti!
Kauniita kuvia sinulla jälleen! Ja, kirjoitukseksi on niin totta, on suojeltava ja suojattava omaa ihoa. Itse en ole mikään auringossa makailija, mutta merellä aurinko on niin arvaamaton. Joten, meillä rasvataan ja puetaan pitkähihaista. :) Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaItse olen kyllä nuoruusvuosina polttanut itseni hävyttömän monta kertaa. Nykyään huomaan sekä oman että lasten ihon reagoivan aurinkoon nopeasti. Herkistymistä vai säteilyn muuttumista? Veikkaan molempia. Hyvä, että teillä suojaus kunnossa, merellä tosiaan kärähtää nopeasti! Turvallisia aurinkopäiviä <3
PoistaTärkeää asiaa. Itse olen huono käyttämään aurinkovoiteita, kun iho on muutenkin rasvainen ja jos laittaa aurinkovoidetta, niin seuraavana päivänä löytää takuulla iholtaan mojovan finnin. Mutta parempi sekin kai, kuin melanooma. Hyvä juttu että suojavoiteiden käytöstä on ruvettu nykyään muistuttamaan yhä enenevässä määrin.
VastaaPoistaMinulle ihotautilääkäri suositteli kasvoille La Roche-Posay Anthelios xl spf50+ aurinkosuojaa (ultra light, non-permumed fluid). Kotikylän apteekista tuota pikkupulloa ei löytynyt, mutta onneksi mies sattui juuri lähtemään Ranskaan työmatkalle, niin toi niitä mukanaan useamman purnukan. Löytynee isommista apteekeista, koska lääkärikin sitä suositteli. Ei jätä valkoista kalvoa ja on aurinkosuojaksi yllättävän kevyt.
PoistaHyvä muistutus,tärkeä asia. Ihana postaus; kiva kuulla, että sen pahempia seurauksia ei ollut. Ihanaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli! Tosiaan, näyttää että muistoksi jäi vain arpi kasvoihin. Ne ovat niitä elämisen merkkejä ja kohta jää ryppyjen sekaan muutenkin:D
PoistaKirjoitat niin asiaa kuin olla ja voi, patologisten luomien ja ihosyöpien määrä on huimasti lisääntynyt ja luomitarkastus kannattanee tehdä aina silloin tällöin ja huolettavat luomet/ihomuutokset kannattaa näyttää asiantuntijalle! Vaaleaan pohjoiseen ihotyyppiin aurinko tekee kaikenlaista ja nopeastikin, oma olkani paloi kerran juhannusaattona puolessa tunnissa rakolla ja sain siitä muistuttavia seuraamuksia jotka ovat hallinnassa! Kunnon kerroin rasvaan tarvitaan, hyvä hattu ja jos on lääkityksiä niin kannattaa tarkistaa lääkäriltä kuinka lääkkeet herkistävät auringolle, koska sellainenkin on mahdollista!
VastaaPoistaHyvä että olet saanut apua ja että jatko sujui hyvin!
Ihanan keväisiä kuvia ja upeat tykkylumipuut!
Hyvä kun muistutit lääkkeistä! Itselle se ei ole ajankohtainen asia, niin vallan unohtui postauksesta.
PoistaMinäkin kävin leikkauksen jälkeen luomitarkastuksessa ja aion todellakin tästä edes tehdä sen säännöllisesti. Jotkut asiat näköjään pitää oppia kantapään kautta. Kasvojen ihomuutos oli kyllä tiedossani, mutta koska lasten kanssa on joutunut ravaamaan niin paljon lääkärissä ja murehtimaan milloin mitäkin, on ollut helppo laiminlyödä itsensä. Tarvittiin ulkopuolinen ihminen toteamaan, että "tuo ei näytä normaalilta, nyt varaat heti itsellesi lääkärin!" Ja sitten asiat onneksi etenivätkin nopeasti ja pääsin huippukäsiin.
Itse kävin juuri viime viikolla luomileikkauksessa. Meidän suvussa on useilla ollut ihosyöpää, joten tarkkana saa olla.
VastaaPoistaMeillä meni kerran ulkomaan matka pieleen, kun miehellä oli sellanen lääkekuuri menossa, ettei saanut olla auringossa!
Hyvä, että olet tietoinen asiasta ja tarkkailet itsekin tilannetta! Minäkin skarppasin nyt melkoisesti. Ja ihan totta tuo lääkeasia! Tuossa ylempänä jo vastasinkin, että unohtui postauksesta, kun ei ollut itselle juuri nyt ajankohtainen aihe. Turvallista kevätaurinkoa:)
PoistaTää oli tosi tärkeää asiaa!
VastaaPoistaIhana, kun sinä selvisit säikähdyksellä ja kaikki on hyvin. <3
Kiitos Riina! <3 Lapset tosin ehtivät nimitellä humanoidiksi ja muuta yhtä kannustavaa leikkauksen jälkeen. Samaan syssyyn mies totesi, että "eihän tuo nyt mitään. Ihan samalta näytät kuin ennenkin". En oikein tiedä, kummasta kommentista olisi pitänyt loukkaantua enemmän:D
PoistaMä kuulun varmasti niihin joiden kannattaisi käydä lääkärillä. Mä en pala mitenkään kamalan helposti, mutta mulla on tosi paljon semmosia ihan pikkiriikkisiä luomia käsivarsissa lähinnä.
VastaaPoistaToi on kyllä tärkeä juttu, ihan liian usein unohtuu rasvaus varsinkin itseltä, mutta myös lapsilta. Täytyy ryhdistäytyä, kiitos muistutuksesta!
Ja hyvä että sulla oli vain säikähdys asian kanssa!
No, lääkäri totesi luomeni nähdessään, että todellakin kuulun riskiryhmään. Korkeimpaan mahdolliseen. En kuitenkaan kärähdä auringossa välittömästi, mutta viime vuosina iho on alkanut reagoida aurinkoon eri tavalla. Saan esim. tosi herkästi aurinkoihottumaa, mitä ei lapsena ollut koskaan.
PoistaKäyttäisin mielelläni pitkähihaisia vaatteita, mutta on aika hankalaa löytää kevyttä ja peittävää. Joka vielä sopisi puutarhaan:)
Olipa hyvä, että selvisit säikähdyksellä. Ihminen on sellainen, ettei paljon asioita murehdi ennen kuin jotain sattuu omalle kohdalle. Hienoa, että muistutat tärkeästä asiasta.
VastaaPoistaIhanat kuvat, oikeaa mannaa kevättä odottavalle sielulle.
Näinhän se menee. Minäkin olin ihomuutosta kasvoissani päivitellyt jo pidemmän aikaan, mutta en vain saanut varattua aikaa lääkäriin. Aina joku muu homma meni tärkeydessään ohi. Tarvittiin tuttu sairaanhoitaja, joka totesi suorasukaisesti, että ei näytä hyvältä, nyt heti lääkäriin. Ja kerrankin tottelin. Nyt jouduttiin toki leikkaamaan isompi alue, kun asian kanssa vitkuttelin. Mutta muuten tarinalla on toivottavasti onnellinen loppu!
PoistaHyvä että muistutit tästä asiasta. Vaikka lunta on vielä maassa, pitää sitä suojakerrointa laittaa naamaan! Lapset muistan suojata, mutta joskus itsensä suojaaminen vain unohtuu! Onneksi löydös ei ollut vakavampaa sorttia.
VastaaPoistaTuttu juttu! Lapset saa keväthangille / kesäisin rasvattua, mutta itseltä se sitten helposti jääkin kiireessä. Minulle lääkäri suositteli kasvojen rasvausta maaliskuusta syyskuulle ja nyt aion olla superkuuliainen.
PoistaHyvä, että selvisit säikähdyksellä!!! Syöpä ei ole mukava seuralainen...
VastaaPoistaNo ei varmasti. Sitä on tullut tarpeettoman läheltä seurattua.
PoistaHyvää jatkoa! Puutarhassa voi hyvin suojautua auringolta antamalla ainakin jossain kohtaa tonttia puiden ja isojen pensaiden kasvaa, lehvästöhän pidättää itseensä suuren osa UV-säteilystä ja vähentää siten ihosyöpäriskiä. Varjossa ja puolivarjossa kasvavia lajejakin on paljon, joten osan tontista voi perustaa varjopuutarhaksi. Vastikään Ruotsin säteilyturvaviranomaisen uutisoitiin suosittelevan koulujen pihoille istutettavaksi puita, jotta lapset eivät altistu välitunneilla turhaan UV-säteilylle. Olen joutunut itsekin maastotöissä altistumaan niin paljon auringolle vuosien varrella, että yhtään en halua aurinkoa enää kotipihalla.
VastaaPoistaAivan totta. 10 vuotta sitten tonttimme oli täysin paljas kaistale keskellä peltoa. Siinä paloi monena kesänä sekä nurmikko että puutarhuri. Onneksi nykyään pääsee jo varjoon kotipihallakin.
PoistaJa voi miten hienolta kuulostaa tuo Ruotsin suositus! Olen monesti ihmetellyt, että esim uusien asuinalueiden leikkipuistoissa ei ole mitään katosta tai vastaavaa varjopaikkaa lapsille. Esim tässä meidän puistossa on kiva pöytäryhmä eväiden syöntiä varten, mutta se sijaitsee keskellä isoa avointa aluetta. Sekä liukumäet että koko puisto on kesähelteillä niin kuuma, ettei sinne tee edes mieli mennä.
Minä en edes pala ensimmäisenä, mutta olen kyllä nuoruudessa oman osani maannut rannalla ja ollut rasvaamatta ja huikennellut tämän asian kanssa.
VastaaPoistaOn jotenkin vaikea löytää mukavan löysiä ja vilpoisia pitkähihaisia, siksi niiden käyttäminen kai on niin hankalaa. Lapset tulee tässäkin asiassa suojattua paremmin. Mutta nyt, turvallista kevätaurinkoa ja pirteitä päiviä!:)
Onneksi selvisit säikähdyksellä!
VastaaPoistaTäällä toinen auringonpalvoja (ei siis perinteisessä mielessä rannalla löhöäjä), tai oikeammin auringon rakastaja. Kesällä olen minäkin kuin eri ihminen ja jos on ollut sateinen, synkkä ja viileä kesä, olen koko seuraavan talven aivan koomassa kun en ole saanut tankattua aurinkoenergiaa tarpeekseni. :)