Toukokuun lämpö antaa yhä odotuttaa itseään. Alkuviikosta kaivoin jo kertaalleen pestyt ja varastoidut talvivaatteet esiin. Pikkuisen tässä on joutunut tsemppaamaan itseään, varsinkin kun on erehtynyt katsomaan männävuosien kuvia vastaavasta ajankohdasta.
Aamusella kesähuoneen päätyyn osunut aurinko valoi kuitenkin uskoa. Valo oli sellaista kutsuvaa ja lämpöistä. Siitäkin huolimatta, että metrin päässä oli yhä kasa lunta. Kyllä se kevät sieltä ihan oikeasti tulee! Tänä vuonna vaan vähän verkkaisempaan tahtiin.
Kun oikein tiiraili, näki lumipalloheisissä jo muhkeat silmut. Olen muuten leikellyt näitä tänä keväänä maljakkoon useamman kerran. Lehdet tulevat nopeasti ja kukkiakin on päässyt ihastelemaan. Ei ne tietenkään yhtä näyttäviä ole kuin ulkona pensaassa, mutta ovat antaneet toivoa tulevasta. Enää kuukausi ja lapset ovat kesälomalla. Toivottavasti silloin saadaan jo hipsutella nurmikolla paljasjaloin.
Vaati melkoista pinnistelyä pitää kiinni edes pienistä positiivisuuden rippeistä tuon kylmän jakson aikana. Onneksi sentään joitain silmuja, versoja ja nuppujakin löytyi pitämään positiivisuutta yllä. Nyt vihdoin tuntuu olevan lämpimämpää. Ennusteetkin lupaavat, ettei yöpakkasia pitäisi enää olla ja lämpötila nousisi lähes päivittäin yli kymmeneen asteen, jee! Aurinkoista viikonloppua! <3
VastaaPoistaKevät on taas niin oikullinen. Itse odotan kovasti kunnon sadetta, sillä täällä Ahvenanmaalla on taas rutikuivaa.
VastaaPoista