maanantai 9. helmikuuta 2015

Kuumetta

Talokuume. Se on kyllä kamala tauti. Erityisesti rakkaan aviomieheni mielestä. 
Tiedättekö sen malttamattoman tunteen, kun syyskuussa tekee jo mieli leipoa piparkakkuja Michael Bubléen tahtiin? Tai kun tammikuussa odottaa tuskaisena sipulikukkien nostavan päätään lumen alta? Haluaisi upottaa sormet multaan ja vaikka repiä rikkaruohoja. Mutta ei voi. 
Sama homma talokuumeen kanssa, tämä vain vaivaa ympäri vuoden. Ei auta piparkakut tai tulppaanit, lottovoitto ehkä.
Tarkistan lähes päivittäin talojen myynti-ilmoitukset hakusanalla "rakennusvuosi 1600-1940". Appiukkoni kauhuksi. Hänen pahin painajaisensa nimittäin on, että ostamme jonkin koinsyömän kartanon, jonka kosteusvaurioiden syyksi paljastuu olohuoneen lattian alla (!) oleva järvi. Anoppi on paljastanut miehensä heräävän toistuvasti hikikarpalot otsallaan ja hourivan järvestä olohuoneessa. Mies parka. Kuvan lattia ja järvi eivät liity toisiinsa.
Mutta lääkitäkseni kuumettani ja pitääkseni appiukon varpaillaan huokailen näiden ilmoistusten äärellä. 
Kuvien kaunokainen on myynnissä Paraisilla. Lisätietoja Etuovi.com.
Kaikki kuvat: Etuovi.com
Onko täällä muita kroonisesta talokuumeesta kärsiviä?

SHARE:

lauantai 7. helmikuuta 2015

Jännitystä ilmassa!

Ihan täällä pisti eilen jännittämään! Minua nimittäin pyydettiin vieraskynäilijäksi Viherpeukaloiden blogiin ja eilen oli ensimmäisen postauksen vuoro. 
Olen tehnyt Viherpeukaloiden kanssa blogiyhteistyötä aiemminkin, sillä onnekseni heidän puutarhamyymälänsä sijaitsee aivan tässä kotikulmilla. Suurimmalle osalle Viherpeukalot lienee tuttu posti- ja verkkomyynnistään.
Viherpeukaloiden blogia on kirjoittanut viisi erilaista ja monipuolista kirjoittaa jo parin vuoden ajan. Ja nyt minäkin pääsen mukaan kyläilemään! Käy ihmeessä tutustumassa, jos blogi ei ole entuudestaan tuttu. Pääset sinne tästä. Meikäläisen tuotokset löytyvät ”Marian hyötytarhassa” –otsakkeen alta.
Klikkailen Viherpeukaloille kynäilemiäni juttuja jatkossa myös tänne blogini puolelle. Kaikki Viherpeukalot blogin postaukset päivittyvät Viherpeukaloiden Facebook-sivuille, joten sitä kautta on myös helppo seurata.
 Mukavaa viikonloppua!
SHARE:

torstai 5. helmikuuta 2015

Dinosaurus tässä terve!

Minusta on jo pidemmän aikaa tuntunut, että aivan  k a i k k i  ovat Instagramissa. Sain viikonloppuna säälinsekaista opastusta suvun nuorisolta Instagramin saloihin. No nytpä alkoi Lyyti taas kirjoittaa ja yritän räpiköidä perässä parhaan kykyni mukaan.


Täältä löydät siis blogin Instagram-tilin. Instassa on nähtävillä lähinnä puhelinkuvia, jotka eivät päädy blogiin asti. Osaa kuvista päivittelen myös Facebook-sivuille. Tervetuloa seuraamaan, jos niillä main liikut!


Moni on muuten tahoillaan pohtinut blogien tulevaisuutta. Onko sitä? On niin paljon nopeampaa huikata heipat Facebookissa tai ladata kuvia Instagramiin ja saada mahdollinen "Tykkään!"-palaute saman tien. Vaikka olen melkoinen kuvanarkomaani ja tykkään selailla paljon ja nopeasti, pidän kuitenkin valtavasti blogipostausten hitaammasta tyylistä. Teksti on tarkemmin harkittua, kuvat huolella valittuja. Kukapa olisi arvannut, että tavalliset blogipostauksetkin alkavat olla vanhanaikaisia? Onneksi olen melkoinen dinosaurus!

SHARE:

tiistai 3. helmikuuta 2015

Eteenpäin

Viikonloppuna vietettiin hautajaisia.
Olo on huojentunut, surullinen, helpottunut, väsynyt.
Siunauskappelissa ajattelin, etten ikinä selviä muistotilaisuuden puheestani. Itku takertui kurkkuun isoksi möhkäleeksi ja silmät täyttyivät kyynelistä. Vaikka Ohjelmointipäällikkö teki kaikkensa naurattaakseen äitiään.
Pappi puhui kauniisti ja sain lohtua erityisesti muutamasta lauseesta. 
Itseään on turha soimata tekemättömästä.
 Haluan uskoa, että isä ja äiti ovat taas tavanneet. Ja katselevat meitä sieltä jostakin. 
Muistotilaisuus oli pieni ja lämminhenkinen. Kuulumisten vaihtoa sukulaisten kesken, hauskoja muistoja, naurua. 
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, kohti kevättä ja valoisampia aikoja.
Tietyllä tavalla uusi alku tämäkin.


SHARE:
Blog Design Created by pipdig