Sama homma joka kevät!

Sama homma joka kevät. Hirveästi kuvattavaa, hirveästi puuhattavaa, kaikki jää vähän puolitiehen. Toukokuu menee aina tuplanopeudella. 

Koneen kovalevy raksuttaa kerta kerralta hitaammin, kun muisti täyttyy äärimmilleen. Uutta kuvaa puskee joka päivä, vanhojen vielä odottaessa läpikäyntiä. Miten ihmeessä te muut olette ratkaisseet kuvatulvaongelman? Talvipäiviä odotellessa..?

Sain Fiskarsilta blogiyhteistyön tiimoilta sen verran hyvät vehkeet, että näiden kuvat oli pakko ehtiä tänne tuuppaamaan. Alumiinirungolla varustetut lapio  ja talikko ovat juurikin täydelliset laatikkoviljelijälle. Kevyempiä ja pienempiä työkaluja on kätevä käyttää vähän kapeammassakin viljelylaatikossa. Fiskars Light tuotteet ovat varsin sopivat tällaiselle keskivertopituiselle naisihmiselle.

Erityisesti tämä kuva muistuttaa, miksi minun ei enää koskaan tule viljellä avomaalla. Ei nimittäin ole kerta tai kaksi, kun olen iskenyt talikon Hai-saappaan kärjestä sisään. On suoranainen ihme, että kaikki varpaani ovat vielä tallella näiden höytyviljelyvuosien jälkeen.

Mutta en minä työkaluja pelkästään blogiyhteistyön takia heilutellut. Tarkkasilmäisempi huomaa, että tässä on tosi kyseessä ja kuvat tulivat sivutuotteena. Kuinka moni nimittäin vapaaehtoisesti paljastaisi blogikuvissa a) talvivalkeat säärensä b) ehostamattomat kasvonsa.

Äitienpäiväperinteiden mukaisesti sain kunnostaa hyötytarhaa kaikessa rauhassa. Homma aloitettiin tietenkin maan kääntämisellä, jota seurasi tuoreen mullan lisääminen. Olen toistuvasti toitottanut hyvän kasvualustan tärkeyttä. Itse lisään joka vuosi kasvulaatikoihin uutta multaa.

Ja koska aina pitää olla jotakin säätöä ja kokeilua, niin yritin talvettaa muutaman latva-artisokan juurakon pahvilaatikossa varastossa. 

Luin nimittäin syksyllä, että latva-artisokka on periaatteessa monivuotinen, mutta meillä Suomessa sitä kasvatetaan yleensä yksivuotisena. Kasvimaan syyssiivouksen yhteydessä päätin kokeilla juurakon talvettamista. 

Nyt juurakot ovat takaisin kasvulaatikossa, joten tästä eteenpäin odotellen ja ihmettelen. Laitoin alkukeväästä varmuuden vuoksi myös uusia latva-artisokan taimia tulemaan. Infoan myöhemmin kuinka kävi. Saavutettiinko juurakoilla etumatkaa ja millaisen sadon ne tuottivat?

* Blogiyhteistyö, Fiskars

Lampunvarjostimia

Kun asuu aamuvirkussa pikkulapsiperheessä, ehtii päivän aikana ihastella monenlaisia tunnelmia ja valoja.

Viime postauksessa hehkutin keväisen ilta-auringon luomia varjoja. Mutta on näissä hämyisenharmaissa ja viileissä aamuissakin ihan omanlaistaan kauneutta.

Olen puolisalaa tyytyväinen, että helle hellitti. Puutarhamme ensimmäisiin kukkijoihin kuuluvat kirjopikarililjat ovat yhä jaksaneet ilostuttaa. Nämä ovat kyllä niin kauniita! (Yllä olevaan kuvaan on näköjään päässyt myös pieni punainen paholainen, liljakukko.)

Minulle tulee kirjopikarililjan avautuneesta kukasta mieleen mummolan vanha lampunvarjostin. Tiedättekös, sellainen iso jalkalamppu, jonka varjostin oli pehmeää plyyshiä ja jonka reunassa saattoi olla hapsuja. 

Kauniita kevätaamuja!

Hengähdys

Voi kuinka rakastankaan kevätiltojen aurinkoa, sen valoja ja varjoja! 

Iltaisin on ehdittävä istahtaa edes hetkeksi nauttimaan päivittäin muuttuvasta maisemasta.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

Sateen jälkeen

Meilläkin on vihdoin saatu vähän sadetta. Luonto selvästi kaipasi sitä. Myös luumu innostui kukkimaan, heti rusokirsikan vanavedessä. Sadekuuron jälkeen taivas kirkastui hetkeksi aivan siniseksi ja hennot luumunkukat nautiskelivat olostaan.

Näiden luumunkukkien myötä toivotan onnea Kotipuutarha-lehden ja Nelson Gardenin sponssaaman arvonnan voittajille. 10 paketin siemensetit voittivat seuraavat viisi onnekasta:

Neili, Mari Marjamäki, Karoliina, Tuula Lievonen ja Sari Saukonoja.

Lämpöiset onnittelut!

Laittakaa osoitetietonne tulemaan minulle (kaneliajakardemummaa(at)live.fi), niin saadaan siemenpussit matkaan mahdollisimman pian.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja mukavaa torstaita!