Kyllä se kevät tulee..!

Viikonloppuna saatiin nauttia ihanasta auringonpaisteesta ja kevätfiiliksestä. Polut kesähuoneelle olivat sulat, kukkapenkin kulma pilkotti ja ilmassa tuoksui kevät. Onneksi ehdin taltioida näitä tunnelmia kameraan, sillä sunnuntaiaamuna jouduttiin herämään taas valkoiseen maisemaan. Mutta ei anneta sen hämätä. Huomenna alkaa huhtikuu ja kellotkin tikittävät jo kesäaikaa. Kyllä se kevät sieltä tulee!

Kevätfiilistä (ja kevätkateutta) Minttua ja mustikoita -blogissa. Pääset postaukseen tästä linkistä.

Tsemppiä ja pitkää pinnaa kevään odotteluun!

Kaikki hyvin!

Meillä palattiin eilen lähes normaaliin arkeen, kun pikkumies oli ensi kertaa eskarissa leikkauksen jälkeen. Toipuminen on tapahtunut aivan käsittämättömän nopeasti! En olisi ikinä uskonut, että asiat etenevät tällaisella vauhdilla. Päivää ennen paluuta ehdimme vielä käydä noutamassa pajunkissoja virpomiskierrosta varten. Aurinko paistoi, hanki kantoi ja  pikkumies iloitsi tulevasta eskarikaverien näkemisestä.

Omakin mieli oli varsin keveä. Pikkumiehen toipumisen myötä rintaani pitkään puristanut tunne on kadonnut. Nyt on taas helpompi hengittää. 

Ollessamme Uudessa Lastensairaalassa en jaksanut vastata viesteihinne. Kaikki energia meni päivästä toiseen selviytymiseen. Nyt haluankin kiittää teitä kaikkia sydämeni pohjasta. Jokainen viesti on luettu, osa moneen kertaan. On ollut häkellyttävää huomata, miten paljon saimme osaksemme voimaannuttavia ajatuksia, terveisiä, tsemppejä, avuntarjouksia. Sekä tutuilta, sukulaisilta että someystäviltä. Ette usko, miten tärkeitä kaikki viestit olivat!

Juuri nyt kaikki on hyvin. 

Kiitos ihanat! <3

Vauvapuuhia eli pieniä kilpipiilean poikasia

Viime postauksessa julistin lasitetun terassin uuden kauden alkaneeksi. Kasvihuone puolestaan  odottelee vielä tositoimia, vaikka aurinkoisina päivinä sielläkin on jo ehtinyt tehdä yhtä sun toista. 

Mullanvaihdot ja pistokaspuuhat sujuvasti kasvihuoneessa mukavan rempseästi, kun jälkisiivouksen voi suorittaa vähän sinne päin. Olen huomannut tämän takaavan paremman perherauhan siipan kanssa, kun keittiö tai pesuhuone ei ole mullan peitossa...

Lisää helppohoitoisesta kilpipiileasta ja pienistä piileavauvoista Marian hyötytarhassa, Viherpeukalot blogissa. Pääset postaukseen tästä linkistä.

Lasitettu terassi herää kevääseen

Viime päivien aurinko on herättänyt lasitetun terassin henkiin. Onhan terassi toki ollut jonkinasteisessa käytössä ympäri vuoden, myös pakkasilla. Perjantaina terassilla tuli kuitenkin otettua ensimmäiset nokoset, ihan puolihuomaamatta. Siinä kohtaa saattoi todellakin todeta terassin uuden sesongin koittaneen. 

Tämä on lasitetun terassimme toinen kevät. Ja juuri näin keväällä terassi on mielestäni parhaimmillaan. Kyllähän lasitettu terassi jatkaa puutarhakautta pidemmälle myös syksyllä, mutta silloin alkaa jo olla valmis siirtymään sisätiloihin ja pitämään taukoa puutarhatöistä. Näin keväällä sitä puolestaan janoaa jokaista hetkeä auringossa. Pieni tila lämpenee tavattoman nopeasti ja kylmät kevättuulet eivät hetkauta lasien suojissa. Eilenkin terassilla tuli kuuma t-paidassa!

Rakastan erityisesti aamuaurinkoa. Kylmän yön jäljiltä terassi on vielä viileä, mutta auringonsäteet tanssivat jo lupaavasti. Kevään sipulikukat ovat terhakoita ja valo siivilöityy tilaan kauniisti. Terassin pienet yksityiskohdat heräävät talviunestaan.

Keväiset sulosoinnut kuuluvat lasitetulle terassille sisätiloja paremmin. Räystäistä tippuvaan meditatiiviseen tip-tip toistoon perjantainakin nukahdin. Toipilas rakensi vieressä legoa ja minä kellahdin hetkeksi terassin sohvalle. Tip tip tip... Ja luomet painuivat ihan väkisin kiinni. Niin parasta!

Aloitin eilen terassin kevätsiivousta, se on jotenkin paljon mielekkäämpää puuhaa terassilla kuin sisällä. Hommaa riittää vielä, sillä imuri ei yltänyt joka nurkkaan ja aina ulko-ovea raottaessa tuuli pyöräytti roskat uuteen paikkaan. Mutta mikäs kiire tässä on. Tärkeämpää oli nauttia kahvista, keväisistä puutarhalehdistä ja suloisesta lämmöstä. Siivota voi sadesäälläkin!

Oikein hyvää uutta viikkoa!