Vasta saatiin joulu pois jaloista ja taas on juhlittu koko viikonloppu! Esikoisen 12-vuotissynttärit laajenivat puolihuomaamatta koko viikonlopun kestäneiksi kekkereiksi. Kyllä nyt on herkuteltu! Ei siis sokeritonta vuodenaloitusta tässä perheessä...
12 vuoden aikana on ollut hauska seurata synttärien kaarta. Ensimmäisinä vuosina juhlapöydässä istui sukulaisia ja meidän aikuisten ystäviä. Pikku hiljaa painopiste siirtyi lapsen kavereihin. Nykyään vanhempien rooli juhlassa on lähinnä ruokailun rahoittaminen ja tarjoilijana toimiminen.
Tytär antoi minulle listan ruokatoiveista ja vieraiden allergioista. Hän kattoi pöydän, valitsi kukat, taitteli servetit. Synttäreiden ohjelma oli mietitty ja musiikit valittu. Alkusörviisin jälkeen aikuiset vapautettiin kahvinjuontiin (kuulemma mielellään toiseen tilaan).
Niin se aika rientää ja lapset kasvavat. Tyttären kummitädin mielestä 12 vuotta on tietynlainen rajapyykki. Itse olin moisesta ajatuksesta tietenkin aivan kauhuissani. Mutta niin vaan syntymäpäivänä sähköpostiin kilahti tieto lääkäriasemalta, ettei minulla ole enää oikeutta tarkastella lapseni terveystietoja sähköisesti. Pikku mussukkani!
Asuuko meillä nyt lapsi, varhaisnuori vai teini..?
Varmaa ainakin on, että nämä 12 vuotta ovat olleet elämäni onnellisinta aikaa! <3
Onnea sankarille ja teille vanhemmille! 💓
VastaaPoistaTyttären äitinä voin sanoa, että elämä tuosta vaan paranee. Meistä on ainakin tullut ajan myötä oikeastaan ystäviä. On ihana, kun on tytär jonka kanssa tehdä kaikenlaisia naisten juttuja. Ja välillä taloon tulvahtaa niitä ihania ystäviäkin, jolloin omakin "tyttöenergia" saattaa saada lisää virtaa. :)
No tuo on kyllä ihan totta. <3 Shoppailureissutkin ovat vähitellen alkaneet muuttua taas mukavaksi vaatteiden sovitteluksi ja välillä kahvitteluksi. Jossakin vaiheessa oli pelkkää hampaiden kiristelyä ja silmien muljauttelua :D Ja tuo tyttöenergia todellakin tekisi hyvää!
PoistaOnpa nätti kattaus!
VastaaPoistaKiitos! Tytär alkaa olla jo tarkkana näissä asioissa:)
PoistaOi onnea <3
VastaaPoistaNiin se aika vain menee. Minun nuorin tyttöni on nyt 11v ja vanhin 21v ja viikonloppunana tyttönityttö 2kk sai nimen Peppi. On tämä silti ihanaa aikaa vaikka enhän minä vaan vanhene koskaan :)
Tuo on niin totta! Itse ei todellakaan vanheta yhtään, vaikka aika kiitää koko ajan nopeampaa :)
PoistaIhana juhlaviikonloppu! :) Paljon onnea!
VastaaPoistaKiitos Marika! Onneksi alkoi arki, ettei juhlat vaan jatkuneet ja jatkuneet...:D
PoistaPaljon onnea nuorelle neidille! ��
VastaaPoistaItsellä on vähän samankaltaisia tuntemuksia, kun nuorimmaisen 7-vuotispäivää juhlitaan kahden viikon kuluttua...
Eräänlainen rajapyykki sekin, meillä ei olekaan sitten enää kuin ”isoja koululaisia”.
Totta tuokin. Minulla on vielä tuo pikkumies, mutta tiedän että haikeus iskee kouluun lähdön myötä.
PoistaOnnittelut synttärisankarille, meillä tulee sama luku keväällä kuopukselle. Tässä on ihmetelty myös miten voi olla ettei tuon ikäisen terveystietoja näe huoltajat.
VastaaPoistaJulkisella puolella tuo "ikäraja" taisi tulla vastaan jo aikaisemmin. Uskomattomalta tuntuu, että viidesluokkalaisen tiedot eivät enää ole vanhempien nähtävillä.
PoistaOnnittelut! Niin ihanan värikäs kattaus kakkuineen päivineen! Riinalta lohduttava kommentti, elämä vain paranee lapsen kasvaessa nuoreksi, niinhän se taitaa olla.
VastaaPoistaKiitos Mari!:) Ja totta tuo Riinan kommentti, nytkin jo huomaa selvän muutoksen, vaikka "äidin pikkuinen" tuo neiti vielä onkin!
Poista