Melkein jo tunsin kevään

Pakkaset toivat mukanaan ihanan auringon. Valolisä on tuntunut aivan mahtavalta! En ole talvi-ihminen, mutta arvostan toki kirkkaan talvipäivän kauneutta ja luonnosta löytyviä mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Lasitetulla terassilla aurinko lämmittää pienen tilan nopeasti. Hetken, pienen hetken, tuntui jo ihan keväältä. Teki mieli istahtaa korituoliin kahville, sulkea silmät ja antaa auringon leikitellä kasvoilla.

Vaan eihän tuolla vielä pitkään tarkene. Kuurankukat kimaltelevat laseissa ja takamus jäätyisi penkkiin ilman taljoja ja vilttejä.

Ulkopuolella keli on ollut hyvinkin kirpsakka.

Mutta aurinko saa ihmeitä aikaan. Kroppaan virtaa energiaa, mieli täyttyy odotuksesta ja pinnan alla kuplii. Se on yksi hujaus, kun kevät on taas täällä!

Meiltä tulee uusi kirja!

Meiltä on Katin kanssa ilmestymässä uusi kirja! Juhlapuutarha sisältää kirjan täydeltä puutarhajuhlia, raikkaita ideoita, kekseliäitä koristeita ja maistuvia herkkuja.

Saatoin tokaista edellisen, Keittiöpuutarha - Siemenestä lautaselle -kirjamme viimeistelyn lomassa, että olihan tämä hieno kokemus, mutta ei koskaan enää! Vaan niin sitä taas vietettiin yksi intensiivinen vuosi uutta kirjaa työstäen.

Ja mikäs sitä viettäessä, kun on saanut tehdä töitä ykköstiimissä. Vaikka työpäivät ovat välillä venyneet kohtuuttoman pitkiksi, ei nauru ole päässyt hyytymään. Välillä olisi kyllä tehnyt mieli vähän itkeäkin, mutta kaikesta on selvitty järjettömällä huumorilla. Lisäksi aikaa tuli vietettyä niin paljon yhdessä, että lapsetkin auttoivat kuvausjärjestelyissä sujuvasti Katin kanssa puuhaten. 

Keittiöpuutarha-kirjamme kuvausten aikaan vuonna 2015 vietetiin vuosisadan kylmintä kesää. Nooh, viime kesänä taidettiin tehdä taas uusi ennätys. Ja siihen vielä sateet päälle. Nyt, kahden puutarhakirjan ja kahden kuvauskesän kokemuksella uskallankin väittää, että kun seuraavan kerran on kökkö kesä, me kuvaamme juuri silloin puutarhakirjaa...

Onneksi kesään mahtui monenlaista. Kameraan on tallentunut valtavat määrät heleitä värejä, kauniita kesäpäiviä ja mahtavaa runsautta. Kesään mahtui myös todella paljon reseptien testailua, syömistä ja sammioittain kahvia.

Kirjan upea kansi on Jaska Poikosen käsialaa.

Nyt en enää malttaisi odottaa valmiin kirjan tuoksua ja painoa käsissä. Sivujen kääntelyä ja kuvilla fiilistelyä. Juhlapuutarha kaupoissa helmikuun lopussa!

Postauksen kuvat Kati Jukarainen, Maria Kesänen ja Jaska Poikonen. 

Runebergin kakku

Tein ensimmäistä kertaa elämässäni Runebergin kakun. Olen tällaisissa perinneleivonnaisissa vähän kapeakatseinen. Laskiasipullan ei kuulu olla suklaapulla eikä Runebergin tortun kakku. Vaan kun perheessä on allergikko, perinteistä joutuu joustamaan. Jos Runebergin torttu pitää leipoa ilman mantelia (ja rommikostutusta), niin menkööt sitten muotokin uusiksi!

Fredrika Runegergin tunnetuksi tekemät herkut ovat kausileivonnaisista ehkä kaikkein parhaimpia. Mutta tiesittekös, että oikeasti kunnia tortusta kuulunee porvoolaiselle kondiittorimestarille Lars Asteniukselle. Hänen kehittämiään leivoksia ostettiin myös Runebergien kotiin.

Vadelmahilloissa on valtasti eroa, se tuli selväksi, kun lusikoin kakun päälle hilloa kahdesta eri purkista. Toinen oli aivan liian juoksevaa, jopa vähän vetistä. Toinen taas täydellisen tymäkkää ja jäi hyvin kakun pinnalla. 

Sadasosasekunnin mietin, heittäydynkö ihan villiksi ja teen toisenlaisen kuorrutteen. Mutta perinteinen tomusokerikuorrutus vei kuitenkin voiton. Kakku maistui vallan mainiosti koko perheelle myös tämän muotoisena. Ja leipoja pääsi kieltämättä paljon helpommalla, kun ei tarvinnut korppujauhottaa yksittäisiä torttuvuokia eikä kuorruttaa ja koristella montaa pikkutorttua.

Tein kakun gluteenittomana. Käytössäni oli vanha alumiinivuoka, perintöä ties monenko leipojan takaa. Voitelin ja korppujauhotin vuoan, mutta sitten alkoi epäilyttää. Muistan elävästi, miten olen kaivellut pieniä torttuja runeberginvuoista veitsen avulla. Leikkasin varmuuden vuoksi kakkuvuoan pohjalle "nostokahvat" leivinpaperista. Näiden avulla (jäähtynyt) kakku oli helppo nostaa vuoasta.

RUNEBERGIN KAKKU (gluteeniton, pähkinätön)

150 g voita tai margariinia
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
1 dl gluteenitonta jauhoseosta
1/2 dl gluteenittomia kaurajauhoja
2 dl gluteenittomia piparinmuruja tai gluteenittomia korppujauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl kermaa tai maitoa

Vuokaan:
voita tai margariinia
gluteenittomia korppujauhoja

Päälle:
vadelmahilloa
tomusokeria
tilkka omenamehua

1. Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Lisää kerma tai maito nopeasti sekoittaen.
3. Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan noin 20-22 cm kakkuvuoka. Levitä taikina vuokaan.
4. Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia. 
5. Irrota kakku vuoasta ja anna jäähtyä hyvin ennen koristelua.
6. Levitä kakun pintaan hilloa. Sekoita tomusokerista ja tilkasta omenamehua sopivanpaksuinen tahna ja pursota hillon ympärille sokerikuorrutetta.

* Jos voit käyttää mantelia, laita taikinaan 1 dl piparimuruja ja 1 dl mantelijauhetta.

Yrttirieskat

Helppotekoiset rieskat ovat arjen pelastus, kun leipälaatikko ammottaa tyhjyyttään. Aamu- tai iltapalalle saa lämmintä leipää nopeasti. Rieskataikinaan voi upotella kaikenlaista, esimerkiksi perunamuusin tai kaurapuuron jämät. Hävikit hyötykäyttöön! 

Lisäsin iltapalaleipäsiin myös yrttiöljyä. Pyöräytin sen nopeasti sauvasekoittimella yksinäisistä yrttioksista, valkosipulista ja oliiviöljystä. 

YRTTIRIESKAT

noin 3 dl valmista perunamuusia
1 dl ohrajauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 muna
1 dl hienonnettuja yrttejä oman maun mukaan (tässä oli rosmariinia ja persiljaa)
1-2 valkosipulin kynttä
2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa

1. Sekoita jäähtyneen perunamuusin joukkoon  jauhot ja muna. 
2. Tee yrttiöljy, eli sekoita hienonnetut yrtit, valkosipulin kynsi, oliiviöljy ja suola morttelissa tai tehosekoittimessa. Kaada yrttiöljy rieskataikinan joukkoon, sekoita tasaiseksi.
3. Nostele uunipellille leivinpaperin päälle haluamasi kokoisia nokareita, taputtele nokareet jauhoisin käsin mataliksi. Pistele haarukalla rieskoihin reikiä. 
4. Paista 250 asteessa uunin keskitasolla noin 10-15 minuuttia, kunnes rieskoissa on kaunis paistoväri.