sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Piristystä!

Kyllä nyt on harmaata. Ulkona lotisee, muttei ollenkaan keväisesti. Keli muistuttaa enemmän marraskuuta. Onneksi kuvakätköistä löytyi vanha värihaastekuva, täynnä valoa ja piristystä! Tämä on viime vuoden helmikuulta.
Mikä ihaninta, suurin osa kuvan tavaroista on perintökalleuksia tai kirppikseltä. Jokaisella  on oma tarinansa, ketju muistoja. Esimerkiksi ihana paksu täkki, se on ollut anopin äitiyspakkauksessa. Tai ranskalaishenkinen "lady coffee" peltirasia. Se on 1960-luvulta, Keskon lahjarasia kahville. Äitini säilytti siinä aina korppujauhoja ja niin teen minäkin.

Toivottelen oikein hyvää laskiaissunnuntaita täältä iloisten muistojen keskeltä!

perjantai 5. helmikuuta 2016

Tiukassa on!

Taudit tuntuvat pysyvän tiukasti matkassa tänä talvena. Yksi liian touhukas päivä ja taas ollaan tässä pisteessä.
Hyvää viikonloppua kaikille, pitäkää huolta itsestänne!

tiistai 2. helmikuuta 2016

Hellää hoivaa ja arvonta!

Tähän aikaan vuodesta on hyvä hetki tarkastella huonekasvien vointia. Oma mieli kirmaa auringonsäteiden myötä vauhdilla kohti kevättä. Viherkasvit tarvitsevat nekin piristyruisketta. Ne ovat eläneet pimeimmän kauden säästöliekillä, kuivassa huoneilmassa. Nyt alkaa olla aika herätellä kasveja kevääseen.   
Itse olen huonekasvien suhteen kausipuutarhuri. Ne selviävät, jos selviävät. Viime kesänä puutarhassa oli kuitenkin niin mielenkiintoisia kasvituttavuuksia, että olen nyt yrittänyt talvettaa näitä parhaan kykyni mukaan. 
Esimerkiksi laakeripuu nauttisi talvesta eniten viileässä ja kosteassa. Moista komboa ei ole tarjolla, joten laakeripuu on ollut normaalissa huoneenlämmössä. Kuivuneita lehtiä on runsaasti, mutta toistaiseksi kasvi on hengissä ja vieläpä mukavan vihreä.
Kalamondiini innostui kukkimaan siirrettyäni sen sisälle lokakuussa. Pienen sitruspuun kukista tuli kerrassaan huumaava tuoksu ja satoakin on saatu, parin hedelmän tahtia. Tämäkin kasvi tulisi talvettaa valoisassa paikassa, mutta alhaisessa lämpötilassa.
Olen kerännyt kaikki kasvit olohuoneen ikkunalle heräilemään uuteen kasvukauteen. Pilvisenä päivänä nostan sälekahtimet ylös, auringon porottaessa suojaan kasvit suoralta auringonvalolta. Osa lehdenkärjistä on kuivunut, tämä kuulemma johtuu kuivasta huoneilmasta. Huonekasveja kannattaakin tutkailla viikoittain, jolloin huomaa helpommin muutokset kasvin värissä, sekä mahdolliset lehdissä tai mullan pinnalla muhivat tuholaiset. 
Banaani nauttii virkistävästä sumuttelusta muiden viherkasvien tavoin. Lehtiin kertyneen pölyn voi pyyhkiä kostealla liinalla. Talvella lisään sumuttelu- tai kasteluveteen kasveja vahvistavaa merileväuutetta. 
Sain Kotipuutarha-lehdeltä ja Oy Neko Ab:lta arvottavaksi loistavan hoivapaketin huonekasvien hoitoon. Setti sisältää Neko Orkidea-ravinteen, Kasviravinteen, Merileväuutteen ja Calendula-voiteen.

Orkidea-ravinne on nestemäinen erikoislannoite kaikille orkidealajeille. Kasviravinne on runsaasti kukittava yleisravinne sisä- ja ulkokasveille. Eloperäinen merileväuute sopii kaikille kasveille ympärivuotiseen käyttöön. Calendula-voide puolestaan on luonnonkosmetiikkaa itse puutarhurille. Muun muassa kehäkukan hoitavia ominaisuuksia sisältävä voide soveltuu kuivuneelle ja ärtyneelle iholle sekä rohtuneille huulille.

Sain arvottavaksi yhteensä kolme settiä ja voit osallistua arvontaan seuraavasti: 

* Jätä viesti tähän postaukseen. Anonyymit osallistujat, muistakaa jättää nimimerkki!

* Lisäarvan voit lunastaa blogin Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi arvonta-tilapäivityksen alle.

* Arvonta-aika alkaa NYT ja päättyy kahden viikon kuluttua tiistaina 16.2.2016 klo 24. 

Onnea arvontaan!

* blogiyhteistyö

maanantai 1. helmikuuta 2016

Toivoa on!

Pyöräytin viikonloppuna gluteenittomat pullat, koska olin täysin vakuuttunut, että laskiaissunnuntai oli eilen. Tämä kuvaa aika hyvin koko tammikuuta. On lähes ihme, että sain rämmittyä vuoden ensimmäisen kuukauden joten kuten kunnialla läpi.

Minä ja tammikuu, me emme oikein ole kavereita. Elämäni suurimmat menetykset ja vastoinkäymiset ovat osuneet juuri tammikuulle. Eikä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta. Jottei koko kuukausi olisi aivan mustamaalattu, niin toisaalta myös pitkään ja hartaasti odotettu esikoisemme on syntynyt juurikin tammikuussa. 


Ja mitä pulliin tulee, niin nämähän olivat loistava päätös kuukaudelle! Edelliset gluteenittomat pullani ovat olleet jotakin superpallon ja koiranruoan väliltä. Ulkonäkö nyt on edelleen vielä vähän kotikutoinen, mutta pullat maistuivat ja tuntuivat pullilta. Jihaa, toivoa siis on! Ohjeen löysin Gluteenitonta leivontaa -blogista, suuri kiitos sinne!

GLUTEENITTOMAT JA MAIDOTTOMAT PULLAT
3 dl vettä (käytin kookosmaitoa)
1/2 palaa hiivaa (tai 1 pss kuivaiivaa)
2 tl psylliumia
1 tl suolaa
1 dl sokeria
1 kananmuna
1/2 rkl jauhettua kardemummaa
noin 7 dl Semperin hienoa jauhoseosta
1/2 tl ksantaania
100 g maidotonta margariinia

voiteluun kananmuna

päälle raesokeria

Lämmitä neste ja liuota hiiva siihen. Lisää joukkoon psylliumi ja anna sen turvota hetki (noin 5 min). Sekoita taikinaan suola, sokeri, kananmuna ja kardemumma.


Sekoita ksantaani jauhoihin ja lisää reilut puolet jauhoista taikinaan koko ajan vaivaten (yleiskoneella tai sähkövatkaimen taikinakoukuilla). Lisää pehmeä voi ja loput jauhot. Vaivaa taikinaa taikinakoukuilla vielä noin 5 minuuttia.


Älä kohota taikinaa, vaan leivo siitä heti pullia. Muotoile taikinasta jauhotetulla pöydällä tanko ja jaa se noin 14 osaan. Pyöritä jokainen taikinanpala kunnolla kämmenten välissä pyöreäksi pullaksi.


Kohota pullia pellillä leivinpaperin päällä, liinalla peitettynä ja lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Voitele pullat kananmunalla ja paista 225 asteessa noin 15 minuuttia, tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.


* Laskiaisena pullat herkutellaan tietenkin hillolla ja kermavaahdolla täytettynä! Vai onko täällä mantelimassa-ihmisiä?



Herkullista laskiaista ja valostuvaa helmikuuta!

lauantai 30. tammikuuta 2016

Yksijalkainen

Viikko on mennyt sairastellessa, yksin ja yhdessä. Koululainen halusi huoneeseensa jonkin kasvin eloa piristämään. Katselimme kuvia ja ilokseni neiti päätyi flamingonkukkaan. Minulle tämä toi mukavia muistoja lapsuudesta. Äitini, pikkuisen boheemi ja vahvoja värejä rakastava, tykkäsi kovasti flamingonkukista. En kyllä muista, oliko niitä silloin saatavilla kuin tulipunaisina.
Lapsena kukka näytti minusta oudolta. Muoviselta ja oudolta. Myöhemmin ajatukset karkasivat tästä aina jonnekin Floridan suuntaan. Paperisateenvarjoja drinksuissa, turkoosi vesi ja pastellinsävyiset rakennukset. Nykyään kasvi näyttää minusta samaan aikaan sekä veikeältä että elegantilta. Lisäksi flamingonkukkaa saa ihanissa väreissä. Vaaleanpunaista, lilaa, limeä... 
Flamingonkukan nimi kirvoitti paljon keskustelua myös 3-vuotiaan Ohjelmointipäällikön kanssa. Faktat piti tarkistaa Wikipediaa ja Youtubea myöten.

Opimme, että flamingot (lintu) seisovat ja nukkuvat yhdellä jalalla säästääkseen lämmönkulutustaan. Viileässä vedessä seisominen viilentää  elimistöä nopeasti. Ja se mikä näyttää flamingon polvelta, onkin oikeasti sen nilkka. Upea väritys puolestaan johtuu ainakin osittain ravinnosta. Linnut reagoivat äyriäisten sisältämiin yhdisteisiin. Mutta flamingoista ei tule sinisiä, vaikka niille syöttäisi mustikoita. 
Tämä (kuulemma) helppohoitoinen kaunokainen, Anthurium Sweet Queen on Huiskulasta. Pitää toivoa, ettei pikkumies ala syöttää tätä värimuutoksen toivossa..!



* Yhteistyöpostaus, Huiskula