keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Ilta-auringon tuomaa rauhaa

Olen saanut paljon kyselyjä miten viime päivien levottomuuden ovat näkyneet meillä. Ihan tässä kotiympäristössä ei oikeastaan mitenkään. Täällä lintukodossa olisi hyvinkin helppoa ummistaa silmät ja sulkea muu maailma ulkopuolelle.
Kotikatu ilta-auringossa.
Asumme hyvin Trumpin vastaisella alueella, jossa ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, monet ulkomailla asuneita / ulkomaalaistaustaisia. Mielipiteitä kyllä on, vahvojakin, mutta niitä ei huudella kurkku suorana. Olen vuoden varrella huomannut, että jos henkilö ei ole presidentin kanssa samalla linjalla, sitä ei varta vasten nosteta esille jokapäiväisissä diipadaapa-keskusteluissa. Jos taas henkilö pitää nykyisestä valtionjohdosta, se tuodaan hyvin nopeasti ilmi. Läväytetään suoraan kasvoille kesken lauseen.
Jättiläismäiset puut luovat turvalliset raamit kotipihalle.
Toki ulkonaliikkumiskiellot ja lisääntynyt turvallisuusviranomaisten näkyminen on tuonut omat jännitteensä. Mutta ei tässä ole pelätä tarvinnut, kunhan ei syöksy suoraan myrskyn silmään.
Valkoinen petunia hohtaa ihanasti ilta-auringossa.
Olemme osa Washington D.C:n esikaupunkialuetta. Meilläkin oli eilen useamman tuhannen hengen mielenosoitus ja marssi tässä "kirkonkylällä". Tapahtuma oli opiskelijavetoinen, kuulemani mukaan hyvin informatiivinen ja sujui kaikin puolin rauhallisesti. Sosiaalista mediaa seuratessani oli suorastaan hellyttävää, miten marssia ohjattiin muun muassa polkupyöräpoliisien avustuksella. Ei tankkeja tai kyynelkaasua, kuten joidenkin kilometrien päässä Valkoisen talon ympäristössä. Mielenosoitusta ja puheita vartioimassa olleita poliiseja polvistui symbolisesti yhdessä protestoijien kanssa. Tämä kaikki summaa kotikulmiemme hengen täydellisesti.
Laventeli on jo täynnä nuppuja.
Täällä alkoi juuri helleaalto ja kesä on täydessä loistossaan. Illat ovat ihanan lämpimiä ja ainakin toistaiseksi kaikenlaiset itikat ja öttiäiset ovat pysyneet poissa. Ilta-aurinko luo ympärilleen seesteistä tunnelmaa.
Muratti kiipeilee autotallin seinustalla. Ikkunan alla kasvaa tulppaanipuun karkulainen.
Kotipiha on tällä hetkellä lempipaikkamme, kuin turvallinen satama ja rakkaaksi muodostunut pesä. 
Monivuotinen koristeheinä talvehti ruukussa terassilla ja on nyt kovassa vauhdissa.

Rauhaisaa ja kaunista loppuviikkoa sinne!


SHARE:

maanantai 1. kesäkuuta 2020

Kaupungissa kytee

Viikonloppu alkoi ihanassa kesäkelissä ja täällä meidän lähiössä olisi ollut helppo uppoutua auringonpaisteeseen, kirkkaansiniseen taivaaseen ja naapuruston kukkaloistoon. Mutta Washington D.C:n keskustasta kantautui toisenlaisia uutisia. Puoliso oli aikaisella pyörälenkillä nähnyt rikottuja ikkunoita, töhrittyjä monumentteja ja mielenosoitusten jälkipyykkiä.

Levottomuudet ja kuohunta alkoivat viikko sitten, kun afroamerikkalainen George Floyd kuoli valkoisen poliisin käsittelyssä Minneapolisin kaupungissa Minnesotassa. Kyse ei tietenkään ole vain yksittäisestä tapahtumasta, vaan rotusorron pitkä historia, kevään koronakriisi, sitä seurannut työttymyysaalto, kodittomuus ja rahattomuus lähtivät nyt purkautumaan rajuina mellakoina.

Olemme kuluvan viikon aikoina puhuneet näistä asioista paljon kotona, sillä paikallinen uutisointi on luonnollisesti pyörinyt tapahtumien ympärillä. Lapsille on yritetty selittää asioita ikätasoon sopivalla tavalla. Suuntasin sunnuntaipäivänä keskustaan katsastamaan tilannetta omin silmin. Näennäisesti kaupunki näytti siltä kuin koronan aikaan on tottunut: pääkaupungiksi todella autiolta ja rauhalliselta. Mutta mitä lähemmäs Valkoista taloa tuli, sen selvemmin alkoi näkyä edellisten päivien mielenosoitusten merkkejä. Seiniin ja ikkunoihin oli spreijattu tekstejä, rikottu liikkeiden ja ravintoloiden laseja ja ovia, oli töhritty patsaita sekä kansallisia monumenttejä, ja ripustettu iskulauseilla varustettuja lakanoita.


Valkoisen talon ympäristö oli suljettu autoliikenteeltä. Tunnelma päivällä oli rauhallinen, mutta odottava. Ilmassa oli selvästi sellaista pinnan alla kytee -fiilistä. Valkoisen talon edustalla on totuttu näkemään mielenosoittajia milloin mistäkin aiheesta. Nyt paikalla oli joitakin kymmeniä rotusortoa vastustavia, rauhallisesti banderollejaan kantaneita miehiä ja naisia.


New York Times uutisoi aikaisemmin, miten presidentti Trump vietiin viikonlopun aikana turvaan Valkoisen talon bunkkeriin. Sunnuntaina kaikki Valkoista taloa ympäröivät yleiset puistot oli suljettu ja alueella partioi huomattavat määrät poliiseja, salaisen palvelun työntekijöitä ja kansalliskaartin edustajia.
Sunnuntaipäivä näyttäytyi lähinnä jälkien siivoamisella. Kaupungin työntekijät puhdistivat julkishallinnon rakennuksia ja yksityisyrittäjät keräsivät kokoon lasinsirpaleita, sekä kiinnittivät levyjä oviin ja ikkunoihin. Teksteissä ja hashtageina näkyvä "fuck12" viittaa poliisin vastustamiseen.



Lisääntyneet poliisipartiot ydinkeskustassa viestivät, että samaan aikaan valmistauduttiin uuteen iltaan ja mahdollisiin levottomuuksiin. Tilanne pahenikin pimeän tultua siinä määrin, että Washington D.C:n pormestari julisti yöksi ulkonaliikkumiskiellon ja myös kansalliskaartin joukot kutsuttiin paikalle vahvistamaan Valkoisen talon turvallisuutta. 

Illan aikana sytytettiin tulipaloja, poltettiin lippuja ja vahingoitettiin lisää rakennuksia. Osa mielenosoittajista on ilmeisesti tullut "ulkopuolelta" ja mellakoita on organisoitu anarkistien toimesta. Rauhallisesti alkaneet mielenosoitukset ovat nyt muuttuneet joksikin aivan muuksi.
Omalla kohdalla ilmassa ei ole pelkoa, mutta vältämme nyt tiettyjä paikkoja ennen tilanteen rauhoittumista. Tämä on yksi hullu tapahtumaketju lisää yllätysten koronakevääseen. Toivottavasti tahti alkaisi pikku hiljaa rauhoittua.

SHARE:

lauantai 30. toukokuuta 2020

Kukkaisaa viikonloppua ja hortensiavinkki!

Viikonloppu alkoi monessa perheessä juhlan merkeissä. Täällä ei vielä päästä kirmaamaan kesälaitumille, mutta pientä kivaa extraa on meilläkin luvassa. Oli siis jälleen kukkakassin aika!
Mielikuvani näille kesäaamujen kukkakasseille oli kyllä hieman erilainen kuin käytännön toteutus. Kuvittelin käyskenteleväni torilla kaikessa rauhassa, hameenhelmat heiluen. Torit ovat toistaiseksi pysyneet kiinni, ja ruokakaupasta kukkia saadakseni jonotin ensin maski kasvoilla ja suojahansikkaat käsissä kaupan ulkopuolella, sitten pääsin valikoimaan suppeasta leikkokukkavalikoimasta ja lopulta kassalle jonotettiin kahden metrin turvavälein.  Siitä oli kesäromantiikka kaukana!
Nyt kun päässä on kaikenlaista myllerrystä, huomaan taas kaipaavani valkoisia kukkia. Ne rauhoittavat mieltä ja ympäristöä. Ja toisaaalta ulkona on juuri nyt niin paljon väriloistoa, että kotiin on kiva saada seesteisempää tunnelmaa. Onneksi näitä isoja leikkohortensioita on ollut saatavilla ympäri vuoden, mukavan edulliseen hintaan.
En tiedä oletteko välillä törmänneet hortensian ennenaikaiseen lakastumiseen? Itselleni kävi näin ensimmäisen kerran joskus Suomessa, kun olin ostanut upean vaaleanpunaisen (ja kalliin) leikkohortensian. Se oli nuupahtanut seuraavaan aamuun mennessä. Sain silloin kukkakauppiaalta vinkin, että hortensian varteen tehdään uusi imupinta (terävällä puukolla viistoon) jonka jälkeen hortensia laitetaan lämpimään, lähes kuumaan veteen. Täällä olen nyt testannut vinkkiä useampaan otteeseen, ja toden totta, se toimii! Täysin nuupahtanut kukka virkoaa uuteen loistoon! Ei tämä tietenkään viikkotolkulla toimi, mutta siis jos leikkohortensia näyttää tekevän ennenaikaista kuolemaa, kannattaa ehdottomasti kokeilla tätä tekohengitystä. Uusi imupinta ja raikas vesi saavat ihmeitä aikaan mille tahansa leikkokukalle.
Täällä on vielä reilut 2 viikkoa koulua jäljellä, mutta kesähelteet toivat jo lomafiiliksen mukanaan. Pimeä kesäilta (pimeys alkaa laskeutua puoli yhdeksän jälkeen), kosteankuuma keli ja mahdoton sirkutus takapihalla luovat eksoottista, lähes viidakkomaista tunnelmaa. Valkoiset kukat loistavat kauniisti hämärtyvässä illassa.

Oikein ihanaa kesän aloitusta, onnea koululaisille tiukasta kevätrutistuksesta ja hyvää lomaa lomalaisille!


SHARE:

keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Aihetta juhlaan!

Takana on pidennetty viikonloppu, sillä täällä vietettiin maanantaina kansallista pyhäpäivää. Memorial Day on sodissa kaatuneiden muistopäivä, mutta se on samalla myös epävirallinen kesän avaus. Kuin tilauksesta tänne saapui ihanat helteet.
Viikonloppu oli siis kaikin puolin onnistunut. Erityisen paljon aihetta juhlaan saimme tekstiviestistä, jossa vuokraisäntämme kertoi uusien vuokralaisten löytyneen. Jihaa!! Pari postausta sitten stressasin korona-ajan asuntonäytöistä melko tavalla. Nyt kotiovesta ei enää tarvitse päästää vieraita ihmisiä sisälle. Niin huojentavaa. Myös ekaluokkalainen tuuletti tiedon kuultuaan. "Enää en joudu siivoamaan!" pikkumies iloitsi. Annoin reppanan elää hetken harhakuvitelmissaan.
Täällä koronatilanne jatkuu ennallaan, eli maskien käyttö on pakollista, puodit ja palvelut pysyvät kiinni ja koulut jatkavat etänä loppuun asti, eli juhannusviikolle. Mutta niin vain tähänkin eristäytyneeseen elämään on tottunut, että tuleva lentomatka ja eurooppalaiset lentokentät alkavat jo stressata. Muita ihmisiä, hui! 
Olen saanut jonkin verran kyselyjä aikaisemmissa postauksissa näkyneestä taulusta. Kyseessä on Jenniemilia Designin työ. Ostimme tämän juuri ennen tänne muuttoa, sillä halusin amerikankodin seinälle jotakin näyttävää ja suomalaista. Taitelija työn takana eli Jenni on aivan ihana persoona. Oikein sellainen hersyvä, energinen ja täynnä positiivisuutta. Aivan kuten upeat teoksensa. Jennin taidetta oli näytillä muun muassa Kouvolan asuntomessuilla sekä tulevana kesänä Tuusulan messuilla. Lisätietoja Jenniemilia Designista löytyy tästä linkistä.  

Aurinkoista toukokuun viimeistä viikkoa, voikaa hyvin!

SHARE:
Blog Design Created by pipdig