Piilossa

Olen aikaisemminkin kertonut Accoyasta, huoltovapaasta ja täysin myrkyttömästä puusta, jota käytimme uusiessamme keittiöpuutarhamme vanhimpia viljelylaatikoita. 

Myös kasvihuonetta kiertävien penkkien reunalaudat uusittiin. Tontin tässä kulmauksessa oli aikaisemmin kasvimaa. Kasvihuone täräytettiin kuta kuinkin vanhan kasvimaan keskelle. Kasvihuoneen valmistuttua ympärille jääneet kasvimaan rippeet rajattiin laudoilla, jotta alueesta saatiin saman tien viimeistellyn näköinen. 

Kasvihuone heinäkuussa 2011, vielä ilman laseja.

Kasvihuoneen ympäristö jää puutarhassamme kävijältä helposti huomaamatta. Siellä kasvaa kuitenkin yhtä sun toista. 

Ruohosipuli, minttu ja lipstikka olivat tällä paikalla jo ennen kasvihuonetta. Mansikoiden tilalla laatikossa kasvaa nyt rungollinen mustaherukka, iisoppia sekä krassia. Hyötytarhan portinpielessä kasvaa alppikärhö 'Pink Flamingo'.

Kasvihuoneen takaosassa maa-artisokka saa levitä rauhassa. Viime vuonna tähän aikaan siinä oli jo kauniit kukat, nyt vasta tiukkoja nuppuja.

Toisella sivustalla rehottaa raparperi. Kirsikkapuun ja raparperin alle jää upea pioni, mutta kovin piiloon, kuten yksi puutarhaystäväni kummasteli. Mutta tuo pihamme ensimmäinen pioni on jo niin muhkea, etten ole uskaltanut ryhtyä siirtopuuhiin. Sitä paitsi minusta on mukavaa ihastella mahtavaa kukintaa ja vahvaa väriä kasvarissa puuhastellessani. 

Valkoinen ja vaaleanpunainen pioni on jo kertaalleen onnistuneesti siirretty. Ilmeisesti juurakkoa on kuitenkin jäänyt maahan sen verran, että kolmen vuoden miettimistauon jälkeen alkoivat kukkia taas myös alkuperäispaikallaan. 

Singelikäytävä kasvihuoneen sivuilla on reilut 50 cm leveä. Nykyään, kaiken levitessä ja rehottaessa, käytävä on kyllä liian ahdas. Mutta minkäs teet. Se on vaan vedettävä vatsaa sisään kasvaria kiertäessä.

Voit lukea lisää kasvilaatikoiden uusimisesta täältä. Samasta paikasta löydät lisätietoja Novewoodsin maahantuomasta myrkyttömästä ja ekologisesta Accoya-lautatavarasta, jolla on käyttökohteesta riippuen 25-50 vuoden lahoamattomuustakuu!

* Accoya yhteistyöpostaus

Asennetta!

Siivoilin varastomme takana sijaitsevaa "puutarhapistettä", paikkaa jossa säilytetään kottikärryjä, puutarhatyökaluja, ruukkuja ynnä muuta tarpeellista. Sieltä löytää usein myös saattohoitoa kaipaavat kasvimme. Ei siis mikään näyttelynurkkaus.

Mutta kaiken keskellä, vanhaa turkoosia taikinatiinua vasten, kasvoi hento orvokki. Pieni ja herkkä, mutta samalla hirmu vahva. Singelistä ponnistaen. Siinäpä vasta voimaa ja asennetta!

Laiha saalis

Kovin on tämän kesän kirppissaalis laiha, sillä mukaan ei ole tarttunut kuin nämä rottinkiset seinätelineet. Eurolla kaksi kappaletta.

Viime kesänä kiertelin aktiivisesti kirpputoreja huonekaluja pongaillen, olihan minulla kokonainen kesähuone sisustettavana. Erityisen paljon pidän tuoleista. Kaiholla muistelen sitä löytämisen iloa ja riemua! 

Mutta paatuneinkin kirppishai on joutunut myöntämään kotimme rajallisuuden. Neljän hengen perheessä ei ehkä sittenkään tarvita 26 tuolia ja jakkaraa. Tämä luku ei tietenkään sisällä "virallisia" ulkokalusteita, vanhoja puolilahoja penkkejä tai puusohvia. Seinät ja katto, ja erityisesti varastomme vetokapasitetti on tullut vastaan. Pienen nikottelun jälkeen olen kohdannut tosiasiat silmästä silmään.

Mutta vielä tulee se hetki, kun näitä kaikki tarvitaan. Ja lisääkin! Enää kuusi vuotta esikoisen rippijuhliin, jihaa!

Vielä tomaateista

Pysytään vielä tomaateissa. Kun ne on niiiiin makoisia. 

Tänä vuonna kokeilin tomaatinkasvatusta kasvihuoneessa, varaston seinustalla ja ruukussa kesähuoneen kupeessa.

Voit lukea lisää tämän kesän tomaattikokeiluista Viherpeukalot blogissa, Marian hyötytarhassa.

Pääset sinne tästä.