Siivoilin varastomme takana sijaitsevaa "puutarhapistettä", paikkaa jossa säilytetään kottikärryjä, puutarhatyökaluja, ruukkuja ynnä muuta tarpeellista. Sieltä löytää usein myös saattohoitoa kaipaavat kasvimme. Ei siis mikään näyttelynurkkaus.
Mutta kaiken keskellä, vanhaa turkoosia taikinatiinua vasten, kasvoi hento orvokki. Pieni ja herkkä, mutta samalla hirmu vahva. Singelistä ponnistaen. Siinäpä vasta voimaa ja asennetta!
Orvokit ovat kyllä niiin kauniita ja todellisia selviytyjiä! Omallakin pihalla bongailen aina ilahtuneena niitä orvokin pieniä seikkailijataimia :)
VastaaPoistaTosiaankin, varsinaisia seikkailijoita:) Aivan ihania!
PoistaOrvokista voimme kaikki ottaa oppia! Kauniita ajatuksia sinulla blogi täysi :)
VastaaPoistaMaasta se pienkin ponnistaa jne. Olisi kyllä itselläkin paljon opittavaa näistä pienistä kaunottarista <3
PoistaKotonaan näyttää olevan, hyvin sopii ympäristöönsä :)
VastaaPoistaMelkoisen ihana väripari:)
PoistaTäältäkin löytyy, keskeltä kivettyä käytävää.
VastaaPoistaEn hennonnut poistaa <3
Iloa viikonloppuusi!
Eihän näitä henno repiä, kaunokaisia. Ihanaa viikonloppua myös sinne! <3
PoistaMeidän pihan ainoat orvokit tänä kesänä kukkivat aivan ulkoportaiden juurella. Jostakin siihen on hypännyt siemeniä. Sinnikkäitä ilosilmiä.
VastaaPoistaOlen ihan varma, että jos olisin yrittänyt saada orvokit kasvamaan tuossa, olisi mennyt pahasti pieleen. Paras kun antaa niiden itse vaeltaa mieleiseensä paikkaan.
PoistaSuloinen kuva ja kiva postaus. Syysiloja! Tuija
VastaaPoista