Tervetuloa takapihalle!

Saimme tavaramme Suomesta vajaat kolme viikkoa sitten. Se tuntui ihan joululta! Oli ihanaa saada tuttuja juttuja, heti alkoi näyttää omalta kodilta. Nyt huonekalut, kukkaruukut ja muut purnukat ovat löytäneet paikkansa, joten tervetuloa kierrokselle takapihalle!

Konttiin oli pakattu puutarhakalusteet, puutarhatyökaluja sekä kasa ruukkuja. Kyllä, kukkaruukkuja! Osa tätä jo ihmetteli Instagramissa, mutta koska "samalla rahalla" sai ruukut tänne Atlantin toiselle puolen, pakkasin niitäkin mukaan. Ja onneksi pakkasin, sillä ne(kin) ovat täällä melkoisen kalliita.

Olin kuvitellut perustavani rehevän ruukkupuutarhan pikavauhtia, mutta kontti seikkaili maailman merillä luvattoman pitkään. Siitä huolimatta tunnen hassua puutarhurin ylpeyttä ruukkujen äärellä. En työntänyt ruukkupinoja autotallin uumeniin, vaan asettelin ne näkyvästi terassille. Ne tekevät takapihasta asutun ja kotoisan näköisen. Yksinkertaista arjen kauneutta.

Kotoa tuotu pöytäryhmä asettui takapihalle todella kivasti. Se sopii sekä talon tyyliin että värimaailmaan. Yöt ovat kosteita ja usein iltasella ripsottaa myös vettä, joten pehmusteet on parasta nostaa yöksi sisätiloihin. Päivät ovat edelleen kuumia, lämpömittari kipuaa säännöllisesti yli +30 asteen.

Pöytäryhmän vasemmalla puolella näkyvä paksu puunrunko kuuluu lännentulppaanipuulle (tulip tree). Samaisen puun latvus näkyy tuossa alempana. Wikipedian mukaan lännentulppaanipuu kuuluu tulppaanipuiden sukuun ja magnoliakasvien heimoon. Se on todella kookas ja sen keskimääräinen elinikä on 200-250 (!?!) vuotta. Hieman kauhulla odotan syksyä ja lehtien tippumista. Taitaa olla melkoinen haravointiurakka edessä!

Alkukesän alennusmyynnistä ostettu ahkeraliisa on viihtynyt loistavasti lännenkukkakanukan varjossa. Kesäkukkien löytäminen on nyt hieman haastavaa, vaikka täällä on yhä kesälomakausi meneillään. Puutarhamyymälät ovat pikku hiljaa alkaneet myydä krysanteemeja ja muita syyskukkia. Lämpötilojen huidellessa hellelukemissa en ole vielä uskaltautunut testaamaan syyskukkien kestävyyttä. Viherkasvit sen sijaan viihtyvät ulkona mainiosti ja kasvavat ihan silmissä.

Nyt hakusessa on ripustettavat puutarhavalot luomaan tunnelmaa elokuun iltoihin. Lämmin, pimeä ilta ja kaskaiden sirkutus vievät ajatukset lomamatkalle, vaikka arkea täällä jo eletäänkin. Nyt nautitaan kesästä niin pitkään kuin sitä on tarjolla. Talvella nimittäin tupruttaa lunta täälläkin. Siksi kukkaruukkujen kylkeen pakattiin myös lumikola.

Huonekaluvalssia

Suurin osa tavaroista löysi nopeasti paikkansa uudessa kodissa. Vaan siitä huolimatta meillä valssataan huonekalujen kanssa vielä lähes päivittäin. Esimerkiksi matot etsivät yhä paikkaansa. Mittasuhteet ovat täällä niin erilaiset, että moni Suomikodissa ollut "kookas" matto näyttää täällä hassun pieneltä.

Erityisen paljon päänvaivaa on aiheuttanut valaistus. Ja nimenomaan olohuoneen valaistus. Täällähän on sekä erilaiset pistokkeet että jännite. Osassa huoneita on kiinteä kattovalaistus, osaan huoneista talon omistaja oli jättänyt varalta vanhoja valaisimiaan. Mutta olohuoneessa ei ollut kumpaakaan. Päivisin tila kylpee valossa, mutta hämärä alkaa laskeutua illalla puoli yhdeksän pintaan. Nyt saimme vihdoin muutaman kotoa tuoduista valaisimista toimimaan ja huonekaluja onkin täytynyt asetella uudestaan valaistus edellä. Vieläkään ei ole ihan tyytyväinen, mutta pikku hiljaa tavarat loksahtelevat paikoilleen.

Miehen palattua työmatkalta olemme myös päässeet kiinnittämään tauluja ja hyllyjä. Olen halunnut miettiä rauhassa niiden paikkoja, sillä täällä on tapana tilkitä aiheuttamansa reiät muuton yhteydessä. Kovin montaa turhaa reikää ei siis tee mieli porata. Vuokralaisen tilkittyä reiät vuokranantaja usein maalauttaa seinäpinnat ennen seuraavia vuokralaisia. Ei välttämättä kaikissa huoneissa, mutta eniten asutun näköisissä. Näin meilläkin, moni huone oli saanut uuden maalipinnan asuntonäytön jälkeen. Aika hyvää palvelua!

Sukulaiset ja ystävät ovat kyselleet, miten olemme viihtyneet? No hyvinhän me! Toki tiukat paikat ovat vielä edessäpäin. Lasten koulut alkavat syyskuussa, sillä täällä siirryttiin kesälomalle vasta juhannusviikolla. Syyskuun alku kummittelee kaikkien mielessä. Erityisen paljon jännittää kuopuksen koulutien aloitus: kielitaidottomana, täysin vieraiden ihmisten parissa. On pakko ajatella, että tämä kaikki kyllä kantaa hedelmää, vaikka viiveellä.

Kotikonnuilla koulu alkaa jo torstaina. Kuopuksen eskarikaverit jännittävät varmasti hekin. Tsemppiä kaikille arjen aloitukseen, kyllä tämä tästä..!

Elokuun illat ja pikkupurtavaa

Täällä Amerikassa erilaiset dippitarjottavat ovat todella suosittuja. Jos saamme vapaamuotoisen illalliskutsun vaikkapa naapureiden luo, illallinen aloitetaan usein dippitarjottavan äärellä. Se tarjoillaan joko rennosti keittiössä ruoanlaiton lomassa tai vähän virallisemmin olohuoneen puolella. Pöytään kannetaan tervetulojuomien lisäksi pientä suolaista purtavaa. Ehkä dippivihanneksia, ehkä katkarapuja, tai esimerkiksi oliiveja ja suolakeksejä. Mutta aina kuitenkin dippikastiketta.

Helppo ja herkullinen artisokkadippi on raikas ruokahalun herättäjä. Ohje tähän helppoon ja nopeaan dippiin löytyy Versoilevan uusimmasta artikkelista täältä. Ja sitten vaan nauttimaan elokuun tunnelmallisista illoista pikkupurtavan äärellä!

Koti-ikävää ja korituoleja

Täällä on takana antoisa, mutta tietyllä tapaa myös rankka viikko. Mies lähti työmatkalle, ensimmäistä kertaa täällä Amerikassa. Suomessa olemme toki tottuneet miehen reissutyöhön. Avioliittomme aikana on ollut useampikin vuosi, jolloin olen ollut enemmän ilman miestä kuin miehen kanssa. Joten sinänsä tämä ei todellakaan ole mitään uutta. Mutta täällä olo kyllä antoi asiaan oman twistinsä. Ennen miehen lähtöä keräsin kasan "hätänumeroita", kaiken varalta. Naapurit, lähellä asuvat suomalaiset, ensiapu, paikallinen tiepalvelu, Suomen suurlähetystö jne. Ensimmäisenä iltana pimeää taloa kiertäessäni ja lukkoja tarkistaessani aistit olivat tavallista herkemmät. Mutta hienosti meillä on mennyt!

Viikko on kulunut uusia ystäviä tavatessa, vesipuistossa, herkutellessa, siivotessa, opiskellessa ja muuttotavaroita yhä järjestäen. Purin laatikot pikavauhtia, mutta nyt käyn huonekaluvalssia, lähes päivittäin. Eilisessä instapostauksessa haaveilin aamukahvipaikasta auringossa, eli ruokalutilan erkkerissä. Nyt siellä on korituoli, jonka kannoin tilaan yläkerran vierashuoneesta. Ensimmäisiä yövieraita saadaan vielä odotella, joten tuoli saa toistaiseksi pysyä tuossa.

Onneksi tätä kirppikseltä löytynyttä korituoli on kevyt kannella. Makkareiden oviaukot ovat nimittäin yllättävän kapeat. Tämänkin saaminen ulos huoneesta vaati aikamoista sovittelua, kääntelyä ja vääntelyä. Luojan kiitos muuttomiehet hoitivat isoimmat ja raskaimmat huonekalut. Muuten saattaisimme asua pelkästään ulko-oven vieressä olevassa olohuoneessa.

Pikkumiehellä on ollut ikävä isää. Ja sen myötä päätään nosti myös koti-ikävä. Keitin lohturuoaksi riisipuuroa ja mustikkakeittoa. Puuroriisit toin matkalaukussa ja mustikkakeitto laitettiin liedelle porisemaan. Kummasti taas arvostaa valmiita marjakeittoja, kun niitä ei saakkaan. Onneksi kotitekoinen maistui kuulemma lähes yhtä hyvältä kuin kaupan keitto.

Toisen vanhemman puuttuessa olen ollut lasten kanssa 24/7. Täällähän ei tämän ikäisiä lapsia voi jättää / päästää MIHINKÄÄN yksin. Ei kaverille, ei lähipuistoon, ei jättää odottamaan kotiin tai parkkipaikalle autoon, kun kipaisen kaupassa tai postissa. Menot ja aikataulut on mietittävä niin, että vältytään turhalta nälkä- ja väsykiukulta (myös äidin). Jos vessahätä iskee kesken eläintarhakierroksen, sinne menee koko porukka. Tuleva ekaluokkalainen on ollut vähän ihmeissään, kun ei saa pyöräillä edes kotikadulla itsekseen. Näköyhteys on oltava koko ajan.

Pääntuuletuslenkit on nekin siis tehty kimpassa. Onneksi ulkona on niin kaunista, että on helppo nollata päätä ympäristöä ihaillessa. Juuri nyt täällä kukkii upea kiinankutrio eli crape myrtle. Kirjoitin tästä artikkelin Versoilevaan sunnuntaina, mutta unohdin kaiken kiireen keskellä linkata sen tänne. Käy siis ihmeessä lukemassa tästä helppohoitoisesta ja mahdottoman kauniista koristepensaasta (/puusta) täältä. Voi kun tämä menestyisi Suomessakin!

Oikein ihanaa elokuun alkua!