Askel askeleelta

Avauduin jo eilen tuolla Instagramin puolella, miten olen aivan kurkkuani myöten täynnä talvea, lunta, pakkasta, viimaa, jäätä ja kaikkea muuta siihen liittyvää. Mutta yhdestä asiasta olen kyllä superinnoissani: päivän pitenemisestä!

On niin mahtava fiilis, kun aamu valkenee lähes samaa tahtia silmien avautumisen myötä. Ja kun illalla lasta treeneihin kuskatessa onkin vielä valoisaa. 

Lasitettu terassi odottelee kevätsiivousta, sillä lasien takana on yhä melkoiset lumivallit. Ensimmäiset terassikahvit on kyllä jo joutu. Pieni tila lämpenee aurinkoisella säällä nopeasti.

Nopeaa sään lämpenemistä kyllä toivonkin. Laitoin eilen lisää kukkia esikasvatukseen ja siinä tomaatteja, kukkia, latva-artisokkia ja muita katsellessani mieleen alkoi hiipiä paniikki. Mihin ihmeeseen saan kaikki mahtumaan, kun koulinnan aika koittaa??  Joka vuosi sama paniikki ja joka vuosi vannon, että ensi kerralla sitten maltillisemmin. Nyt puolustauduin sillä, että välissä oli kahden kevään esikasvatustauko. Johan siinä menetti näppituntuman, että mikäs taas olikaan se meidän pihaan sopiva määrä...

Vaikka ulkona näyttäisi miltä, niin kevättä kohti mennään askel askeleelta. Toivon mukaan kohta jo harppoen!

Mukavaa loppuviikkoa!

Kevätpuutarha täynnä jouluruusuja

Siinä yksi puutarhaunelmistani, kevätpuutarha täynnä jouluruusuja! Samalla myös hieman haastava unelma, sillä jouluruusut eivät ole yrityksistä huolimatta viihtyneet tontillamme. Hämmentävää kyllä, mökillä jouluruusu kukkii vuodesta toiseen. Suuren pihlajan varjossa, romanttisesti huussia vastapäätä. Ja tämä siis 4-vyöhykkeellä!

Versoilevan uusimmassa artikkelissa ihastellaan erilaisia jouluruusuja ja annetaan vinkkejä niiden viihtymisen puutarhassa. Jouluruusut puutarhassa -artikkeli löytyy täältä.

Suloista sunnuntaita!

Talvimökkeilyä

Pohjoisen hiihtolomareissu vaihtui normaalia aikaisemmin aloitettuun mökkikauteen. Ja mikäs tässä talvimökkeillessä, sillä kelit olivat todellakin kohdillaan! Suurimman osan ajasta saimme nauttia sinitaivaasta ja kauniista auringonpaisteesta.

Lunta oli mökillä vähintäänkin riittävästi. Päivisin plussan puolelle mennyt sää varmisti, että lunta tuli katoilta alas ryminällä ja kasat sen kuin kasvoivat.

Vaikka maisema oli siis vielä kaikin puolin talvinen, auringonsäteissä oli jo sellaista ihanaa keväistä lämpöä.

Päivisin auringosta nautittiin järven jäällä. Kalasaalis jäi kovin laihaksi sinnikkäästä yrityksestä huolimatta. Onneksi kotoa oli varattu ruokaa koko loman ajaksi. Ja vähän vielä päällekin... Meidän perhe ja "travel light" eivät ole oikein koskaan sopineet samaan lauseeseen. 

Iltaisin ihasteltiin upeaa täysikuuta ja kirkkaana loistanutta tähtitaivasta. Perheen tähtitieteilijä opetti tunnistamaan Orionin ja muita kuvioita. Samalla onnistuimme koko perhe näkemään näyttävän tähdenlennon. Siitä riittikin juttua loppuillaksi!

Ulkoletut jäivät tällä kertaa paistamatta, mutta vaahtokarkkeja paahdettiin nuotiopaikalla senkin edestä. Yhtenä päivänä kyytipojaksi korkattiin skumpat, sillä juhlimme mökillä täysi-ikään tullutta avioliittoamme. Niin ne vuodet vierii, vaikka itse ei luonnollisesti vanhene yhtään.

Toivottavasti ensi kesänä päästään taas nauttimaan ystävien vierailuista mökillä, juhannusjuhlista, kesämarkkinoista ja paikallisen toriravintolan antimista. Jätimme mökin rentoutuneita ja hyvillä mielin, vaikka edessä onkin etäkoulua ja entistä tiukempia rajoituksia.

Kohti valoisampia aikoja!

Haaveillen kohti kesää!

Hiihtolomaa lumihankien keskellä viettäessä ei keväästä ole vielä tietoakaan. Mutta pää pursuaa jo puutarhahaaveita ja -unelmia oikein urakalla. Kotipihan kukkapenkit alkavat olla kohtuullisen täynnä, mutta koska puutarha oli oman onnensa nojassa kaksi vuotta, aion hyvittää sen puutarhalle (ja itselleni...) ihanilla uusilla kasvihankinnoilla.

Lisää puutarhaunelmointia Marian hyötytarhassa, jossa aloitin jo kasvilistan rustaamisen. Kyllähän parille perennalle nyt aina pitää paikka löytyä! Kasvihaaveita ja puutarhaunelmia -postaus löytyy täältä.

Aurinkoista maaliskuun alkua!