Erilainen joulu, vai oliko sittenkään?

Moni on nimennyt tämän joulun "erilaiseksi", niin alkuun itsekin. Vietimme aaton omalla porukalla, aivan kuten viime vuonna Amerikassa. Silloin se tuntui erilaiselta ja oudolta, ja kuvittelimme kokemuksen jäävän ainokaiseksi. Mutta tänä vuonna edettiin samalla sabluunalla.

Loppupeleissä joulussa oli kuitenkin kaikki samat elementit kuin aina ennenkin. Oli sukulaisten ja ystävien näkemistä, mutta vain pienemmissä erissä. Oli jouluruokia, herkuttelua, joulukukkia, palapelien kokoamista, lukemattomia määriä joululeffoja. Kymmenittäin kynttilöitä, kattamista, yhdessä kokkailua, sohvalla makoilua. Jouluaaton jännitystä, koronapukin piipahdus oven takana, perinteitä, iltavalvomista, tulevan suunnittelua ja menneiden muistelua. Valokuvamaraton, jouluyökkäreissä laiskottelua, uusia kirjoja, sinisiä hetkiä. Lunta oli juuri riittävästi pulkkamäkeilyyn ja ulkoleikkeihin.

Pois jäivät pikkujoulut, naapuriglögit ja kaupoissa luuhaaminen. Tilalla oli entistä enemmän aikaa kotona ja perheen kanssa. Ehkä siis erilainen joulu kuitenkin, mutta ei pelkästään huonolla tavalla.

Edessä on myös erilainen uudenvuodenaatto, mutta tämä alkaa jo mennä rutiinilla. Enää sitä ei edes kaipaa väkijoukkoja ja suurempaa hälinää. Suomalainen metsäkuusi ja trooppinen viidakkoseinä saavat vielä hetken olla kavereina, sitten on aika laittaa joulu pakettiin. Kuusi tuotiin muuten sisään itsenäisyyspäivänä ja on pysynyt uskomattoman hyvänä siitä asti. Kuusi on aina mahdollisimman keskeisellä paikalla näkyvyyden kannalta, mutta tukkii samalla makuuhuoneen toisen oviaukon. Yleensä siinä vaiheessa, kun kukaan ei enää yritä makkarista pois "kuusioven" kautta, on aika kiikuttaa kuusi pois. Mutta nyt nautiskellaan vielä juhlatunnelmasta.

Oikein ihania vuoden viimeisiä hetkiä!
Tuokoon uusi vuosi tullessaan terveyttä, onnellisuutta ja hyvää mieltä!