Iloksemme asumme naapurustossa, jossa apua on aina saatavilla. Vuosien varrella on lainailtu sokeria, munia, viiniä, uunia. Peräkärryjä, peräruiskeita, autoja. On käyty sammuttamassa pesukoneita, kahvinkeittimiä, suoristusrautoja. Säilytetty vara-avaimia, kasteltu kukkia, lukittu ovia. Oltu mukana iloissa ja suruissa, juhlissa ja arjessa, kiitelty ja kirottu. Kasvatettu omia ja muiden lapsia, jaettu hyviä ja ei niin hyviä neuvoja. Vaikka välillä haaveilen talosta keskellä ei mitään, on toimiva naapurusto ehkä se suurin syy täällä viihtymiseemme.
Tänään painettiin ulkohommia koko päivä, haravoitiin vesirakkulat käsissä. Siksi olikin varsin iloinen yllätys, kun naapuri toi terassille tuoreen pullasatsin! Kahvitkin oli jo sopivasti termarissa, eli eikun taukoa pitämään. Ja taas jaksoi haravoida. Tai ainakin tuli mutistua vähän vähemmän...
Ei kommentteja
Lähetä kommentti