Reporankana

Viikonloppu alkoi varsin mallikkaasti miehen kanssa kahden. Sen lisäksi ehdimme viettää aikaa perheen kanssa, ystävien kanssa, kummitytön kanssa. Lauantai-illan kruunasi Putous ja karkkikulho, joten nukkumaan kellahdettiin vatsat pömpöllään.

Yöllä talon yli pyyhkäisi flunssa-aalto ja hehkuvan kuumia poskia alkoi löytyä yhdeltä sun toiselta. Tänään koko perhe on ollut reporankana ja torkahdellut milloin missäkin. Maailmaa on katseltu sohvan pohjalta, sängyn pohjalta, lattiatasosta. 

Olen yrittänyt ummistaa silmäni petaamattomille sängyille ja salakavalasti ympäri taloa leviäville leluille. 

En todellakaan ole mikään siivousintoilija, mutta sijaamattomat vuoteet, avaamattomat verhot ja ennen päiväunia korjaamatta jääneet lelut yleensä ahdistavat meikäläistä melkoisesti. 

 Tänään olen rajaillut näkökenttääni varsin tehokkaasti, kääntänyt kylkeä ja kiskonut vilttiä korviin.

Koitan imeä itseeni energiaa perunanarsissien ihanan muhkeista ja elinvoimaisista nupuista. 

Hiihtolomaviikko edessä, kohta saa makoilu riittää!

Ps. Valitettavati puhti ei ole riittänyt kesän kasvikuvien etsimiseen. Palaan siis kasvikysymyksiinne lähipäivinä.