maanantai 24. kesäkuuta 2019

Terkkuja uudesta kodista!

Terkkuja täältä Amerikankodista! Olin alunperin ajatellut, että laitan kotikuvia vasta sitten, kun olemme saaneet omat tavarat perille. Mutta siihen menee vielä hetki jos toinenkin, joten tässä vähän esimakua tulevasta.
Asumme vuokralla omakotitalossa Washington DC:n esikaupunkialueella. Naapurusto on ihanan rauhallinen, kodikas ja turvallinen. Kotimme on tilava tiilitalo, jonka ehdoton helmi on suuri keittiö. 
Asunnonetsintä oli melkoisen haastava ja stressaava projekti. Väki vaihtuu Washingtonissa tiheään, joten hyvät asunnot tulevat ja menevät silmänräpäyksessä. Meille ehdottomasti tärkein kriteeri oli lasten koulut: ne määräytyvät osoitteen (kotikadun ja jopa asunnon numeron mukaan). Koulut on täällä arvioitu asteikolla 1-10 ja saimme useammalta taholta kuulla, ettei lapsia kannata laittaa alle 8 kouluihin. Tavoitteena oli siis löytää kaksi kiitettävää koulua ja tässä kodissa tuo kriteeri täyttyi kirkkaasti. Sitten oli tietenkin huomioitava yleinen turvallisuus, koulumatkat, miehen työmatka ja vasta sen jälkeen alettiin miettiä asunnon viihtyisyyttä, kodikkuutta ja toimivuutta. 
Ehdimme katsastaa jos jonkinmoista taloa ja asuntoa. Tässä talossa oli kympin koulujen lisäksi myös muita etuja: vanhoille taloille tyypilliset lattiamatot oli vaihdettu puulattioihin. Jostakin syystä amerikkalaistaloissa (ainakin vuokramarkkinoilla olevissa) on tosi usein tummanruskea keittiö. Tämä oli niitä harvoja, joissa keittiön pääväritys oli vaalea. 

Suurin osa makkareista on maalattu rauhallisen neutraaleilla sävyillä. Vessat sen sijaan ovat ehtaa 70/80 -lukua värikkäine kylpyammeineen (ei siis luvassa kylppärikuvia!). Myös kodinhoitohuone kaipaisi kipeästi remonttia. Kellarikerroksen rec-room (jossa yleensä sijaitsee tv-tila ja vierashuone) puolestaan on mukavan väljä ja viihtyisän vilpoisa.
Kodin tuntua on yritetty tehdä muutamalla tavaralla: tuoreilla kukilla, parilla viherkasvilla, kauniilla saippuapulloilla, kotoisilla aamukahvimukeilla. Tuntuu hölmöltä hankkia uutta tavaraa, kun kontti Suomesta on matkalla tänne. Odotan kuin kuuta nousevaa, että saan käyttöön omat astiat, hyllyt ja kaiken sen pikkutilpehöörin, jolla luodaan omannäköinen koti.
Tavaran puutteesta huolimatta, tai oikeastaan juuri siksi, tässä on ehtinyt iskeä aikamoinen tavarakrapula.  Kontin lähdettyä asuimme Suomessa minimivarustuksella. Sama linja on jatkunut täällä ja tähän on itse asiassa tottunut yllättävän nopeasti. Nyt tuleva tavararöykkiö jo vähän hirvittää. Kaapeissa on ollut ihanan väljää, mutta kohta sieltä saapuu pannuja, kannuja ja kattiloita, talvivaatteita, askarteluroippeita, työhuoneen sisältö, kuppeja ja kippoja. Saas nähdä ryhdynkö konmarittamaan saman tien vai sujahtaako sitä sitten kuitenkin tavarapaljouden keskelle. Pitääkö mantrani "more is more" paikkansa myös jatkossa?
Lapset saivat ennen muuttoa valita mukaansa uudet lakanat, jotka tuotiin tänne jo matkalaukuissa. Tuomaan vähän Suomi-fiilistä. Pikkumies päätyi hauskaan Finlaysonin Villipedot-settiin. Mukana on tietenkin myös kaikkialle seuraava Rekku-koira. Huomasin vasta nyt, että Rekulla on yhä kanyyli käpälässään muistona keväisestä munuaisleikkauksesta (pikkumiehen, ei Rekun).
Tässä pikaesittely uudesta kodistamme. Laitan lisää kuvia myöhemmin, kun koti alkaa muokkautua näköiseksemme.

Oikein mukavaa uutta viikkoa, täällä vasta käydään nukkumaan sunnuntain puolella!

SHARE:

21 kommenttia

  1. Ihana koti! Kauanko olette ajatelleet asua tuolla? Ja hei, postaa vaan ne kylppärit, myös epätäydellisyys kuuluu elämään <3 Kiitos näistä tunnelmista ja kuvista, herättelivät kovasti aurinkoiseen maanantaihin :)
    Heppulic

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme täällä vain vuoden. Mutta lasten takia roudasimme lähes koko kodin mukaan Suomesta. Järkeilin, että se toisi turvaa ja kodin fiilistä, kun ihan kaikki muu vaihtui kertalaakista: koti, kaverit, maa, kieli, koulut. Olemme aikaisemmin asuneet miehen kanssa Jenkeissä kahdestaan ja silloin olimme liikenteessä pelkillä matkalaukuilla. Kalustettu koti vuokrattiin vasta kohteeseen päästyämme ja pakolliset tavarat ostettiin paikan päältä. Onhan tässä ollut järjetön homma, mutta uskon, että se on loppupeleissä sen arvoista <3

      Poista
  2. Hienoa Minttu! Onnea uudelle 'välivaiheelle' ja elämysvuodelle. Varmasti juuri oikean kodin löysitte kokonaisuudessaan! Seesteisen ja rauhallisen tunteen välität kuviesi ja tekstisi kautta. Vaikka varmasti myllertää. Turvallista jatkoa toivotan täältä Heinolasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! <3 Meillä on onnea, sillä saimme ihanat naapurit. Se on tuonut heti turvallisuutta ja kotoisaa oloa.

      Poista
  3. Hienon kodin onnistuitte löytämään! Varo vaan ettei vuosi venähdä pidemmäksi kuin aiotte :) Mekin tultiin Ahvenanmaalle "vain vuodeksi", mutta täällä ollaan, kahteen eri kertaan asuttu ja vuosia on nyt yhteensä jo 24!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meillä nuo viralliset asiakirjat pitävät huolen, että vuoden päästä on syytä pakata tavaroita Suomen suuntaan:D Ellei sitten halua olla laittomana siirtolaisena tässä Trumpin nurkilla...

      Poista
  4. Tolla keittiöllä saa kaiken anteeksi :D Onhan toi oikein kivannäköinen koti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Tarvittaessa vaikka nukun täällä, olis ainakin jääkaappi ja kahvinkeitin lähellä:D

      Poista
  5. Ihanalta näyttää jo nyt! Oliko siellä nämä sängyt ja verhot jo valmiina?Keittiö näyttää todella isolta ja viihtyisältä :) Tepa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on nyt konttia odotellessa vuokrahuonekalut. Eli kaikille sängyt, ruokapöytä ja minimisetti astioita. Osan lampuista ja mm. keittiön saarekkeen tuolit vuokraisäntä jätti jälkeensä. Saamme sitten itse päättää mitä niille tehdä kun omat tavarat saapuvat:)

      Poista
  6. Oikein kauniilta ja viihtyisältä siellä näyttää jo nyt! Mukavan valoisaa. Varmasti tuo lasten koulupaikka on merkittävämpi kuin joku talon "puute", teillä on oikea tärkeysjärjestys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo valoisuus on muuten jännä juttu. Esim. olohuone on suomalaisittain tosi pimeä. Ikkunat on aika pienet ja tänne ei osu aurinko oikein mihinkään aikaan vuorokaudesta. Paikalliset ovat selittäneet sitä ilmastolla. Kesät ovat niin tuskaisen kuumia, että pienemmillä ikkunoilla minimoidaan huoneiden lämpötilaa. Tämä oli itselle yllätys.

      Toki täällä näkee ihan moderneja lasitalojakin, mutta vanhemmassa asuntokannassa törmäsin tähän ilmiöön useamman kerran. Suomessa on tottunut, että yritetään haalia kaikki mahdollinen luonnonvalo sisään:)

      Poista
  7. Kotinne näyttää todella kauniilta ja tuo iso keittiö on siis piste I:n päälle.
    Kiva kuulla muuten miten siellä joutuu ottamaan hieman toisella tavalla asioita huoomioon kotia valitessa, tuo lasten koulu kun on jo todella iso tekijä.

    Mutta siis viihtyisältä näyttää ja innolla odotan lisää päivityksiä teidän kotitumisestanne ja kodistanne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! Jatkossakin tulee varmasti ihan "arkista asiaa", kun tuo puutarhapuoli jää nyt sattuneesta syystä vähän vähemmälle. Ihanaa kesäviikkoa sinne! <3

      Poista
  8. Ihana uusi koti:) Onnea tulevalle vuodelle:) Mukava lukea millaista sielläpäin on. Niin erilaista jo kuvista päätellen kuin täällä meilläpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tämä joka päivä aikamoista ihmettelyä ja uuden opettelua. Vaikka olen asunut maassa ennenkin, mutta näin omakotitaloasujana (ja lasten kanssa) kaikki on taas vähän erilaisempaa. Ihan perusasioista lähtien: mistä löydän multapusseja, mistä löytyy gluteenittomia tuotteita? Mitä tehdä roska-astioille? Miten pesukone toimii, mistä löytää sähkömiehen jne jne jne. Kaikki arkiset asiat ovat erilaisia, mutta onneksi naapurit ovat ihania ja väsymättä vastailevat kysymyksiin:)

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! <3 Kyllä tämä jo tuntuu kodilta, vaikka omat tavarat eivät vielä ole saapuneet. Se on kumma juttu miten jo parilla jutulla saa huoneen tuntumaan "omalta".

      Poista
  10. Kiitos Suvi, kyllä tänne jo aletaan hienosti kotiutua:)

    VastaaPoista

Blog Design Created by pipdig