Vihoviimeiset

Pihan viimeiset pionit ovat nyt tässä. Kyllähän tässä on aina jotakin kovin haikeaa, kesän viimeisissä pioneissa.

Suurin osa oli lopettanut kukintansa jo aikaisemmin, mutta kaksi pioneista on pihan etuosassa, ilta-auringon puolella. Ne jäävät hieman viereisten rautatieomenapuiden varjoon ja kukkivat siksi aina muita selvästi myöhemmin. Tänä vuonna tuo varjo on ollut erityisen tervetullutta.

Tämän penkin pioneista ei ole lajikelappua. Mutta eikös tämä Sarah Bernhardilta näytä? Nyt en edes pääse vertaamaan muihin, kun kaikki ovat jo kuihtuneet.

Mielettömän muhkeassa kerrannaisuudessaan näissä on jotakin aivan pakahduttavan ihanaa. Tästä tulee mieleen samaan aikaan sekä mansikkajäätelö että marenki. Kaikilla mahdollisilla störsseleillä varustettuna. The more the better!

Ylitseampuvan ihanaa sunnuntaita, näiden pionien tapaan!