Sää on synkeä ja kylmää kautta odotellaan, mutta täällä on kevättä rinnassa! Taas on nimittäin se aika vuodesta, kun selailen kuvia kevätpuutarhastamme ja yritän hahmottaa, minne kukkasipuleita pitäisi lisätä. Yksinkertaisin vastaus olisi tietenkin KAIKKIALLE!
Kuvien katsellessa oli hauska huomata, miten värimaailmani on muuttunut vuosien myötä.
Aloitin tulppaanikokeilut vaaleanpunaisella.
Etualalla ikisuosikkini, upea kerrottu Angelique. Kasvutavaltaan melkeinpä tanakka ja melko lyhytvartinen. Kerrassaan ihastuttava tulppaani!
Kohta pumpulimaisen hempeyden joukkoon piti saada lisää syvyyttä violetin eri sävyillä
Ja sitten tekikin jo mieli lisää särmää.
Vaikka rakastan runsasta tulppaaniaikaa, on koko kevät yhtä odotusta ja riemua.
Tai tiukassa nupussa olevan krookuksen. Ja kohta niitä on jo kokonainen matto!
Tänä keväänä penkistäni löytyi uusi tuttavuus, kääpiötulppaani (Tulipa turkestanica). Tämä villitulppaaneihin eli kasvitieteellisiin tulppaaneihin kuuluva kaunotar jaksoi kukkia todella pitkään, rajuista säävaihteluista huolimatta. Vannoin silloin lisääväni näitä joka penkkiin. Kreetantulppaani olisi tälle ihana kaveri!
Nuokkuvassa kirjopikarililjassa on jotakin ihanan herkkää, vaikka sen kuvio on mielestäni melkeinpä rokahtava. Kirjopikarililjat leviävät helposti ja ovat villitulppaanien tavoin sitkeitä kaunokaisia, joita eivät yöpakkaset tai päälle satanut lumi hetkauta.Viime keväänä puutarhablogit täyttyivät upeista narsissikuvista. Minulla on niitä vain muutamassa paikassa, tänä syksynä aion korjata erheeni. Varastossa odottaa jo orkideanarsissi Thalia, mutta lisää pitää hankkia. Ja paljon.
Kerroksellisuus ja mahdollisimman pitkään jatkuva kukinta on hyvä huomioida myös kukkasipuleita istuttaessa. Suosiollisissa olosuhteissa ja pienellä suunnittelulla kukkaloiston voi saada kestämään maalis-huhtikuusta aina kesäkuulle asti.
Yhdistelemällä eri värejä, lajeja ja korkeuksia saa näyttäviä kokonaisuuksia.
Kevätkukkijoiden kanssa voi myös leikitellä. Eri penkkeihin ja eri puolille pihaa saa luotua tunnelmaltaan täysin erilaisia ryhmiä. Liikaa hempeyttä voi rikkoa vahvoilla väreillä ja terävillä muodoilla.
Olen istuttanut tulppaaneja perennapenkkien lisäksi myös kasvihuoneen ympärillä oleviin viljelylaatikoihin. Järkeilin, että kun joka tapauksessa vietän niin paljon aikaa kasvarissa keväisin, olisi mukavaa nauttia kauniista ympäristöstä.
Laatikossa kasvaa muun muassa iisoppia, joka myöhemmin peittää tulppaanien kuihtuvat lehdet.
Kevät etenee joka vuosi hengästyttävällä vauhdilla, ja vaikka kuinka yritän kiertää puutarhaa aamuisin ja iltaisin, monta yksityiskohtaa meinaa jäädä huomaamatta.
On upeita muotoja ja värejä,
veikeitä yllätyksiä
ja hauskoja kaveruksia.
Ja jos puutarhastasi ei vielä löydy vasemmalla pilkistävää ukkolaukkaa, suosittelen lämpimästi sen hankkimista. Suorastaan kehotan. Ukkolaukka on tavattoman helppohoitoinen, pitkään eri vaiheillaan ilostuttava, sinnikäs ja moneen sopiva kaveri. Tulppaanien väsyessä ukkolaukat vetävät katseet puoleensa ja nousevat jopa yksittäisinä kukkijoina penkin kuningattariksi. Vai kuninkaiksi..?Kaiken sen käsiin ryöpsähtävän kasvuvoiman, raikkaiden värien ja huumaavaan ihanuuden keskellä pitää muistaa myös pysähtyä. Pysähtyä, kuunnella kevättä ja kukkia. Istua iltasella ja ihastella aamusella. Syviä värejä, runsaita kokonaisuuksia, pieniä yksityiskohtia.
Koko kevätpuutarhan lumoa!
Ps. Aion heittäytyä tänä vuonna ihan hurjaksi ja lisätä kevätpuutarhaamme oranssia väriä. Hui!
Pss. Paikallisille tiedoksi syksyn huikein puutarhavihje: Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä alkaa keskiviikkona Villit Viikot! Tarjoukseen tulee mm. lehtipuut ja -pensaat -40%, hyötykasvit -40%, havut -25%. Myös sipulikukkien osta 3 maksa 2 -tarjous jatkuu. Nyt peräkärryt valmiiksi ja keskiviikkona ostoksille, siellä tavataan!;) Viherpeukaloiden verkkokauppaan pääset tästä.
Voi kuinka upeata. Itse ostin ensimmäiset syyssipulini tänä syksynä ja en meinaa jaksaa odottaa ensi kevättä kun näkee mimmoisen kukkaloiston sain jo aikaiseksi näillä sipuleilla.
VastaaPoistaKiitos Niina! Se odotus on joka kevät yhtä tuskaista, mutta aina se palkitsee:) Meillä tosin myyrät vievät oman osansa sipuleista ja rusakot krookuksista, mutta onneksi kukkaloistoa on riittänyt siitä huolimatta!
PoistaIhana postaus tänne synkeiden syyssateiden keskelle! Ja ajatuksethan ovat jo ensi keväässä, jonka kukintaa pitäisi suunnitella NYT. Oli kiva löytää täältä blogista kuva ukkolaukoista ja pikkusyreenistä, koska olen itsekin istuttanut nämä samaan penkkiin tänä syksynä :) Lisäksi Lidlistä tarttui mukaan jättilaukkoja. Nähtäväksi jää, miten jättejä ne ovatkaan...
VastaaPoistaOi, tuo ukkolaukan ja pikkusyreenin yhdistelmä oli mielestäni aivan ihastuttava! Tänä kesänä kukkivat ensimmäistä kertaa yhdessä. Omat sipulini ovat vielä istuttamatta ja usein etukäteen mielessä tehdyt suunnitelmat menevät loppujen lopuksi tyyliin "heitetään nyt vaan äkkiä kaikki tuonne sekaisin, ennenkuin tulee lisää lunta!":D
PoistaPuutarhasi tulppaaneista innostuneena meillekin niitä on istutettu. Ja suuri määrä haettu lisää. Jostain syystä en ole niistä pitänyt, mutta kuvissasi ne ovat olleet niin kauniita etten voinut enää vastustaa. Keväällä totesin että näitä on saatava lisää. Istutus puuhat siis odottavat :)
VastaaPoistaOi, kiva kuulla että puutarhakuvani ovat toimineet innoittajana! Ja kyllä, tulpaaneihin tulee vähän himo:) Niitä on oltava niin paljon, että malttaa napsia muutaman maljakkoonkin. Mukavia istutuspuuhia!
PoistaSipulikukkia ei voi olla koskaan liikaa!
VastaaPoistaIhana katsella tuota kukkaloistoa kun ulkona on niin ärsyttävää!!! Mut kevät luo toivoa. Ja jollei ois syksyä eikä talvea, ei kai ois kevättäkään...
Mun blogissa on sulle haaste. Ota haaste vastaan jos tunnet sen omaksesi, mutta ei mitään stressiä. :)
Kiitos haasteesta, käyn nappaamassa mukaan!:) Itse tykkään kovasti syksystä, mutta talven voisi surutta skipata. Sitä lumen sulamista on niiiiiin tuskaista odotella. Mutta se kevät <3
PoistaAngelique on oma jokavuotinen varma valinta, sen hempeys ja pitkä kukinta-aika ovat voittaneet puolelleen! Yhdistelen samoin, joskaan en punaista, ja etupihalle laitan sitäkin.
VastaaPoistaKevät on kukkien kanssa lempivuodenaikaani. Pitkän talven jälkeen sydän on lääpällään sipulikasveihin.
Angelique oli ihan sattumalta ensimmäinen tulppaani jota kokeilin, ja sen jälkeen olen lisännyt sitä penkkeihin joka vuosi. Kuten sanoit, varma valinta!
PoistaMinä jo kerkisin ihmetellä, että onko sun blogi (tai vielä pahempaa: sinä) ihan lopullisesti sekaisin, mutta ei sentään. Ihania kevättunnelmia. Täytyy ehkä kohta mennä sipuliostoksille. Ja kasvihuoneostoksille. Huolestuttavaa...
VastaaPoistaHei, aika lähellä totuutta kävit!:D Suosittelen sipuliostoksia, jos et ole vielä ennättänyt. Mutta sitä kasvihuonetta kannattaa ehkä miettiä, niin kauan kuin rajalla on niitä kaatuilevia puita. Vai joko ne on kaikki kaatuneet..?
PoistaIhania, tulppaanit käyvät myös varjopihoille, vaikka kukkivatkin silloin vähän myöhemmin. Täytyy laittaakin muutama sipuli piskuiseen penkkiin...
VastaaPoistaItsekin tykkään laittaa niitä eri penkkeihin juuri sen takia, että varjoisimmissa kohdissa tulppaanikautta saa mukavasti pidennettyä. Paljon on myös lajikkeissa eroa, sen olen pikku hiljaa oppinut. Kaupassa vaan aina meinaa hulluus iskeä ja kaikki suunnitelmallisuus unohtuu!:)
PoistaVoi jestas miten upeita tulppaaneita ym. Kukkasia pihasi on pullollaan! <3
VastaaPoistaKiitos Jenni! Kyllä tuo talven jäljiltä tuntuu aina aivan mahtavalta <3
PoistaTulppaanit on kyllä hienoja! Harmikseni tänne niitä en valitettavasti enää istuta, kun menevät kuitenkin parempiin suihin peuroille. Olenkin siirytnyt narsisseihin, laukkoihin ja muihin ei niin maittaviin kevätkukkijoihin. Oh ja alet on turmioksi! Sulo vilen syndrooma... :P
VastaaPoistaMä niin tunnistan tuon Sulo Vilenin!:D Meillä on mökillä sama homma, tai siis ei niitä peurat syö, vaan ilmeisesti myyrät, kun niitä ei ikinä keväisin nouse. Onneksi ihanaa kevättarjontaa riittää!
PoistaAi miten ihania tulpaanikuvia! Ja muitakin sipulikukkia!
VastaaPoistaKun kaivaa maahan pieniä reikiä kylmässä säässä, täytyy juurikin tällaiset kuvat pitää mielessä;)
Käsittämättömän upeita kuvia! Sinun käsissäsi oranssikin tulee istumaan puutarhaanne!
VastaaPoistaHei, onko tuo pikkuinen puu istutusten keskellä pikkusyreeni,vai mikä? tämä on ihan arvaus, en todellakaan ole mikään puutarhuri..:) mutta nätti puu, ja jotain tuollaista kaipailisin meidänkin pihalle.ihastuttavia kyllä nuo laukatkin, joskus luin jostain puutarhalehdestä noista ja ajattelin että ompa kivoja!
VastaaPoistaKyllä vain, kyseessä on rungollinen pikkusyreeni (Syringa meyeri). Olen tykännyt siitä kovasti! Ja juurikin noiden ukkolaukkojen kanssa aika kiva yhdistelmä, kun sävy ja kukinta-aika niissä on niin sama:)
Poista