keskiviikko 19. elokuuta 2015

Ryminällä arkeen

Sitä on kieltämättä vähän tanner tömissyt ja sanan säilä helissyt, kun koko perhe on yrittänyt sujahtaa arjen aikatauluihin.  On jännitetty uutta koulua, aikataulutettu harrastuksia, viety, haettu, kuskattu, unohdettu asioita. Päivät on paiskittu töitä ja yöt valvottu. Ohjelmointipäällikön refluksi, ylikierroksillä käyvä kroppa tai pää, täysikuu, mikä milloinkin syynä. 
Onneksi elokuu on antanut parastaan ja oma keikkatyökin on kovin antoisaa. Kauniita asioita, ihania työkavereita, paljon uutta. Mutta miten ihmeessä te kaikki onnistutte yhdistämään työn ja perheen, tasapainoilemaan onnistuneesti, ottamaan omaa aikaa, harrastaa, tavata ystäviä, hoitaa velvollisuudet, olla tyytyväisiä työn jälkeen? Täällä vaan pää suhisee jatkuvan priorisointiprosessin alla. Siksipä viesteihinkin vastaaminen on tahtonut jäädä, yritän päästä ajan tasalle taas siinäkin. 


Kaunista elokuuta, energiaa ja iloa teille kaikille!

SHARE:

7 kommenttia

  1. Jaiks, kuulostaa todellakin ruuhkavuosilta :/ Kauhulla odotan ensi viikkoa ja meidän perheen arjen alkamista neljän kotiäitinä vietetyn vuoden jälkeen!! :O Mutta kai siitä selviää? Selviäähän?

    VastaaPoista
  2. Kun äidin unet alkavat reistailla niin on jo korkea aika hidastaa ja yksinkertaisesti jättää niitä mukaviakin asioita väliin ja odottamaan aikaa parempaa. Tuo neuvo on vain niin helppoa antaa sivusta, itse ei jotenkin näe omaa väsymystään, ennenkuin on TODELLA väsynyt:( En enää koskaan nipistä yöunistani ja nautin jokaisesta levätystä yöstä koko lopun elämäni<3 Pienimmäiseni on nyt neljä vuotta<3

    VastaaPoista
  3. Tiedätkö juuri vuodatin samasta aiheesta ystävälleni. Arki on todella alkanut vauhdikkaasti, niin vauhdikkaasti ettei meinaa perässä pysyä :D nämä on ne ruuhkavuodet juu.. tsemppiä kovasti teille ja toivon, että ehdit arjen hektisyyden keskellä myös itse istahtaa välillä ja heittää aivot narikkaan ♥

    VastaaPoista
  4. Tanner se aina hieman tömisee, kun jo uuteen unirytmiin tottuminen vie aikaa. Kesän kiireettömät aamut painaa päälle. ;)

    Zemppiä! <3

    VastaaPoista
  5. Uijui, muistutit juuri mieleeni, mitä kaikkea meidänkin elämämme kohta taas on. Olen saanut viettää puoli vuotta todella rentouttavaa aikaa käyden vain toisinaan töissä, mutta oikea työtahti ja arki alkavat taas tohinalla piakkoin. Neljä pientä, jokainen eri hoitopaikassa tai koululuokassa, neljän lapsen muistettavat asiat, eväät, aamuherätykset, iltapäiväkerhot.. huhhuh. Tsemppiä sinnekin siihen kaikkeen! Ei siitä voi kai koskaan täysin suoriutua, mutta muistetaan silti karsia kaikki mitä voidaan ja yrittää jaksaa. :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä kiire yleensä helpottaa, kun tottuu arki rytmiin. Mutta kyllä se aikamoista sovittelua ja priorisoimista vaatii, varmasti joka perheessä.
    Ja niinkuin Minna sanoi, joskus on vaan jotain mukavia asioita jätettävä odottamaan aikaa parempaa. Nyt kun meillä on lapset jo isoja, niin kummasti sitä aikaa riittää muuhunkin kuin peruspyöritykseen. Lapsistakin on niin paljon apua. Mutta yöllä sitä saa valvoa edelleen. Vaikka on kiltit lapset, joihin voi luottaa. Ei äipälle kyllä meinaa tulla uni, ennen kuin mopoilija on kotona. Sitä kuvittelee mielessään kaikki hurjimmat onnettemuudet ym.
    Tsemppiä ja voimia teidän perheelle ja arkeen! <3

    VastaaPoista
  7. Tuoreessa muistissa on vielä arki joka rullasi työn ja lasten koulun väliä.Illalla aikaisin nukkumaan, että aamulla jaksetaan taas uurastaa. Läksyt, kotityöt painoivat päälle. Autuas oli viikonloppu, jolloin sallimme kaikkien valvoa pitkään, syödä herkkuja ja vain olla.
    Tätä kesti n. 28 vuotta. Mielettömän pitkä aika, mutta nyt kun ajattelee on se vain tuulahdus meidän aikuisten elämästä! Monesti iltaisin kun tulen töistä tyhjään kotiin, olo on vähän haikea. Ei kuulu musiikki, ei puheen sorina, väittelystä tai tappeluista puhumattakaan. Tavarat ovat niillä paikoilla mihin olet ne aamusta jättänyt...
    Joskus kun tulee kotiin eteisessä seisoo kengät keskellä lattiaa, tytär on tullut käymään. Rinnassa helähtää lämmin tunne!

    VastaaPoista

Blog Design Created by pipdig