Viime päivinä ovat valunet sekä silmät, nenä että mieli. Talven ensimmäinen kunnon flunssa on täällä. Ja vaikka järki ja kalenteri kuinka osoittavat, että nyt kuuluukin olla talvi, kirmaa mieli jo ajassa eteenpäin. Siksi jokainen lumimyräkkä on kuin märkä rätti vasten kasvoja. Lisäkidutusta saa, kun viluisena katselee viime kevään ja kesän valokuvia.
Näistä haaveilen, näitä odotan.
 |
| Toukokuun ensimmäisiä hellepäiviä, |
sipulikukkien lumoa,
 |
| pihaprojekteja. |
 |
| Huikean sinistä taivasta, |
 |
| täydellisiä väriyhdistelmiä, |
 |
| raakaa työtä. |
 |
| Lettukestejä, |
 |
| ensimaistiaisia, |
malttamattomuutta.
 |
| Rantaretkiä, |
 |
| lepohetkiä, |
 |
| grillausta, |
 |
| lähiruokaa. |
 |
| Kisaväsymystä, |
 |
| aamupaloja auringossa. |
 |
| Onnistumisen iloa, |
 |
| toteutuneita unelmia! |
Voi...tuskaa aiheuttavat kauniit ja kesäntäyteiset kuvasi täälläkin. Varsinkin, kun lunta pyryttää taivaan täydeltä. No, onneksi valoisaa on jo aika pitkään ja aurinko alkaa lämmittää :) Ei aikaakaan, kun voimme jo kuunnella lumien sulamisvesien liplatusta ränneissä ja pikku puroissa :)
VastaaPoistaMeillä myös satelee, sunnuntaille luvattu kunnon myräkkää. Pitää taas mennä ravistelemaan lumia kasveista. Mutta se on tosiaan upea fiilis, kun aurinko alkaa lämmittää ja räystäistä kuuluu tasainen tip-tip-tip. Ei siihen enää voi kauaa mennä!
PoistaIhania, ihania, ihania kesäkuvia !!! Pieni astiakaappi on kiva grillin vieressä, samoin lepotuoli pehmusteineen. Haluis ittekin tommoset. Ja kesätöitä, kasvihuoneen kasausta, ranalla löhöilyä, minä piristyin kyllä noista ajatuksista ja kuvista, kiitos niistä. Nyt on vähän apea mieli, kun kylkiluuni murtui eilen ja tätinikin siirtyi taivaan ystävien joukkoon ystävänpäivänä.
VastaaPoistaAstiakaappi on isännän väsäämä "sikalakaappi", vino vähän joka suuntaan, mutta sympaattinen ja toimiva:)
PoistaIkävä kuulla on että viikonloppu alkaa surkeissa merkeissä:( Mutta surut on surtava, toivotaan pian aurinkoisia päiviä mieltäsi piristämään. Tsemppiä viikonloppuun!
Ihania kesäkuvia. Talven aikana sitä kummasti unohtaa, miten monimuotoinen, runsas ja värikäs Suomen kesä voi olla. Kyllä se sieltä tulee, usko pois :) Kivaa viikonloppua!
VastaaPoistaEilen mietin ihan samaa. On suoranainen ihme, miten luonto kestää kuukausia jatkuvat hurjat pakkaset ja lumitaakat, ja sitten lyhyessä ajassa puhkeaa täyteen kukkaan. Itsekin kuulun tuohon samaan kastiin, talvi menee aina vähän puoliteholla ja kesällä painetaan sitten täysillä:)
PoistaMukavaa viikonloppua myös sinulle!
No niin, kannattipa käydä katselemassa... NIIN ihania kesäkuvia! Ja etenkin lämpösiä muistoja menneeltä suvelta. Mutta ei mitään niin negatiivista ettei jotain positiivistakin... Mielessä kävi, että nyt kun mansikkamaa on uudessa kuosissa (satoa ootellessa...), niin pitäisköhän sitten myös tehdä oikein ryytimaa. Jos ens kesänä aika riittäis myös sille....
VastaaPoistamietiskelee ruskean talon rouva
Riittäähän sitä aikaa, ryytimaa kasvaa lähes itsekseen. Täältä löytyisi mm. sitruunatimjamia (sopii hyvin marinadeihin + kalaruokiin) ja minttua (sopii hyvin eksoottisiin mansikkadrinksuihin;) ) Siemenostoksille siis, mars mars!
PoistaKyllä tulee kevättä ja kesää jo ikävä näitä kuvia katsellessa:)
VastaaPoistaVähän meinaa usko loppua tämänpäiväisen lumimyräkän keskellä, mutta kyllä se kevät sieltä tulee... Pakko tulla!
PoistaBlogissani on sinulle haaste/tunnustus. :)
VastaaPoistaHaaste/tunnustus: 5 lempiblogia
Kiitos Heidi sinulle!<3
PoistaEn varmaan ennemmin ole tänne kommentoinut, mutta hetken olen jo kivaa blogiasi seurannut. Ihania kesäkuvia! Piristävät kovasti tämän lumimyräkän keskellä. Jäin tänään jo kerran kaupan pihassa autolla kiinni ja toisen kerran meinasin jäädä oman talon parkkipaikalla. Onneksi on olemassa ihania ihmisiä, jotka auttoivat minut irti hangesta kaupan pihassa! :) Pikaista paranemista!
VastaaPoistaHeippa ja kiva kun jätit viestiä!:) Täällä on jo parannutta, eilen painettiin lumitöitä ihan täysillä.
VastaaPoistaOnneksi on noita ihania ihmisiä, jotka auttavat hädän hetkellä. Itse muistan vielä vuosien jälkeenkin, miten kerran iltasella jumpan jälkeen jäin pikku autollani jumiin parkkipaikan hankeen. Ei liikkunut eteen eikä taakse, upposi vain syvemmälle. Onneksi paikalle osui konserttisalista tullut vanhempi pariskunta, rouva hienona turkissa ja korkeakorkoisissa kengissään. Heti riensivät auttamaan ja kun yritin pysähtyä kiittämään, mies huuteli että "jatka vaan matkaa, ettet jää uudestaan kiinni!". Ihan meinasi itku päästä:)
Aika osuvasti sanoit, "märkä rätti päin kasvoja". Rättejä on tosiaan lentänyt...
VastaaPoistaMä olen ihan vimpan päälle talvi-ihminen, mutta taas kyllästyttää. Ostin lohdutukseksi siemeniä ja muovisia "minikasvihuoneita" (rumia kuin mitkä), vaikken ole esikasvattelun ystävä. Ehkä niistä saa energiaa kevään odotteluun ;)
Mulla kans tuo esikasvattelu tökkii. Intoa ehkä olisikin, mutta taidot ei riitä:) Saan sisätiloissa esikasvatetuista aina honteloita ja heikkoja. Siksipä olenkin hyödyntänyt sitä "tomaattilaatikkoa", josta aikaisemmin oli puhetta. Lasikannen alle aurinkoiselle seinustalle pääsee hyvissä ajoin laittamaan kesäkurpitsat yms. Eli siis tuollaista puol-esikasvatusta:)
PoistaPahimpaan tuskaani olen tammikuusta asti viljellyt keittiön ikkunalla valkosipulinversoja, vihanneskrassia ja herneenversoja. Kummasti tuo vihreä piristää!
löysin tieni sinun blogiisi,kun kasvihuoneita googlasin,haaveilen sellasesta kuten oli yhessä suomalaisessa tv sarjassa(nyt ei nimi tuu mieleen) mut siellä oli kasvihuoneessa keinutuoli ja kalusteita ja jokinen kukka,eli kasvihuoneen kaffi hetkiin....kun mun kasvihuone taidot ei oo oikeen huippuluokkaa.Täytyy myös kehua sun kuvia,kyllä on hieno puutarha ja kasvilaatikot,kuinka kereet niitä hoidella ja jne kun on pienet lapset?Mull on ihan hiki tukassa kun kaninkoppeja siivoon jne.
VastaaPoista